Mitä hemmetin pelleilyä tämä ammatillisen koulutksen reformi oikein on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan kun yhä enemmissä määrin kaikkein yksinkertaisimmatkin hanttihommat vaativat vähintäänkin toisen asteen koulutuksen, ammattikouluissa annetaan yhä vähemmän opetusta ja osaamisvaatimukset ovat yhä alhaisemmat. Jotenkin paradoksaalinen yhtälö. Voiko tämä olla enää tottakaan?

Olisi kannattanut sitten valita kunnon lukio mamis-amiksen sijaan. Nyt huvillä lukion papereilla pääsee suoraan sisään korkeanasteen paikkoihin. Omaa tyhmyyttäsi tei koulussa väärän valinnan.

Missasit koko pointin, eikä minulla ole koulujenkäynnin kanssa enää tällä iällä mitään tekemistä. Kyllä minä pärjään vaikka helvetissä, mutta miten Suomen tulevaisuus?

Kyllä Suomi pärjää kunnan nuoret ovat järkeviä ja valita viisaasti lukion. Amis on vain tyhmille ja junteille.

Se on reformia, opiskelet netistä keskenäsi milloin huvittaa, opettaja on lastenvahtina, aikuiset joutuvat kärsimään es-hälinästä kun 40v aikuisopiskelija ja peruskoulun päättäneet 15v poijjaat ovat samalla luokalla, lisäksi poijjaat pelaa cs:sää kun pitäisi opiskella, kokeet on tehty naurettavan helpoiksi jotta es-pärinäisinkin jonne pääsee saa niistä vitosen, opettajaa ei kiinnosta hevonpaskaa, piilovittuilee ja nälvii päin naamaa kun et osaa(mikä on ymmärrettävää kun et ole oikeastaan edes opiskellut) ei ole pelkästään opetuksen vikaa, iso vika on myös oppilaissa

Katsokaas ilmiöoppiminen keksittiin koska pojat ei viihtynyt perinteisessä luokkaopetuksessa.

Siksi hoetaan mantraa, että oppimista voi tapahtua muuallakin kuin luokassa.

Ope ei enää opeta vaan ohjaa eli suunnittelee yksilöllisiä opintopolkuja. Lukkarin vapaapäivät tulisi hyödyntää aktiiviseen tiedonkeruuseen.

Tällaista diibadaaba meille on hoettu.

Terv. ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka nämä kiinteistöt oikein omistaa?

Yleensä toiminimellinen koulukuntayhtymä joka vuokraa tiloja opiston käyttöön markkina hintaan.

Varmaan jo kaikissa kunnissa opetus ja kiinteitstöjen omitus on eri toimintoja. Eli käytännössä kunnan opetustoimi maksaa vuokraa kunnan kiintestölaitokselle, joka taas käyttää rahansa mihin käyttää ja tulouttaa mahdollisesti kunnalle voittoa johonkin muihin toimintoihin. Käytännössä siis opetukseen varattua rahaa valuu koko ajan johonkin muualle kuin opetukseen. Pahimmassa tapauksessa koulukiinteistön omistaa joku yksityinen taho.

Vierailija kirjoitti:

Olen nuori aikuinen nuorisolinjalla amiksessa.

Olen käynyt lukion, joten koulutus kestää vain 2 vuotta. Omiaa kokemuksia:

- Koululta saatuihin tietoihin ei voi luottaa. Vaikka päivämäärät varmistaa monta kertaa, ne voivat vielä muuttua. Hyvä hakea työssäoppimaan aikaisintaan n.kuukausi etukäteen ja sitten alkaa muuttaa päivämääriä tai olla poissa koulusta, koska päivämääriä ei tiedetä.

- Tietojen saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja jopa inttämistä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Koulussa ei juuri tiedoteta asioista yleisesti, vaan esim. oppilasvaihdosta saa tietoa jos tietää keneltä pitää kysyä.

- Osa opettajista on todella hyviä, mutta osaa ei tunnu kiinnostavan opettaminen ollenkaan.

- Opetusta pitäisi olla 25 tuntia viikossa, mikä sekin on aika vähän. Yleensä aina pääsemme etuajassa ja tauot venyy. Etäpäiville ei välttämättä anneta mitään tehtäviä.

- Koulussa oppii, kun tekee oma-aloitteisesti ja menee itse kysymään opettajalta, että miten tätä käytetään voitko tulla neuvomaan. Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä.

- Vain harvoin teoriaa, riippuu opettajasta. Jotkut opettavat hyvin, jotkut tyyliin katsokaa youtubesta joku video.

- Työssäoppimassa oppii, kun on aktiivinen ja reipas. Minulla on ollut hyvät työssäoppimispaikat.

Kahdessa vuodessa voisi oppia tosi paljon jos olisi edes 5h päivässä koulua. Nyt se on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni.

Olen itse kouluttautunut ammatilliseksi opettajaksi, tosin harjoittelun jälkeen en päivääkään ole tehnyt sitä työtä, kiitos alan leikkaukset. Listassasi viimeiset kohdat ovat oikeastaan sellaisia, joita meille jo opetuksessa painotettiin hyvinä asioina, ja joita itsekin sellaisina pidän. Teorian tosiaan voi opiskella omin päin. Alkuun on syytä antaa valmis materiaali josta opiskella, myöhemmin tietoa pitää oppia etsimään itse. Opettajan tärkein tehtävä on olla paikalla ja vastata kysymyksiin (tai keskustella asioista), jos jokin on jäänyt oppilaalle epäselväksi vielä sen jälkeen kun on itsenäisesti yrittänyt ymmärtää. Eli tarkoituskaan ei ole että tietoa mätetään lusikalla suuhun kuin jollekin pikkuvauvalle.

Työnopetus on sitten toinen juttu, niistä tunneista ei kannattaisi nipistää. Ihan jo työturvallisuuden kannalta siinä pitäisi olla opettaja mukana seuraamassa mitä tehdään. Tämäkin toki on alakohtaista, mutta noin yleensä. Olen kuullut, että esim. maalarilinjoilla ei valitettavasti ehditä opettaa käytännössä niitä kaikkia tekniikkoja, jotka pitäisi ehtiä.

Mukava kuulla, että sinulla on hyvät kokemukset työssäoppimispaikoista. Kaikilla ei ole, ja se onkin ongelma. Kaikki työssäoppimispaikat eivät ymmärrä, että nuorelle on tarkoitus opettaa sitä hänen omaa ammattiaan, ei hyödyntää häntä tsupparina ja kahvinkeittäjänä.

Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä, näin juuri. Oma-aloitteisuus on se mihin koetetaan ohjata. Tietysti jos opiskelijat eivät siihen ole tottuneet, se on vaikeaa, ja alkuun pitäisi ihan rautalangasta vääntää se, että on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni. Muuten voi opiskelija jäädä heitteille, kun ei ymmärrä, että pitää itse etsiä sitä tietoa.

Oma alani on tietojenkäsittely, ja voin vakuuttaa että ainakin meillä niin se on myöhemmin työelämässäkin: ei kannata tuudittautua siihen, että se minkä kerran on oppinut, riittää kyllä, tai että työnantaja järjestää lisäkoulutusta. Ei, itse on asioita opiskeltava.

No onhan Suomessakin yksityisiä ammattikouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan kun yhä enemmissä määrin kaikkein yksinkertaisimmatkin hanttihommat vaativat vähintäänkin toisen asteen koulutuksen, ammattikouluissa annetaan yhä vähemmän opetusta ja osaamisvaatimukset ovat yhä alhaisemmat. Jotenkin paradoksaalinen yhtälö. Voiko tämä olla enää tottakaan?

Olisi kannattanut sitten valita kunnon lukio mamis-amiksen sijaan. Nyt huvillä lukion papereilla pääsee suoraan sisään korkeanasteen paikkoihin. Omaa tyhmyyttäsi tei koulussa väärän valinnan.

Missasit koko pointin, eikä minulla ole koulujenkäynnin kanssa enää tällä iällä mitään tekemistä. Kyllä minä pärjään vaikka helvetissä, mutta miten Suomen tulevaisuus?

Kyllä Suomi pärjää kunnan nuoret ovat järkeviä ja valita viisaasti lukion. Amis on vain tyhmille ja junteille.

Mistä valmistuu yo-sähkäreitä ja yo-putkareita? Valkokaulusköyhällistö hukkuu kohta kirjaimellisesti paskaan, kisja viemäriä ei korjata derivoimalla tai psykoterapialla.

Aloitin opiskelun ennen tätä uudistusta. Tunteja oli 7/pv. Etäviikot paahdettiin tehtävien parissa.

Tuli syksy ja *puff* lukkarit ovat jotain koodikieltä ja sitä tulkitakseen täytyy tietää kuka opettaja opettaa mitäkin kurssia. Jos ei tiedä opettajien nimiä, ei tiedä myöskään, milloin pitäisi olla koululla.

Sähköposteihin ei vastata tai jos vastataan, se ei vastaa kysymyksiisi.

Kaikenmaailman työpajoja tarjotaan kyllä, jotta oppilaat saavat "tukea". Voi v****. Opetusta ei tarjota, ja kun osaaminen jää puutteelliseksi niin pitäisi illalla istua koulussa. Siellä kaikki tekevät eri hommia eli omillasi olet.

Työelämäkin sulkee ovia. Eivät ota opiskelijoita. En ihmettele, koska työpaikalle se opetus jääkin. Itse olen onnekas ja sain kovan kilpailun kautta harjoittelupaikan. Mutta tämä on vasta yksi kolmesta. Kaikki eivät saaneet. Sanottiin vaan että tehkää sitten tehtäviä. Tehtävät ovat sellaisia, että jostain nettisivulta löytyy vastaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan kun yhä enemmissä määrin kaikkein yksinkertaisimmatkin hanttihommat vaativat vähintäänkin toisen asteen koulutuksen, ammattikouluissa annetaan yhä vähemmän opetusta ja osaamisvaatimukset ovat yhä alhaisemmat. Jotenkin paradoksaalinen yhtälö. Voiko tämä olla enää tottakaan?

Olisi kannattanut sitten valita kunnon lukio mamis-amiksen sijaan. Nyt huvillä lukion papereilla pääsee suoraan sisään korkeanasteen paikkoihin. Omaa tyhmyyttäsi tei koulussa väärän valinnan.

Missasit koko pointin, eikä minulla ole koulujenkäynnin kanssa enää tällä iällä mitään tekemistä. Kyllä minä pärjään vaikka helvetissä, mutta miten Suomen tulevaisuus?

Kyllä Suomi pärjää kunnan nuoret ovat järkeviä ja valita viisaasti lukion. Amis on vain tyhmille ja junteille.

Mistä valmistuu yo-sähkäreitä ja yo-putkareita? Valkokaulusköyhällistö hukkuu kohta kirjaimellisesti paskaan, kisja viemäriä ei korjata derivoimalla tai psykoterapialla.

Mutta yo-insinööri voi valmistaa ja ohjelmoida ropotin joka hoitaa sähkö- ja putkimiehen työt jeidän puolestaan. Annetaan likaiset ja raskaat työt robottien hoidettavaksi, ei niitä enää nykyää kukaan halua tehdä.

Vierailija kirjoitti:

No se on työväkeä. Eihän niiden osaaminen ny koulutusta vaadi. Pari putkee ja johtoo. Äkkiä vaan sieltä halvalla nyt tekemään mulle rahaa. Ei mun verorahoja mihinkään pilipalikoulutuksiin.

Terv kokoomusporvari, omistaja, yrittäjä. Sikarikas <3

Ps. Köyhät kyykkyyn.

Miten näin paska trolli on saanut paljon yläpeukkuja?

Jos olisit oikeasti yrittäjä, niin ymmärtäist että jos ja kun ammattikoulutus on huttua, niin sinä joudut itse kouluttamaan duunarisi ja se maksaa paljon sinulle.

Se ei tule halvaksi kun työmaalla on vedetty putket ja johdot ristiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka nämä kiinteistöt oikein omistaa?

Yleensä toiminimellinen koulukuntayhtymä joka vuokraa tiloja opiston käyttöön markkina hintaan.

Väärin. Kiinteistöomaisuus on lähes aina koulutuksen järjestäjän omistuksessa, ja se on ongelman ydin. Koulutuksen järjestäjä voi hyvinkin olla nimeltään koulutuskuntayhtymä X, ja käyttää brändinimeä Ammattiopisto Y. Mutta täsmälleen sama taho on kyseessä, eikä rahaa siirry taskusta toiseen eikä keneltäkään peritä ylihintaa mistään. Ongelma on yksinkertaisesti siinä, että koulutuksen järjestäjille on historian saatossa kertynyt valtavat määrät kiinteistöomaisuutta, jonka käyttöarvo on monessa tapauksessa kyseenalainen. Esim. 1990-luvulla monet valtion ylläpitämät ammattioppilaitokset siirtyivät koulutuskuntayhtymille tai vastaaville. Jos kuntayhtymät eivät niitä olisi huolineet, niin koulutus olisi lakannut, mikä siihen aikaan vielä eläväisillä syrjäisemmilläkin seutukunnilla olisi katsottu huonoksi asiaksi. Viime vuosikymmenellä tuli valtion taholta Paras-hanke, joka ohjasi ammatillisen koulutuksen järjestäjiä fuusioitumaan. Tällöin syntyi useita isoja koulutuskuntayhtymiä, jotka perivät fuusioituneiden pienempiensä kiinteistöomaisuuden. Kiinteistöomaisuus rasittaa, varsinkin kun se alkaa siellä sun täällä vaatia isoja remontteja jo terveyden ja turvallisuuden vuoksi. Ellei sitten ole vallan käytämättä (ja kuka ostaisi homeammattikoulun syrjäkylältä). Eli mitään salaliittoteorioita tästä ongelmasta on ihan turha kehitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan kun yhä enemmissä määrin kaikkein yksinkertaisimmatkin hanttihommat vaativat vähintäänkin toisen asteen koulutuksen, ammattikouluissa annetaan yhä vähemmän opetusta ja osaamisvaatimukset ovat yhä alhaisemmat. Jotenkin paradoksaalinen yhtälö. Voiko tämä olla enää tottakaan?

Olisi kannattanut sitten valita kunnon lukio mamis-amiksen sijaan. Nyt huvillä lukion papereilla pääsee suoraan sisään korkeanasteen paikkoihin. Omaa tyhmyyttäsi tei koulussa väärän valinnan.

Missasit koko pointin, eikä minulla ole koulujenkäynnin kanssa enää tällä iällä mitään tekemistä. Kyllä minä pärjään vaikka helvetissä, mutta miten Suomen tulevaisuus?

Kyllä Suomi pärjää kunnan nuoret ovat järkeviä ja valita viisaasti lukion. Amis on vain tyhmille ja junteille.

Mistä valmistuu yo-sähkäreitä ja yo-putkareita? Valkokaulusköyhällistö hukkuu kohta kirjaimellisesti paskaan, kisja viemäriä ei korjata derivoimalla tai psykoterapialla.

Mutta yo-insinööri voi valmistaa ja ohjelmoida ropotin joka hoitaa sähkö- ja putkimiehen työt jeidän puolestaan. Annetaan likaiset ja raskaat työt robottien hoidettavaksi, ei niitä enää nykyää kukaan halua tehdä.

Sinulla ei taida olla mitään käsitystä miten noita töitä tehdään oikeasti? Useimmat korkeakouluduunit on paljon helpompi digitalisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka nämä kiinteistöt oikein omistaa?

Yleensä toiminimellinen koulukuntayhtymä joka vuokraa tiloja opiston käyttöön markkina hintaan.

Väärin. Kiinteistöomaisuus on lähes aina koulutuksen järjestäjän omistuksessa, ja se on ongelman ydin. Koulutuksen järjestäjä voi hyvinkin olla nimeltään koulutuskuntayhtymä X, ja käyttää brändinimeä Ammattiopisto Y. Mutta täsmälleen sama taho on kyseessä, eikä rahaa siirry taskusta toiseen eikä keneltäkään peritä ylihintaa mistään. Ongelma on yksinkertaisesti siinä, että koulutuksen järjestäjille on historian saatossa kertynyt valtavat määrät kiinteistöomaisuutta, jonka käyttöarvo on monessa tapauksessa kyseenalainen. Esim. 1990-luvulla monet valtion ylläpitämät ammattioppilaitokset siirtyivät koulutuskuntayhtymille tai vastaaville. Jos kuntayhtymät eivät niitä olisi huolineet, niin koulutus olisi lakannut, mikä siihen aikaan vielä eläväisillä syrjäisemmilläkin seutukunnilla olisi katsottu huonoksi asiaksi. Viime vuosikymmenellä tuli valtion taholta Paras-hanke, joka ohjasi ammatillisen koulutuksen järjestäjiä fuusioitumaan. Tällöin syntyi useita isoja koulutuskuntayhtymiä, jotka perivät fuusioituneiden pienempiensä kiinteistöomaisuuden. Kiinteistöomaisuus rasittaa, varsinkin kun se alkaa siellä sun täällä vaatia isoja remontteja jo terveyden ja turvallisuuden vuoksi. Ellei sitten ole vallan käytämättä (ja kuka ostaisi homeammattikoulun syrjäkylältä). Eli mitään salaliittoteorioita tästä ongelmasta on ihan turha kehitellä.

Höpö puhetta. Useimmissa kaupugeissa opetustoimi ei todellakaan enää omista kiinteistöjä. Sama taho se voi olla siinä mielessä että molemmta toiminta-alat omistaa kaupunki. Mutta todellakin raha siirtyy taskusta toiseen ja pois sen alkuperäisestä tarkoituksesta, eli opetuksesta.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vaheneeko-opetus-ovatko-opiskelijat-va…

Mielestäni jonkinlainen koulutuskorvaus yrityksille, tai kouluttajille yrityksessä olisi paikallaan. Olen huomannut, että varsinkin siinä vaiheessa, jos oppilaaksi tulee joku hieman hitaammin oppiva tapaus, tai vastaavaa, niin halu opastaa ja antaa parasta mahdollista koulutusta tälle ihmiselle saattaa lopahtaa aika nopeasti. Tällainen korvaus joka näkyisi oppilaan kanssa tekemisissä olevien palkkapusseissa varmasti innostaisi jakamaan parasta osaamista kaikille oppilaille. Muutenkin työntekijät joutuvat käyttämään paljon aikaa töissä asioihin oppilaan kanssa, jotka saisi yksin tehtyä hetkessä ja palkatkaan eivät ole parhaimmasta päästä, niin korvaus vaivasta olisi paikallaan. Tottakai oppilas aina auttaa enemmän, kuin ei mitään, mutta vie aina aikaa, hermoja ja rahaakin pieleen menneistä "kokeiluista" ja tietenkin leikkaus olisi tässä vaiheessa turha, kun rahat menisikin koulutuksen sijaan edellä esittämääni asiaan. Eli eiköhän lopeteta tämä hullutus.

Sanni ja pyöreät silmät. Opet vaan laiskottelee. Ehkä.

Ammattikouluilta vietiin rahat , koulut sanoivat porukkaa irti, myivät kiinteistöjä ja kuka mitäkin...jossain se rahattomuus näkyy opetuksessakin tietenkin! Lisäksi jäljellä olevat opettajat ovat ihan järjettömän työtaakan alla! Useimmat tekevät osan töitä omalla ajallaan, ilman niitä kuuluisia resursseja. 

Ihme perseilyä. Kokoomuksenhan nimenomaan pitäisi olla sivistystä ja koulutusta arvostava puolue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies kertoi, että heidän työpaikalta on noita työssä oppijoita pitänyt passittaa takaisin kouluun, kun niillä ei ole edes työn perusteet hallussa kun tullaan harjoitteluun. Ei koulutuksesta voida leikata sillä tavoin, että koulutus yksinkertaisesti ulkoistetaan yrittäjille. Kuka noita harjoittelijoita kohta enää vastaanottaa kun tilanne on tämä.

Paitsi että yrityksethän ei enää kouluta työntekijöit, vaan kaikki pitäisi saada valmiina osaajina. Ennenvanhaan työuran oli mahdollista edetä lautapojasta johtotetäviin, mutta sellasita ei voi tapanhtua enää muille kuin perheyrityksen perheenjäsenille. Nykysin työpaikolla ei enää edetä, eikä saada edes palkankorotuksia muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla. Missään ei kohta enää ole minkäänlaista jatkuvuutta tai urakehitystä.

Kuinka kauan sitten ennenvanhaan? Jos halutaan, että työnantajat kouluttaa työntekijät lautapojista johtotehtäviin, niin täytyy luoda ihan uudenlainen korvaus- ja koulutusjärjestelmä sitä varten. Ei nykyisillä työnantajamaksuilla ole suurimmassa osassa yrityksiä varaa pitää henkilöitä joiden työpanoksesta suuri osa menee oppilaiden ohjaukseen. Työntekijä palkataan vain todelliseen tarpeeseen, suurin osa pienyrittäjistä painaa itse pitkää päivää pärjätäkseen.

Katselin myös eilen A-studion ja olin aivan huuli pyöreänä. Aivan kuin ammatillinen opetus olisi jätetty aivan retuperälle ja opetus käytännössä lopetettu kokonaan ja sysätty oppiminen kokonaan oppilaiden itsensä harteille. 16 vuotiaat mopopojat ovat aivan huulipyöreänä. He ovat menneet kouluun opettelemaan ammattia ja nyt heitä ei opeta kukaan, vaan sanotaan, että opiskelkaa itse.

Kuvottavaa oli myös ministeri Gran-Laasosen käytös. Hän kylmänviileästi pesi kätensä ongelmilta, vaikka on itse ollut ylimpänä päättäjänä tätä härdelliä luomassa. Ensin hän vie rahat opetukselta ja sitten sanoo rinta rottingilla, että jokaisella oppilaalla on oikeus saada henkilökohtainen opintopolku, joka sisältää opetusta, ohjausta ja riittävää tukea. Miten hemmetissä se yksilöllinen opetus ja ohjaus toteutetaan, jos opetukselta viedään rahat ja sitä kautta resurssit?

No, jos ei muuta, niin aletaan ainakin nähdä ammatillisen koulutuksen merkitys. Aiemmin kun ammattikoulua pidetty paikkana, johon mennään jos lukioon ei päästä.

Nyt sitten ehkä vähän silmät avautuu, että sieltähän tosiaan valmistuu sähkömiehiä, autoasentajia, lähihoitajia, parturi-kampaajia jne.

Niitä, joita sitten kuitenkin tarvitsemme arjessa ja yhteiskunnassa, ja mikä kaaos tulee jos näiden opetus (siis esim. sähkärillä ja lähihoitajalla) jää sellaiseksi vähän sinnepäin, ja osaaminen valmistuessa sitä samaa vähän sinnepäin -luokkaa.