Minkälainen äiti kirjoittaa lapsensa lapsuudenkirjaan tällaisen "muiston"?
"Maiju tykkää käydä muskarissa. Mummi ja ystävätär vievät Maijua ja Seppoa (ystävättäen lapsenlapsi, vuotta nuorempi) sinne joka tiistai. Mutta itseasiassa näyttää siltä, että Maiju tykkäää käydä siellä vain Sepon takia, joten otimme hänet sieltä pois" ja loppuun olisi varmaan laitettu iloinen hymiö, jos sellaisia olisi siihen aikaan käytetty.
Kommentit (974)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja ja ketjuja voisi ihan popcornien kanssa mielenkiinnosta lukea, mutta alkaa hieman tympiä se että me kommentoijat ja meidän mielipiteet sivuutetaan totaalisesti haukkuen meidät sosiopaateiksi, idiooteiksi, sairaiksi, hulluiksi, gugguu-tyypeiksi jne jne. Jos mun lapset alkais vinkua jostain lauseesta heidän vauvakirjassa, jonka olen vilpittömästi mielestäni sinne kirjoittanut kun he on ollut alle kouluikäisiä, ja vänkäisivät pitkin keskustelupalstoja kuinka olen sairas ihminen, niin kyläänkutsut lapsuudenkotiin harvenis välittömästi. Onneksi mun ei tarvi pelätä tuollaista.
Vai kyläänkutsut! Kuvitteletko sä, että mä odottelen äitini kyläänkutsuja?
Ap
Ei ehkä kannatakaan. Jos oma lapseni olisi tuollainen joka prkleen asiaan takertuva ruikuttaja niin en kyllä jaksaisi olla tekemisissä. Äitisi on tämän jo oivaltanut, sinulla taas menee hukkaan koko elämäsi jankuttamalla 40 vuoden takaisia lapsuusmuistoja vauvalla. Kummalla viiraa päästä?
Äitini olisi kuulunut olla iloinen siitä, että mulla on kivaa muskarissa, eikä kirjoitella tuolalista törkyä lapsestaan. Mutta minkäs teet, kun ajatteli noin. En voisi kuvitellakaan, että jos havaitsisin jomman kumman lapsen innon paranevan harrastaa jonkun toisen lapsen siellä takia, niin se olisi jotenkin väärin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja ja ketjuja voisi ihan popcornien kanssa mielenkiinnosta lukea, mutta alkaa hieman tympiä se että me kommentoijat ja meidän mielipiteet sivuutetaan totaalisesti haukkuen meidät sosiopaateiksi, idiooteiksi, sairaiksi, hulluiksi, gugguu-tyypeiksi jne jne. Jos mun lapset alkais vinkua jostain lauseesta heidän vauvakirjassa, jonka olen vilpittömästi mielestäni sinne kirjoittanut kun he on ollut alle kouluikäisiä, ja vänkäisivät pitkin keskustelupalstoja kuinka olen sairas ihminen, niin kyläänkutsut lapsuudenkotiin harvenis välittömästi. Onneksi mun ei tarvi pelätä tuollaista.
Vai kyläänkutsut! Kuvitteletko sä, että mä odottelen äitini kyläänkutsuja?
ApEi ehkä kannatakaan. Jos oma lapseni olisi tuollainen joka prkleen asiaan takertuva ruikuttaja niin en kyllä jaksaisi olla tekemisissä. Äitisi on tämän jo oivaltanut, sinulla taas menee hukkaan koko elämäsi jankuttamalla 40 vuoden takaisia lapsuusmuistoja vauvalla. Kummalla viiraa päästä?
No enhän minä ole hänen elämäänsä pilannut vaan päinvastoin. Joten kummalla on syyä valittaa? Hän itse kasvatti minut, ei kannata ulista, jos ei miellytä. Mä voin kyllä syyttää häntä mistä haluan hänen vioistaan. Eivät ole mun syy.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja ja ketjuja voisi ihan popcornien kanssa mielenkiinnosta lukea, mutta alkaa hieman tympiä se että me kommentoijat ja meidän mielipiteet sivuutetaan totaalisesti haukkuen meidät sosiopaateiksi, idiooteiksi, sairaiksi, hulluiksi, gugguu-tyypeiksi jne jne. Jos mun lapset alkais vinkua jostain lauseesta heidän vauvakirjassa, jonka olen vilpittömästi mielestäni sinne kirjoittanut kun he on ollut alle kouluikäisiä, ja vänkäisivät pitkin keskustelupalstoja kuinka olen sairas ihminen, niin kyläänkutsut lapsuudenkotiin harvenis välittömästi. Onneksi mun ei tarvi pelätä tuollaista.
Vai kyläänkutsut! Kuvitteletko sä, että mä odottelen äitini kyläänkutsuja?
ApEi ehkä kannatakaan. Jos oma lapseni olisi tuollainen joka prkleen asiaan takertuva ruikuttaja niin en kyllä jaksaisi olla tekemisissä. Äitisi on tämän jo oivaltanut, sinulla taas menee hukkaan koko elämäsi jankuttamalla 40 vuoden takaisia lapsuusmuistoja vauvalla. Kummalla viiraa päästä?
Jos olisit pahoittanut lapsesi mielen kirjoittamalla ja käsittämällä tuollaista soopaa, niin niskasiko ei taivu pahoitteluun?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja ja ketjuja voisi ihan popcornien kanssa mielenkiinnosta lukea, mutta alkaa hieman tympiä se että me kommentoijat ja meidän mielipiteet sivuutetaan totaalisesti haukkuen meidät sosiopaateiksi, idiooteiksi, sairaiksi, hulluiksi, gugguu-tyypeiksi jne jne. Jos mun lapset alkais vinkua jostain lauseesta heidän vauvakirjassa, jonka olen vilpittömästi mielestäni sinne kirjoittanut kun he on ollut alle kouluikäisiä, ja vänkäisivät pitkin keskustelupalstoja kuinka olen sairas ihminen, niin kyläänkutsut lapsuudenkotiin harvenis välittömästi. Onneksi mun ei tarvi pelätä tuollaista.
Vai kyläänkutsut! Kuvitteletko sä, että mä odottelen äitini kyläänkutsuja?
ApEi ehkä kannatakaan. Jos oma lapseni olisi tuollainen joka prkleen asiaan takertuva ruikuttaja niin en kyllä jaksaisi olla tekemisissä. Äitisi on tämän jo oivaltanut, sinulla taas menee hukkaan koko elämäsi jankuttamalla 40 vuoden takaisia lapsuusmuistoja vauvalla. Kummalla viiraa päästä?
Ihan ihme paskaäiti sinäkin. Et edes lapsesi pahoittuneeesta mielestä välittäisi. Sääliksi käy lapsiasi ihan vaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Miksi siinä luki, että olen siellä sen sepon takia?
En ollut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Äitini olisi kuulunut olla iloinen siitä, että mulla on kivaa muskarissa, eikä kirjoitella tuolalista törkyä lapsestaan. Mutta minkäs teet, kun ajatteli noin. En voisi kuvitellakaan, että jos havaitsisin jomman kumman lapsen innon paranevan harrastaa jonkun toisen lapsen siellä takia, niin se olisi jotenkin väärin.
Ap
Tuossa ei kyllä ollut mitään törkyä, eikä kukaan sanonut, että kaveruus Sepon kanssa olisi väärin. Mutta me äidit, jotka oikeasti olemme lasten kanssa muskarissa olleet, tiedämme, että kaikki siellä eivöt keskity, jolloin on muiden kannalta parempi, että ne kaverisuhteet hoidetaan paikassa, missä on ihan ok leikkiä vapaasti.
On kiva juttu, että olitte Sepon kanssa kavereita. Ei tuossa siitä mitään negatiivista sanottu. Mutta muskari ei ole oikea paikka leikkiä kaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Miksi siinä luki, että olen siellä sen sepon takia?
En ollut.
ApMistä tiedät? Muskariajoista on sen verran kauan, että tuskin kovin tarkkaan omaa käytöstäsi muistat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Siinä ei nähty minua hänen arvokkaana lapsenaan, joka tykkää muskarista (totuus). Miksi ihmeessä olisin onnellinen siitä, ettei äitini edes ymmärrä minua? Ja vielä tekee pahaa, koska ei ymmärrä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Miksi siinä luki, että olen siellä sen sepon takia?
En ollut.
ApMistä tiedät? Muskariajoista on sen verran kauan, että tuskin kovin tarkkaan omaa käytöstäsi muistat.
Koska en erityisemmin tykännyt tästä tyypistä. Omat serkkuni olivat paljon hauskempia jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Mutta muista nyt hyvänen aika, että aloittaja käskettiin myös siivoamaan huoneensa. JA leikkimään kylässä olevan lapsen kanssa. Nämä kaikki yhdessä tekevät varsin traumaattisen lapsuuden.
Ja joo. Psykiatri olisi oikea osoite.
Säälin ap sinua. Toivottavasti tajuat mennä hoitoon.
Voimia läheisillesi. Ei varmasti ole helppoa kun lähipiirissä on hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Miksi siinä luki, että olen siellä sen sepon takia?
En ollut.
ApMistä tiedät? Muskariajoista on sen verran kauan, että tuskin kovin tarkkaan omaa käytöstäsi muistat.
Koska en erityisemmin tykännyt tästä tyypistä. Omat serkkuni olivat paljon hauskempia jne.
Ap[/quoteJa jaksat silti jankata asiasta? Luulisi että olisi sepot jo unohtuneet. Mutta ei, tehdään ketju aaveelle. Ei päivää.
Vierailija kirjoitti:
Säälin ap sinua. Toivottavasti tajuat mennä hoitoon.
Voimia läheisillesi. Ei varmasti ole helppoa kun lähipiirissä on hullu.
Miten niin hullu? Ette ole kukaan perustelleet yhtään mitään yhteenkään asiaan, jonka olen teiltä kysynyt. Koska ette pysty.
Ap
Jonka te muka tiedätte paremmin. Koska ette tiedä, ja olisitte mieluummin lastenne tunnelmia ja totuutta ymmärtämättömiä paskapäitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää tuollainen, ymmärrän kyllä. Minustakin jauhettiin keksittyä p-tä, eikä uskottu että paikalla olleena tietäisin itse paremmin. Nämä sitkeät luulot johtivat ihan vakaviin seurauksiin.
Tuon ajan tavat olivat mitä olivat, onneksi nyt on nyt.Ärsyttävää? Superloukkaavaa! Varsinkin, kun aikuisena kun sen luin minulla oli isoja vaikeuksia suhteessa seurusteluasioihin.
Ap[/quoteYmmärsinkö oikein? Luit aikuisena jonkun vauvakirjan jutun kuinka muutaman vuoden ikäisenä olit muskarissa ollut ja "näyttää siltä että olet siellä Sepon takia, ja sinut otetaan muskarista pois". Ainoa mikä mulle tulee mieleen on se että turha lasta viedä muskariin, jos se musiikki ei sitä kiinnosta, vaan se haluaa vaan leikkiä Sepon kanssa. MITEN IHMEESSÄ tämmönen voi vaikeuttaa aikuisena jonkun seurustelusuhteita?? Ymmärrän jos on pahoinpidelty, hyväksikäytetty lapsena jne jne että se VOI vaikuttaa ihmissuhteisiin. Oikeasti. En ole mikään psykologi, mutta jos tämä on syy vaikeuksiin, kannattaisiko mennä jollekin oikealle psykiatrille?
Miksi siinä luki, että olen siellä sen sepon takia?
En ollut.
ApMistä tiedät? Muskariajoista on sen verran kauan, että tuskin kovin tarkkaan omaa käytöstäsi muistat.
Koska en erityisemmin tykännyt tästä tyypistä. Omat serkkuni olivat paljon hauskempia jne.
Ap[/quoteJa jaksat silti jankata asiasta? Luulisi että olisi sepot jo unohtuneet. Mutta ei, tehdään ketju aaveelle. Ei päivää.
No ei tietenkään unohdu, kun nimenomaan väitettiin, että tykkäsin niin hirveästi hänestä muka "silleen"! Että piti ihan muskarikin lopettaa! Jos en olisi käynyt siellä hänen takiaan, sitä olisi jatkettu! Ja kun en käynyt!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisella viedään ikään kuin lapselta luulot pois ja heitetään vain yksinäiseen tyrmään järsimään kynsiään. "ET SAA PITÄÄ SEPOISTA ETKÄ MUISTA!!!!!! MUISTA SE!!!!!"
Ap
Mutta etkös sä lukenut tän vasta aikuisena siitä vauvakirjasta, niin ainakin sanoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis leikkejä. Koska ne ovat seksuaalisia. Hänelle.
ApJust. MIelenvikainen näkee jo lasten leikeissä seksiä. Ja se mielenvikainen olet sinä.
Äitini näki. Siksi lopetti leikin.
ApÄitisi on jätesanko, johon ulkoistat omat huonot puolesi ja fiiliksesi.
Niinkin, kuten hän minuun. Ja minulle tuli paha mieli pojan puolesta, koska äitini häpeilyn takia lapset eivät saaneet leikkiä. Ja meille aikuisille äiti liitti viestintää tyyliin "no niin, nyt tämä irstailu tai siihen tähtäävä leikki saa loppua, vink vink".
ApKyllä mä luulen, että aloitit ihan itse. Tiedän sun keissisi täältä, niin että älä turhaan selitä enempää.
Hyvästi, kiitos.Mitä sillä on väliä kumpi aloitti? Sekö oikeuttaa äitini pitämään minua likasankonaan?
Hän on siksi minun likasankoni, ettei ansaitse enempää sen pohjalta, miten on itse käyttäytynyt.
ApNiin metsä vastaa kuin sinne huudetaan..
No, hän oli täällä maailmassa ensin, niin että KUMPIKOHAN meistä sen keksikin aloittaa? Hän. Mulla tai lapsella ylipäätään on nolla syytä pitää äitiään likasankona, ellei äiti itse anna siihen mallia tai muuta syytä, eli pitää lastaan sellaisena.
Ap
Ihan hyvin olet voinut itse aloittaa, mitä tuolla on tekemistä minkään kanssa...
No, hän oli täällä maailmassa ensin, niin että KUMPIKOHAN meistä sen keksikin aloittaa? Hän. Mulla tai lapsella ylipäätään on nolla syytä pitää äitiään likasankona, ellei äiti itse anna siihen mallia tai muuta syytä, eli pitää lastaan sellaisena.
Ap