Lue keskustelun säännöt.
Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi
04.10.2018 |
Olen kerran seurustellut. Sen jälkeen en ole löytänyt miestä enkä tiedä missä mättää. Olen jo 30 ja kaikilla tuntemillani naisilla (pois lukien mielenterveysongelmaiset) on mies ja perhe.
Laittakaa tähän syitä miksi nainen jää sinkuksi niin mietin johtuuko oma yksin jäämisen jostain mille voisin oikeasti tehdä jotain, kiitos!
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani sinkuksi jääneet naiset eivät ole suostuneet pariutumaan "alaspäin" ja samalla tasolla opinnoissa sekä työelämässä olevia miehiä ei ole heille riittänyt tai ne miehet eivät ole heitä kelpuuttaneet. Insinöörimies voi pariutua sujuvasti tarhatädin tai kaupan kassan kanssa, mutta vähänkin opiskelleelle naiselle on edelleen suuri kauhistus pariutua duunarin kanssa.
Tutkimus on kanssasi eri mieltä.
1. Suomessa pariudutaan tosi uskollisesti saman sosiaaliluokan sisällä.
2. Nimenomaan naiset tekevät kompromisseja koulutuksen suhteen, eivät miehet.
”Samalla tuore tutkimus vesittää entisestään myyttiä korkeasti koulutetusta sinkkunaisesta, joka on niin nirso, ettei hän kelpuuta ketään.
Jo aiemmin on tutkittu, että kaikkein todennäköisimmin liittojen ulkopuolelle jäävät matalasti koulutetut miehet ja naiset.
– Näyttää siltä, etteivät korkeasti koulutetut naiset jää liittojen ulkopuolelle, vaan he ottavat itseään matalammin koulutetun miehen, Mäenpää toteaa.
Tutkimuksesta selvisi, että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla naisilla joka toisella on myös ylemmän korkea-asteen suorittanut puoliso. Lisäksi sellaisissa tapauksissa, joissa puolisot ovat eri koulutustasolta, yleensä naisella (35 % pareista) on korkeampi koulutus. Tutkituista pareista vain joka viidennen kohdalla miehellä on parempi koulutus.”
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/nyt-se-on-tutkittu-koulutus-nakyy…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse toivon vain löytäväni hyväsydämisen ja viisaan miehen, jonka kanssa käydä syvällisempiäkin keskusteluja ja jonka kanssa arvot menisi jotenkin yhteen . Miehen ei tarvitse olla pitkä, bodari eikä ulkonäöltään normaalista poikkeava. Ei ole vielä osunut kohdalle miestä jolta löytyisi älyä ja hyvä sydän. Aina toinen puuttunut. Miehen ei tarvitse olla korkeakoulutettu, eikä hyvin tienaava.
(Itse olen hoikka, usein kauniiksi kehuttu ja opiskelen yliopistossa alalla jossa hyvät työllisyysnäkymät. Sinkkuna ollut kahdeksan vuotta.)
N23
En juuri tunne tällaisia miehiä, ehkä kourallisen...
t. nelikymppinen nainen
Hyväsydämisyys ja älykkyys kulkee harvoin samassa paketissa. Ei ole silti liikaa vaadittu.
Ihan mielenkiinnosta. Miten olet tullut tähän loppupäätelmään? Tämähän tarkoittaa että esimerkiksi yliopistoihin saakka selvinneet olisivat keskimäärin ilkeämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Se että osa miehistä on sellaisia kun tällä palstalla.
Ja se, että suurin osa naisia on sellaisia kuin tällä palstalla.
Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi. Olemme tässäkin ketjussa nähneet yhden ehkä suurimman syyn. Kuka täällä on jälleen lempipuuhassaan eli alentamassa miehiä? Ei liene yllätys että kunnioitus naisia kohtaan on joskus koetuksella. Mitä ap saa tästä?
Miksi jää sinkuksi?
- ei halua sitoutua - tämä on arvokysymys, jotkut vain arvostavat sinkun itsenäisyyttä
- ei löydy sopivaa kumppania - kolme vaihtoehtoa: ehdokkaat eivät kelpaa, itse ei kelpaa ehdokkaille tai sitten vaan ei onnistu käymään läpi riittävää määrää ehdokkaita. Näihin löytyy mitä moninaisimpia syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niskojen nakkelu, ultimaattumien heittely, vessankannen asennosta rähjäys, siivouspakkomielle, kissahulluus, nuoren miljonäärihughgrantin vaatiminen.
Tämä vaan kertoo sen miesaineksen heikkoudesta. Siisteys ja lemmikeistä pitäminen on normaalia elämää. Enkä kyllä tajua, miksi on niin vaikeaa miestenkin pissiä istualtaan.
Ja tuskin on ainut asia mitä et ymmärrä, ei yllätä laisinkaan. Tyypillinen pissis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että osa miehistä on sellaisia kun tällä palstalla.
Ja se, että suurin osa naisia on sellaisia kuin tällä palstalla.
Niin, eli ei huoli teitä ”miehiä”. Kyllä se tuli selväksi jo edellisen sanomana, miksi toistit asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi asiaa, joko olet liian nirso tai jumala on päättänyt ettet ansaitse lapsia
Vierailija kirjoitti:
Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi. Olemme tässäkin ketjussa nähneet yhden ehkä suurimman syyn. Kuka täällä on jälleen lempipuuhassaan eli alentamassa miehiä? Ei liene yllätys että kunnioitus naisia kohtaan on joskus koetuksella. Mitä ap saa tästä?
Ketjussa näkyvä syy: haluttomuus huolia huonoa miestä.
En tiedä, mitä ap saa, mutta itse ainakin luen muiden sinkkunaisten kokemuksia ja tuntemuksia mielelläni. Laskee tunnetta sosiaalisesta paineesta, kun muutkin kirjoittavat etteivät tyydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa muitten syistä mutta omani on se, että näin haluan elää.
Olen jo hyvinkin aikuinen nainen ja jo lapsena tiesin etten koskaan halua miestä enkä perhettä.
Minun syyni olla sinkku on vapauden tärkeys.
Jättäydyit, et jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa muitten syistä mutta omani on se, että näin haluan elää.
Olen jo hyvinkin aikuinen nainen ja jo lapsena tiesin etten koskaan halua miestä enkä perhettä.
Minun syyni olla sinkku on vapauden tärkeys.
Jättäydyit, et jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian "naisellisista" asioista jutteleminen. Jos nainen puhuu vain muodista, meikeistä, julkkiksista, horoskoopeista jne. niin harvaa miestä kiinnostaa sen jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olin sinkku pitkään, ja omalla kohdallani kyse oli ehkä tuollaisista tavoittamattomissa olevista ihanteista, suurelta osin ihan yhdestä konkreettisesta nuoruudenvuosien ihastuksesta, josta tunteesta en kyennyt pääsemään ohi vaikka tein päässäni töitä ja mustamaalasin häntä mielessäni ja kartoin näkemistä, ja siis ikinä mitään fyysistä välillämme ei ollut vielä tapahtunut. (Tuntui syylliseltä ajatella seurustelua jonkun muun kanssa, vaikkei tämä sinkkuihastus minua kumppanikseen jostain syystä huolinutkaan omasta ilmeisen vahvastakin tunteestaan huolimatta.) Uskalsin aloittaa sitten kuitenkin vihdoin seurustelun tämän nykyisen ihanan mieheni kanss, jonka kanssa ollaan oltukin yhdessä sekä sittemmin perhe jo vuosikymmen. Seurustelun alkuvaiheessa näin vielä paljon viattomia sisällöltään mutta erittäin latautuneita unia tuosta "toisesta", nykyään ehkä enää kerran vuodessa, enkä ota hänen nykyisestä ja sitäpaitsi varatusta elämästään selkoa vartavasten, ja siirryn tietoisesti ajattelemaan muuta jos huomaan jääneeni johonkin nykyisyyttä haittaavaan muistoon.
Koen olevani onnellinen nyt, ja haluan rohkaista kaikkia sinkkuja ja/tai eronneita astumaan eteenpäin, jos taaksepäin olisi kaipuu mutta ei realistista paluuta. Jossittelu masentaa. En halua enää miettiä mikä minussa nuorena, fiksuna, iloisena ja nättinä aikanaan "ei kelvannut", on mahtava tunne kun saa kelvata sellaisenaan!! <3 Voi olla että tuo suhde olisi ollut nykyistä intohimoisempi alussa, jos olisi suhteeksi edennyt, mutta luultavasti aika myrskyisä, ja riski onnettomaksi joutumisesta isompi, jos en varauksettomasti olisi kelvannut silloinkaan - ihastus kun osasi olla ilkeäkin, oma mieheni ei. :)
Minä näin liian nuorena sen, miten miehet toimivat ja käyttäytyvät.
Äiti jätti isän, jota perhe ei kiinnostanut yhtään. Eron jälkeen isä viis veisasi meistä lapsistaan. Ei pitänyt yhteyttä ja valitti omien lastensa elatusmaksuista. Maksatti kyseisiä maksuja vanhemmillaan. Noloa.
Äiti meni naimisiin 20 vuotta vanhemman miehen kanssa, joka viis veisasi meistä lapsista. Iäkäs isäpuoli syytti, uhkaili, pelotteli ja solvasi minua murrosikäni ajan. Vastenmielistä.
Isä meni naimisiin 20 vuotta nuoremman naisen kanssa ja kähmi naista, kun viereilin sisarukseni kanssa heidän luonaan. Kuvottavaa.
Vaari haukkui ja solvasi mummoa. Tympeää.
Ensimmäinen ja viimeinen poikakaveri oli epäsiisti, äitikeskeinen ja seksikielteinen.
Parempi elää tyytyväisenä, yksin ja siivota vain omat sotkunsa.
Nainen on us.kov.ainen naimaton. R.a.amatun mukaan naimisiin meneminen on hyvä, mutta naimattomana pysyminen on parempi. Molemmat silti oikein.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tiedän, että tämä kuulostaa pahalta, mutta yritän muotoilla nätisti..
Minusta ei ole koskaan ollut kiinnostunut kukaan "tavallisen" näköinen, "tavallinen" mies (saati komea ja/tai älykäs), vaan pääsääntöisesti miehet jotka haluaisivat kanssani suhteen ovat jo ulkoisesti sen näköisiä, että eivät ole ihan täysvaltaisia (ja tarkoitan nyt kasvon piirteitä yms. Enkä esim. Pukeutumistyyliä), luonteen piirteistä puhumattakaan.
Olen monesti miettinyt, että mikä itsessäni on vialla. Ystävilläni on ollut aivan "tavallisia" kumppaneita, enkä ymmärrä miten poikkean heistä.
Mitä tulee aiemmin väitettyihin "kypsien" miesten statusarvoon, niin voisin sanoa, että hyi. Nuorempana kyllä oli tyrkyllä näitä "kultakimpaleita", mutta voin rehelllisesti sanoa, että hyi. Monet vanhat miehet yliarvioivat työpaikkansa vaikutuksen nuoriin naisiin. Ensisijaisesti monet kuitenkin haluavat suunnilleen ikäisensä miehen, eivätkä vienosti viinalta haisevaa vanhaa kauluspaitaa.
Vierailija kirjoitti:
Se ettei pariudu silloin kun siihen on parhaat mahdollisuudet (opiskelijaelämä). Miehillä ei vielä silloin ole status lähelläkään huippua, joten todella helmiä voi ihan tavisnainenkin (jos nuori nainen nyt koskaan on parisuhdepelin tavis) saada. Kymmenen vuoden kuluttua, kun uraa on jo takana, miesten status nousee kuin raketti ja naisten tippuu kuin kivi.
Tällä oli 30 yläpeukkua ja 76 ala vaikka tämä on totta!
Nirsoilu. Se on oma syy. Vaikken ole mikään palkinto ( nätti oon, mutta työtön usein paniikkihäiriön takia) niin Tinder vuosien aikana monet mukavat miehet olleet vakavissaan kiinnostuneita. Minä aina livistän takavasemmalle. Etsin jotain ihmeunelmamiestä. Välillä etsintä on hayskaa. Välillä ahdistavaa ja yksinäistä.
Tälleen sinkkuäitinä voin ainakin sanoa omasta puolestani, että rima on melko korkealla miesten suhteen. Ei ole tarvetta sitoutua, kun pärjää hyvin omillaan, mutta luonnollisesti sitä toivoisi joskus rakastuvansa ihan tavalliseen, hyvään mieheen ja tulla rakastetuksi juuri tällaisena. Lapsiaan haluaa suojella eikä päästää heidän elämäänsä ketä tahansa. Valitettavasti viime vuosina mulle on tullut vastaan vain sekopäitä tai varattuja miehiä - tällaisista ei ole itselle kumppaniksi eikä heitä todellakaan haluaisi esitellä lapsilleen. Olenkin jo ottanut vaaleanpunaiset lasit päästäni aikoja sitten ja ajatellut, että ehkäpä tällainen elämä sopii minulle. Panostan lapsiini, työhöni ja läheisiini - miehiä tulee ja menee, mutta lapsilta piilossa. Jos sopiva mies tulisi elämääni, täytyisi se napata talteen.