Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Bachelorette Suomi OFFICIAL
01.10.2018 |
Tänään klo 21 alkaa! Bachelorettena ensimmäiseltä Bachelor-kaudelta tuttu Jenny Helenius, joka pääsi tuolloin loppukaksikkoon. Tämä on Suomen ensimmäinen Bachelorette koskaan, ja kilpailevat miehet ovat tässä:
Kommentit (2208)
Olipas Jenny tympeä tossa tilinteossa 😏 Toivottavasti pysyy nyt poissa julkisuudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenny on niin kaunis, fiksu, sosiaalisesti lahjakas ja kaikinpuolin upea nainen valmiina vakavaan suhteeseen ja sitoutumaan, hankkimaan lapsia. Sit nää jätkät... löytäisin paremmat ku menisin satunnaiseen baariin helsingissä ja ottaisin ensimmäiset 10 jotka tulee vastaan!! Jenni ois ansainnut niin paljon enemmän. Bacheloreille oli monia hyviä vaihtoehtoja, Jennille paljon huonommin (ihan määrällisestikin!). Olisin Jennynä tosi pettynyt tuotantoyhtiöön, etteivät edes yrittäneet. Kyllähän sen näki jo ensimmäisestä jaksosta ettei noi jätkät oo Jennyn tasolla. Mukavia miehiä (jotkut), mutta vaan hyvin erilaisia, tai ihan eri elämäntilanteessa kuin Jenny.
Ja miten niin ei Jennyn tasolla? Jenny työskentelee jonain konttoripäällikkönä (eli tuskin on kovin koulutettu ja varakaskaan), eikä ulkonäkökään mitään missitasoa ole ja alkaa olemaan jo yli-ikäinenkin (ja kiirettä alkaa pitämään, jos minaa vielä perheen perustaa). Noista miehistä moni oli esim. koulutetumpi ja ulkonäöltäänkin suunnilleen Jennyn tasoa, mutta ei sitten kelvannut. Luultavasti tuo Jenny potee sitä prinsessasyndroomaa, jota moni nainen nykyään potee, eli kuvittelee, että itsellä on rahkeita löytää jostain se ylimaallisen komea, fiksu ja tietysti varakas mies, vaikka itse on ulkonäöltään tavan pallinaama pullukka ja sen fiksuuden ja varakkuudenkin kanssa on vähän niin ja näin.
No mikäs vika konttoripäällikön työssä on? Riippuen toki yrityksestä, mutta yleisesti vaativaa ja monipuolista työtä. Jenni kai on amk:n käynyt, tradenomi/restonomi. Kauhea haukkuminen, jos ei nyt satu olemaan joku huippujuristi tai aivokirurgi. Mites jos olisi vaikka siivooja ja tyytyväinen työhönsä?
No Jennyllä ei ole vielä ammattia. Hänellä on opinnot kesken!!
Pikkufirman konttoripäällikkö on yleensä firman ainoa assari. Siinä hoidellaan kalenterivarauksia ja katetaan kahveja. Akateemiselle miehelle tuollainen nainen ei riitä, jos kavereiden naiset ovat niitä kauniita juristeja tai lääkäreitä. Pitäisi olla todella ihana ja helppo luonne. Tilintekojaksosta tuli myötähäpeä, koska tuli ilmi, että Jenny on ikävä luonne. Pahinta on tuollaisen söpöilyn feikkaus, joka myöhemmin paljastuu. Niin on tainnut käydä aiemminkin (ehkä Rouviselle), ja siksi on sinkku. Ei siksi, että Jenny on ronkeli vaan siksi, ettei vaikeaa naista kestä kukaan mies. Jälkikäteen voi satunnaisesti pirautella hauskanpidon toivossa.
35-vuotiaana osa kavereista on vielä sinkkuja, mutta parin vuoden sisään jää todella yksin kun kavereilla on perheet.
Minunkaan mieheni ei ole täydellinen, ja joskus mietin, että olisin saanut jonkun toisenkin. Mutta nyt minulla on sentään perhe, jonka kanssa esim viettää joulua. Vaihtoehto lapsettomana keski-ikäisenä sinkkuna vastoin tahtoa - olis varmaan ranteet jo auki. Ja jos ero tulisikin, niin lapseni ovat ikuisesti perheeni.Aatella mulla akateeminen mies ja itse en ole koulutettu.
Ihan oma on mielipiteesi.
Sama täällä! Itse olen ammattikoulussa käyvä ja mies on fiksu ja akateeminen. Olisi sillä varmaan ollut valikoima yliopistosta.
Vaikea se on enää 35 vuotiaana löytää hyvää miestä sillä kaikki varteenotettavat on jo viety. Näin se vaan on, niin monta esimerkkiä lähipiiristä löytyy. Todennäköisesti joutuu odottamaan toista kierrosta kun osa nuorena yhteen menneistä eroaa ja sitten on jo niin vanha että lapsihaaveista pitää luopua. Rimaa ei enää tuossa iässä voi pitää korkealla, ja mitä vanhemmaksi tulee pitää rimaa edelleen laskea koska vapaita ei vaan ole. Toisekseen tutustuminen vie aikaa, eikä toista voi oppia tuntemaan muutaman tapaamisen perusteella, joten kärsivällisyyttä pitää olla ja antaa toiselle mahdollisuus. Näyttää siltä että Jennyn yhtälö ei nyt vaan jotenkin toimi ja kovasti on hänellä epätoivoa ilmassa ja aika tulee vastaan. Epätoivoinen nainen ei ole haluttava. Myöskään seiska-julkisuus ei paranna chansseja, jos fiksua miestä tavoittelee. Näyttää että allikkoon menee. Ei kannata ainakaan mihinkään paritusohjelmaan lähteä, sillä uskottavuutta ei enää ole.
Itse en halua olla millään tavalla julkisuudessa, enkä kyllä joudukaan olemaan. Mutta miten moni mies jättää lähestymättä Jennyä, koska ei halua seiskajulkkikseksi ja toisaalta, monen miehen kaveripiirissä saatetaan vähän pilaillakin tällaisen kustannuksella.
Tiedän, ettei sitä miestä tarvitse tuoda julkisuuteen. Mutta menisikö Jenny jatkossakin vaikka Esko Koon kanssa johonkin kutsuvierastilaisuuteen, kun se oma mies ei sinne haluaisi tulla? Näinhän moni työnsä takia julkisuudessa oleva tekeekin, ja niille se on vain työtä ja edustamista. Mutta Jennylle se esillä olo on juurikin itsensä esille tuomista, ei niinkään työn takia vaan julkisuuden. Olisihan se ikävää jos oma mies kieltäytyisi sitten kaikesta tuollaisesta.
Jennynä nyt lopettaisin sen julkisuudessa olemisen ja viettäisin hiljaiseloa. Jos seiskasta soitetaan, ei heille tarvitse sanoa mitään. Miehetkin ehkä uskaltaisivat lähestyä sen jälkeen paremmin.
Kaikki parisuhdeasiantuntijat tänä päivänä tietävät, että suurin ongelma parisuhdemarkkinoilla on naisten liian korkealla oleva rima(= liian suuret luulot omasta tasosta).
Sehän oli ongelmana myös brittiohjelmassa jokunen vuosi sitten aviomiestä etsineellä toimittaja Sally Graylla. Muistaako kukaan, tuli AVAlta. Hänhän loukkaantui verisesti, kun naispuolinen parisuhdeasiantuntija/mätsääjä tarjosi hänelle hänen mielestään aivan luokatonta miestä. Joka kuitenkin oli varakas yrittäjä, jolla oli kaikki asiat kunnossa. Ulkonäkö vaan ei ollut miesmallitasoa vaan mies oli lihaksikas, kalju ja keskimittainen. Asiantuntija yritti puhua Sally Graylle, että eikö 36-vuotiaana pitäisi tarkistaa onko kriteerit liian korkealla. Ja taas tämä loukkaantui verisesti.
Ymmärtääkseni Sally Gray ei löytänyt lopulta aviopuolisoa, mutta teki silti lapsen jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin kanssa. Vai tietääkö joku asiasta tarkemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmitti tilinteossa kun Jenny vaikutti vähän liian ilkeältä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki parisuhdeasiantuntijat tänä päivänä tietävät, että suurin ongelma parisuhdemarkkinoilla on naisten liian korkealla oleva rima(= liian suuret luulot omasta tasosta).
Sehän oli ongelmana myös brittiohjelmassa jokunen vuosi sitten aviomiestä etsineellä toimittaja Sally Graylla. Muistaako kukaan, tuli AVAlta. Hänhän loukkaantui verisesti, kun naispuolinen parisuhdeasiantuntija/mätsääjä tarjosi hänelle hänen mielestään aivan luokatonta miestä. Joka kuitenkin oli varakas yrittäjä, jolla oli kaikki asiat kunnossa. Ulkonäkö vaan ei ollut miesmallitasoa vaan mies oli lihaksikas, kalju ja keskimittainen. Asiantuntija yritti puhua Sally Graylle, että eikö 36-vuotiaana pitäisi tarkistaa onko kriteerit liian korkealla. Ja taas tämä loukkaantui verisesti.
Ymmärtääkseni Sally Gray ei löytänyt lopulta aviopuolisoa, mutta teki silti lapsen jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin kanssa. Vai tietääkö joku asiasta tarkemmin?
Jos oikein etsimällä etsii sitä kumppania, niin silloin todellakin tulee asetettua se rima liian korkealle. Milloin on mikäkin asia huonosti treffikumppanissa, oli se sitten kroppa, vaatteet, huumorintaju, työpaikka, harrastukset, tulotaso, kaverit jne.
Jos taas lähtee avoimin mielin liikkeelle, ja ottaa vastaan sen mitä tulee, saattaa siitä helpommin poikia jotain. Tottakai jotain pitää siinä treffikumppanissa olla mikä alun perinkin kiinnostaa, mutta kun tapailee ihan avoimin mielin hetken, varmasti löytyy niitä ihania ja ärsyttäviä puolia toisesta, mutta menee kevyesti fiiliksen mukaan. Mitä enemmän antaa itsensä ihastua, sitä vähemmän ne pienet "ärsyttävät" asiat haittaa.
Kaikkea ei voi saada ja sitä täydellistä kumppania ei varmastikaan löydy. Vaikka alussa toinen olisikin ihanan täydellinen, saattaa siitäkin arjen saapuessa tulla se maitopurkin pöydälle unohtava tyyppi, joka kuitenkin muuten on ihana.
Jennyä selkeästi ohjelmassa myös häiritsi se, että miehillä oli harrastuksia, koska hänellä ei niitä ole. Sen takia sanoikin Mikkomatiakselle, että ihanaa kun joku muukin vaan katsoo netflixiä vapaa-ajalla... Miksi ne harrastuksetkin on huono puoli? Jos kuitenkaan ei halua olla toisen kanssa 247.
Löydän omasta ihanasta miehestänikin paljon huonoja puolia heti suhteen alussa kuin nyt lähes 10 vuoden jälkeenkin. Mutta ne asiat eivät ole olleet ratkaisevia siinä kohtaa, kun olemme halunneet ja päättäneet sitoutua. Isot asiat ovat kunnossa, joten miksi puuttua niihin pieniin asioihin. Toisaalta olemme myös yhdessäolon myötä hitsautuneet yhteen ja löytäneet toisistamme sellaisia hyviäkin puolia joita emme ole osanneet edes ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenny taisi halutakkin ulkomaan loman, chillailua, treffailua kauniissa maisemissa. Ei tainnut mitään miestä etsiäkkään. Oli kun eri ihminen kun arki koitti. Ja yllätti. Ihme että 35 vuotiaan yllättää arki. Taisi vain loma loppua. Mihinkähän ohjelmaan seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki parisuhdeasiantuntijat tänä päivänä tietävät, että suurin ongelma parisuhdemarkkinoilla on naisten liian korkealla oleva rima(= liian suuret luulot omasta tasosta).
Sehän oli ongelmana myös brittiohjelmassa jokunen vuosi sitten aviomiestä etsineellä toimittaja Sally Graylla. Muistaako kukaan, tuli AVAlta. Hänhän loukkaantui verisesti, kun naispuolinen parisuhdeasiantuntija/mätsääjä tarjosi hänelle hänen mielestään aivan luokatonta miestä. Joka kuitenkin oli varakas yrittäjä, jolla oli kaikki asiat kunnossa. Ulkonäkö vaan ei ollut miesmallitasoa vaan mies oli lihaksikas, kalju ja keskimittainen. Asiantuntija yritti puhua Sally Graylle, että eikö 36-vuotiaana pitäisi tarkistaa onko kriteerit liian korkealla. Ja taas tämä loukkaantui verisesti.
Ymmärtääkseni Sally Gray ei löytänyt lopulta aviopuolisoa, mutta teki silti lapsen jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin kanssa. Vai tietääkö joku asiasta tarkemmin?
Jos oikein etsimällä etsii sitä kumppania, niin silloin todellakin tulee asetettua se rima liian korkealle. Milloin on mikäkin asia huonosti treffikumppanissa, oli se sitten kroppa, vaatteet, huumorintaju, työpaikka, harrastukset, tulotaso, kaverit jne.
Jos taas lähtee avoimin mielin liikkeelle, ja ottaa vastaan sen mitä tulee, saattaa siitä helpommin poikia jotain. Tottakai jotain pitää siinä treffikumppanissa olla mikä alun perinkin kiinnostaa, mutta kun tapailee ihan avoimin mielin hetken, varmasti löytyy niitä ihania ja ärsyttäviä puolia toisesta, mutta menee kevyesti fiiliksen mukaan. Mitä enemmän antaa itsensä ihastua, sitä vähemmän ne pienet "ärsyttävät" asiat haittaa.
Kaikkea ei voi saada ja sitä täydellistä kumppania ei varmastikaan löydy. Vaikka alussa toinen olisikin ihanan täydellinen, saattaa siitäkin arjen saapuessa tulla se maitopurkin pöydälle unohtava tyyppi, joka kuitenkin muuten on ihana.
Jennyä selkeästi ohjelmassa myös häiritsi se, että miehillä oli harrastuksia, koska hänellä ei niitä ole. Sen takia sanoikin Mikkomatiakselle, että ihanaa kun joku muukin vaan katsoo netflixiä vapaa-ajalla... Miksi ne harrastuksetkin on huono puoli? Jos kuitenkaan ei halua olla toisen kanssa 247.
Löydän omasta ihanasta miehestänikin paljon huonoja puolia heti suhteen alussa kuin nyt lähes 10 vuoden jälkeenkin. Mutta ne asiat eivät ole olleet ratkaisevia siinä kohtaa, kun olemme halunneet ja päättäneet sitoutua. Isot asiat ovat kunnossa, joten miksi puuttua niihin pieniin asioihin. Toisaalta olemme myös yhdessäolon myötä hitsautuneet yhteen ja löytäneet toisistamme sellaisia hyviäkin puolia joita emme ole osanneet edes ajatella.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Yhdessä kun on ja sitoutuu niin hitsautuu yhteen ja löytyy toisesta myös uusia puolia jotka voi yllättää iloisesti. Ei varmaan 100% täydellistä löydä koskaan. Se oma juttu ja parisuhde syntyy vaan kun jaksaa elää arkea ja ottaa toisesta selvää. Joskus joutuu toista opettamaan "suhteen tavoille" sillä se että saisi täydellisen suhteen heti sormia napsauttamalla on harvinaista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kuulkaas niin on, että ei taida Jennyllä olla mitään hätää. Treffikumppaneita löytyy varmasti ihan aikuisista miehistä, on hänellä sen verran ulkonäköä ja karismaa. Turhaan siellä niin moni "murehtii" olisi varmasti ottajia. Ei tuo nyt niin pahaa julkisuutta ole esittänyt. Kaunis, hyvin käyttäytyvä nainen. Eiköhän nuo heivatut, niin ikään julkisuuteen menneet "maineensa" pilanneet miehet ole ihan aikuisia itse ohjelmaan pyrkineitä joko Jennyn vuoksi tai muuten. Kaikki saivat hienon loman mukavissa puitteissa ja paljon ystäviä. Ihmeellistä paapomista ja itkuvirsiä aikuisten miesten vuoksi. Eiköhän ne miehet ole siellä ihan itsekin nauttineet lomaromanssistaan.
Jennyn täytyy oikeasti laskea kriteereitään jos meinaa lähiaikoina löytää sopivan kumppanin ja vielä sen lapsenkin keretä saamaan.
Kaunis ja fiksu nainen mutta tietynlainen ylimielisyys ja faktojen kieltäminen ei nyt tilannetta auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin tuota tilintekoa niin olihan se Jesse ihan tollo kun muistelee sitä tuoli juttua, mitenkä iso mies voi olla noin itsekäs ja lapsellinen. Veikkaan että hän ei ihan heti taida löytää naista nyrkin ja hellan väliin.
Ei kehdannut Jesse tulla tilintekoon, kertoo jotain miehestä. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki parisuhdeasiantuntijat tänä päivänä tietävät, että suurin ongelma parisuhdemarkkinoilla on naisten liian korkealla oleva rima(= liian suuret luulot omasta tasosta).
Sehän oli ongelmana myös brittiohjelmassa jokunen vuosi sitten aviomiestä etsineellä toimittaja Sally Graylla. Muistaako kukaan, tuli AVAlta. Hänhän loukkaantui verisesti, kun naispuolinen parisuhdeasiantuntija/mätsääjä tarjosi hänelle hänen mielestään aivan luokatonta miestä. Joka kuitenkin oli varakas yrittäjä, jolla oli kaikki asiat kunnossa. Ulkonäkö vaan ei ollut miesmallitasoa vaan mies oli lihaksikas, kalju ja keskimittainen. Asiantuntija yritti puhua Sally Graylle, että eikö 36-vuotiaana pitäisi tarkistaa onko kriteerit liian korkealla. Ja taas tämä loukkaantui verisesti.
Ymmärtääkseni Sally Gray ei löytänyt lopulta aviopuolisoa, mutta teki silti lapsen jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin kanssa. Vai tietääkö joku asiasta tarkemmin?
Jos oikein etsimällä etsii sitä kumppania, niin silloin todellakin tulee asetettua se rima liian korkealle. Milloin on mikäkin asia huonosti treffikumppanissa, oli se sitten kroppa, vaatteet, huumorintaju, työpaikka, harrastukset, tulotaso, kaverit jne.
Jos taas lähtee avoimin mielin liikkeelle, ja ottaa vastaan sen mitä tulee, saattaa siitä helpommin poikia jotain. Tottakai jotain pitää siinä treffikumppanissa olla mikä alun perinkin kiinnostaa, mutta kun tapailee ihan avoimin mielin hetken, varmasti löytyy niitä ihania ja ärsyttäviä puolia toisesta, mutta menee kevyesti fiiliksen mukaan. Mitä enemmän antaa itsensä ihastua, sitä vähemmän ne pienet "ärsyttävät" asiat haittaa.
Kaikkea ei voi saada ja sitä täydellistä kumppania ei varmastikaan löydy. Vaikka alussa toinen olisikin ihanan täydellinen, saattaa siitäkin arjen saapuessa tulla se maitopurkin pöydälle unohtava tyyppi, joka kuitenkin muuten on ihana.
Jennyä selkeästi ohjelmassa myös häiritsi se, että miehillä oli harrastuksia, koska hänellä ei niitä ole. Sen takia sanoikin Mikkomatiakselle, että ihanaa kun joku muukin vaan katsoo netflixiä vapaa-ajalla... Miksi ne harrastuksetkin on huono puoli? Jos kuitenkaan ei halua olla toisen kanssa 247.
Löydän omasta ihanasta miehestänikin paljon huonoja puolia heti suhteen alussa kuin nyt lähes 10 vuoden jälkeenkin. Mutta ne asiat eivät ole olleet ratkaisevia siinä kohtaa, kun olemme halunneet ja päättäneet sitoutua. Isot asiat ovat kunnossa, joten miksi puuttua niihin pieniin asioihin. Toisaalta olemme myös yhdessäolon myötä hitsautuneet yhteen ja löytäneet toisistamme sellaisia hyviäkin puolia joita emme ole osanneet edes ajatella.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Yhdessä kun on ja sitoutuu niin hitsautuu yhteen ja löytyy toisesta myös uusia puolia jotka voi yllättää iloisesti. Ei varmaan 100% täydellistä löydä koskaan. Se oma juttu ja parisuhde syntyy vaan kun jaksaa elää arkea ja ottaa toisesta selvää. Joskus joutuu toista opettamaan "suhteen tavoille" sillä se että saisi täydellisen suhteen heti sormia napsauttamalla on harvinaista..
No joo, mutta yhtälailla toisesta löytyy myös uusia puolia jotka yllättää vähemmän iloisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki parisuhdeasiantuntijat tänä päivänä tietävät, että suurin ongelma parisuhdemarkkinoilla on naisten liian korkealla oleva rima(= liian suuret luulot omasta tasosta).
Sehän oli ongelmana myös brittiohjelmassa jokunen vuosi sitten aviomiestä etsineellä toimittaja Sally Graylla. Muistaako kukaan, tuli AVAlta. Hänhän loukkaantui verisesti, kun naispuolinen parisuhdeasiantuntija/mätsääjä tarjosi hänelle hänen mielestään aivan luokatonta miestä. Joka kuitenkin oli varakas yrittäjä, jolla oli kaikki asiat kunnossa. Ulkonäkö vaan ei ollut miesmallitasoa vaan mies oli lihaksikas, kalju ja keskimittainen. Asiantuntija yritti puhua Sally Graylle, että eikö 36-vuotiaana pitäisi tarkistaa onko kriteerit liian korkealla. Ja taas tämä loukkaantui verisesti.
Ymmärtääkseni Sally Gray ei löytänyt lopulta aviopuolisoa, mutta teki silti lapsen jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin kanssa. Vai tietääkö joku asiasta tarkemmin?
Jos oikein etsimällä etsii sitä kumppania, niin silloin todellakin tulee asetettua se rima liian korkealle. Milloin on mikäkin asia huonosti treffikumppanissa, oli se sitten kroppa, vaatteet, huumorintaju, työpaikka, harrastukset, tulotaso, kaverit jne.
Jos taas lähtee avoimin mielin liikkeelle, ja ottaa vastaan sen mitä tulee, saattaa siitä helpommin poikia jotain. Tottakai jotain pitää siinä treffikumppanissa olla mikä alun perinkin kiinnostaa, mutta kun tapailee ihan avoimin mielin hetken, varmasti löytyy niitä ihania ja ärsyttäviä puolia toisesta, mutta menee kevyesti fiiliksen mukaan. Mitä enemmän antaa itsensä ihastua, sitä vähemmän ne pienet "ärsyttävät" asiat haittaa.
Kaikkea ei voi saada ja sitä täydellistä kumppania ei varmastikaan löydy. Vaikka alussa toinen olisikin ihanan täydellinen, saattaa siitäkin arjen saapuessa tulla se maitopurkin pöydälle unohtava tyyppi, joka kuitenkin muuten on ihana.
Jennyä selkeästi ohjelmassa myös häiritsi se, että miehillä oli harrastuksia, koska hänellä ei niitä ole. Sen takia sanoikin Mikkomatiakselle, että ihanaa kun joku muukin vaan katsoo netflixiä vapaa-ajalla... Miksi ne harrastuksetkin on huono puoli? Jos kuitenkaan ei halua olla toisen kanssa 247.
Löydän omasta ihanasta miehestänikin paljon huonoja puolia heti suhteen alussa kuin nyt lähes 10 vuoden jälkeenkin. Mutta ne asiat eivät ole olleet ratkaisevia siinä kohtaa, kun olemme halunneet ja päättäneet sitoutua. Isot asiat ovat kunnossa, joten miksi puuttua niihin pieniin asioihin. Toisaalta olemme myös yhdessäolon myötä hitsautuneet yhteen ja löytäneet toisistamme sellaisia hyviäkin puolia joita emme ole osanneet edes ajatella.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Yhdessä kun on ja sitoutuu niin hitsautuu yhteen ja löytyy toisesta myös uusia puolia jotka voi yllättää iloisesti. Ei varmaan 100% täydellistä löydä koskaan. Se oma juttu ja parisuhde syntyy vaan kun jaksaa elää arkea ja ottaa toisesta selvää. Joskus joutuu toista opettamaan "suhteen tavoille" sillä se että saisi täydellisen suhteen heti sormia napsauttamalla on harvinaista..
No joo, mutta yhtälailla toisesta löytyy myös uusia puolia jotka yllättää vähemmän iloisesti.
No tottakai löytyy. Mutta löytyy niitä positiivisiakin. Eihän se alussa täydellinen mieskään varmasti ole täydellinen aina. Eli asioista täytyy vaan ottaa selvää. Ihmiset muuttuvat myös iän myötä, ei miehenikään ole enää samanlainen nyt kuin 10 vuotta sitten. Ne asiat mitkä ärsyttivät alussa,eivät ärsytä enää ja taas toisia ärsyttäviä juttuja on tullut tilalle.
En usko Jennyn enkä kenenkään muun olevan ihan samanlainen suhteen alussa ja vaikka 5 vuoden päästä.
Jesse on alkanut "malliksi". En ymmärrä, että miten? Mielestäni hänessä ei ole mitään mallimaisia ominaisuuksia...
Jesse yrittää pönkittää heikkoa itsetuntoa ja epävarmuuttaan mallihommilla. Mielestäni hänen kannattaisi mielummin kehittää itsevarmuuttaan henkisesti...
Jennyn seiska-avautumiset jatkuvat, nyt olisi viisasta jättää jo koko aihe sikseen.
Apua, jäätävät viikset tuolla Jennyllä! Katsoin Sohvaperunoista klipin ohjelmasta. :)
Alue: Aihe vapaa
Miehenä sanon että tommonen nainen on kyllä karsee seurustelukumppani, tiedän tuon naistyypin. Jos tuot kukkia, olet vähän sovinisti. Jos et tuo, siitä vasta loukkaannutaan. Jos avaat oven, olet vähän sovinisti. Jos et avaa, siitä loukkaannutaan. Jos soittelet, ahdistaa. Jos et, se vasta paha on. Jos alat hiplaamaan, se on liian suoraa toimintaa. Jos et tee aloitetta, sekään ei ole hyvä. Jne. Jne. Ja sitten se mikä tänään oli hyvä, ei enää olekaan sitä huomenna.