Naispuolisiin opiskelutovereihin vaikea tutustua

Miksi sinä jaat opiskelukaverit miehiin ja naisiin? Tuo viestii, että myös suhtaudut heihin eri tavalla. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä jaat opiskelukaverit miehiin ja naisiin? Tuo viestii, että myös suhtaudut heihin eri tavalla. Miksi?

En suhtaudu eri tavalla, olen vain huomannut ilmiön. Etkö itse ihmettelisi, jos vaikka parrakkaat ihmiset suhtautuisivat suhun ihan eri tavalla kuin parrattomat? Etkä silloinkaan määrittelisi ihmisiä ensisijaisesti parran kautta

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä jaat opiskelukaverit miehiin ja naisiin? Tuo viestii, että myös suhtaudut heihin eri tavalla. Miksi?

Oliskohan siksi, että nainen ei ole sama kuin mies. Ihan tällainen arvaus.

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä jaat opiskelukaverit miehiin ja naisiin? Tuo viestii, että myös suhtaudut heihin eri tavalla. Miksi?

Oliskohan siksi, että nainen ei ole sama kuin mies. Ihan tällainen arvaus.

Aika harvoin siellä yliopiston luennoilla kukaan synnyttää, joten biologisilla eroavaisuuksilla ei ole siellä mitään merkitystä. Ja jos tässä haetaan sitä seksuaalista kiinnostusta, niin sittenhän ap on flirtti päällä liikenteessä eikä todellakaan suhtaudu naisiin ihmisinä ja samoin kuin miehiin. 

Jaa-a. Olen nainen enkä yrityksistä huolimatta saanut kavereita naisvaltaiselta opiskelualaltani. Mun vuosikurssilla aloitti pelkkiä naisia, yleensä on sentään pari miestäkin mukana. Ei vaan klikannut kenenkään kanssa vaikka kävin kaikissa riennoissa, joten päätin sitten tyytyä vanhoihin kavereihini.

Ei  koulu ole mikään iskupaikka ap. Koita saada tämä fakta uppoamaan paksuun kalloosi.

Itselläkin ehkä ollut helpompaa tutustua "miespuolisiin" opiskelutovereihin, osa "naispuolisista" taas on sitten itse halunneet tututstua minuun. Olen toisen asteen opiskelija, mutta toisia jonkun verran vanhempi. Onnekseni eivät ole pitäneet ihan täysluuserina. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

No näinpä. Minun opiskeluympäristöissäni miehet ovat suhtautuneet minuun (olen siis nainen) varautuneesti ja vältellen. En ole antanut asian häiritä, kun ajatus samoilla kursseilla olevan kanssa seurustelusta ei oikeasti kiinnosta. Ap ilmeisesti kuitenkin toivoo jotain säpinää, koska asia mietityttää noin paljon eikä jo olemassa olevat kaverit miehistä riitä?

Onko kolmas aste yliopisto:)? Mene haalaribileisiin, ota muutama olut ja kyllä se siitä lähtee. Ainakin saat tuttuja, mutta älä nyt heti ala iskemään omia kurssikavereitasi vaan anna ajan tehdä tehtävänsä. Tutuntutun tuttuja tulee kuin itsestään bileissä ja illanistujaisissa. Ennen opiskelijat asuivat soluissa ja sielläkin tutustui ihmisiin. Mutta surullista sinänsä, viinan voimalla tutustuu viimeistään ja sittenhän ollaan jo tuttuja kun koulussa nähdään. 

Ihme kommentteja täällä. Opiskeluaika on parasta aikaa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen. 

Ah, tulipa ikävä opiskeluaikoja.

Oletko luotaantyöntävän näköinen? Vaikka olisikin tarkoitus vain kaveerata eikä pariutua, niin ihmiset nyt vaan pitävät yleensä enemmän viehättävistä ihmisistä kuin "rumista". Surullinen totuus.

Oletko siis lihava, onko sulla akne tms?

Vierailija kirjoitti:

Ei  koulu ole mikään iskupaikka ap. Koita saada tämä fakta uppoamaan paksuun kalloosi.

Nii just. Kirjastot ja kassajonot ovat niitä paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei  koulu ole mikään iskupaikka ap. Koita saada tämä fakta uppoamaan paksuun kalloosi.

Nii just. Kirjastot ja kassajonot ovat niitä paikkoja.

Bussi on hyvä paikka myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

No näinpä. Minun opiskeluympäristöissäni miehet ovat suhtautuneet minuun (olen siis nainen) varautuneesti ja vältellen. En ole antanut asian häiritä, kun ajatus samoilla kursseilla olevan kanssa seurustelusta ei oikeasti kiinnosta. Ap ilmeisesti kuitenkin toivoo jotain säpinää, koska asia mietityttää noin paljon eikä jo olemassa olevat kaverit miehistä riitä?

En toivo säpinää vaan sellaista, että voi jutella kaikille ilman vaivaannuttavaa fiilistä. Voi istua ruokalassa viereen juttelemaan viikonlopusta yms. perusjuttua. Yhteisöllisyyttä ja "kaikki on kavereita"-tunnetta. Minä ainakin koen rikkautena, että on erilaisia kavereita (sukupuoli, tausta, ikä jne.)

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

No näinpä. Minun opiskeluympäristöissäni miehet ovat suhtautuneet minuun (olen siis nainen) varautuneesti ja vältellen. En ole antanut asian häiritä, kun ajatus samoilla kursseilla olevan kanssa seurustelusta ei oikeasti kiinnosta. Ap ilmeisesti kuitenkin toivoo jotain säpinää, koska asia mietityttää noin paljon eikä jo olemassa olevat kaverit miehistä riitä?

En toivo säpinää vaan sellaista, että voi jutella kaikille ilman vaivaannuttavaa fiilistä. Voi istua ruokalassa viereen juttelemaan viikonlopusta yms. perusjuttua. Yhteisöllisyyttä ja "kaikki on kavereita"-tunnetta. Minä ainakin koen rikkautena, että on erilaisia kavereita (sukupuoli, tausta, ikä jne.)

AP

Sun pitää nyt vaan hyväksyä että nämä naiset eivät halua rikastuttaa sinun elämääsi. Voit hankkia naispuolisia ystäviä jostain muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

No näinpä. Minun opiskeluympäristöissäni miehet ovat suhtautuneet minuun (olen siis nainen) varautuneesti ja vältellen. En ole antanut asian häiritä, kun ajatus samoilla kursseilla olevan kanssa seurustelusta ei oikeasti kiinnosta. Ap ilmeisesti kuitenkin toivoo jotain säpinää, koska asia mietityttää noin paljon eikä jo olemassa olevat kaverit miehistä riitä?

En toivo säpinää vaan sellaista, että voi jutella kaikille ilman vaivaannuttavaa fiilistä. Voi istua ruokalassa viereen juttelemaan viikonlopusta yms. perusjuttua. Yhteisöllisyyttä ja "kaikki on kavereita"-tunnetta. Minä ainakin koen rikkautena, että on erilaisia kavereita (sukupuoli, tausta, ikä jne.)

AP

Sun pitää nyt vaan hyväksyä että nämä naiset eivät halua rikastuttaa sinun elämääsi. Voit hankkia naispuolisia ystäviä jostain muualta.

Tämä menee nyt sivuraiteelle. Pyrkimykseni on tarkastella kriittisesti omaa toimintaani ja vuorovaikutusta saadun palautteen perusteella. Olisi kiva pystyä näkemään itsensä muiden silmin, jotta voisi arvioida miksi käy niin kuin käy. Onko sulla tähän jotain annettavaa?

AP

Kirjoitukseksi perustella syyt naisten vaivaantuneisuudelle johtuvat joko ulkonäöstäsi, hajustasi, pukeutumisestasi tai äänestäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aina ole ollut noin että sukupuolet suhtautuvat varautuneesti toisiinsa? En edes osaa kyseenalaistaa tuota kun olen aina ajatellut että noinhan se menee. Olen mies itsekin.

No näinpä. Minun opiskeluympäristöissäni miehet ovat suhtautuneet minuun (olen siis nainen) varautuneesti ja vältellen. En ole antanut asian häiritä, kun ajatus samoilla kursseilla olevan kanssa seurustelusta ei oikeasti kiinnosta. Ap ilmeisesti kuitenkin toivoo jotain säpinää, koska asia mietityttää noin paljon eikä jo olemassa olevat kaverit miehistä riitä?

En toivo säpinää vaan sellaista, että voi jutella kaikille ilman vaivaannuttavaa fiilistä. Voi istua ruokalassa viereen juttelemaan viikonlopusta yms. perusjuttua. Yhteisöllisyyttä ja "kaikki on kavereita"-tunnetta. Minä ainakin koen rikkautena, että on erilaisia kavereita (sukupuoli, tausta, ikä jne.)

AP

Sun pitää nyt vaan hyväksyä että nämä naiset eivät halua rikastuttaa sinun elämääsi. Voit hankkia naispuolisia ystäviä jostain muualta.

Tämä menee nyt sivuraiteelle. Pyrkimykseni on tarkastella kriittisesti omaa toimintaani ja vuorovaikutusta saadun palautteen perusteella. Olisi kiva pystyä näkemään itsensä muiden silmin, jotta voisi arvioida miksi käy niin kuin käy. Onko sulla tähän jotain annettavaa?

AP

Ei mene yhtään sivuraiteelle ja kyllä, minulla on annettavaa: Jos nämä naiset eivät halua olla sinun kavereitasi, sinun pitää vaan kunnioittaa sitä. Et voi pakottaa heitä juttelemaan kanssasi etkä voi muuttua sellaiseksi josta kaikki pitäisivät. Joskus jonkun seura ei vaan kiinnosta, ja se pitää sinunkin hyväksyä. Voit varmasti saada kaverinaisia jostain muualta, koska ilmeisesti sosiaalinen toiminta ei sinänsä tuota sinulle vaikeuksia, koska sinulla on jo kavereita. 

Vierailija kirjoitti:

N-M-jakauma arviolta 70-30 ja kolmannen asteen oppilaitos. Olen yrittänyt tehdä tuttavuutta opiskelutovereihini ja miehistä olen saanut ihan kavereitakin, mutta naiset suhtautuvat jotenkin varautuneesti. Vastaavat ihan kohteliaasti takaisin, mutta eivät oma-alotteisesti hae kontaktia mun kanssa ja jos yritän virittää keskustelua yhtään "missä luokassa meillä on"-tason henkilökohtaisemmalle puolelle, he tulevat silminnähden vaivaantuneiksi, jolloin tietysti lopetan. Miesten kanssa ei vastaavaa ongelmaa ole.

Olen mielestäni ihan rento, ulospäin suuntautunut ja sosiaalisesti normaali, joten tuo käytös kummastuttaa. Muiden opiskelukaverimiesten kohdalla naiset tuntuvat olevan jotenkin rennompia, joten syyn täytyy jotenkin olla minussa. Tai sitten muut miehet ovat aiemmin tuttuja jostain? En heitä mitään kaksimielistä tai seksististä juttua ja muutenkin olen mielestäni aika korrekti varsinkin uusien ihmisten parissa. Yritän myös tutustua naisiin "ihmisinä" tai siis samalla tavalla kuin miehiin ilman mitään erityistä flirttiä

Kysynkin teiltä palstan naiset: Onko teillä tullut vastaan minun kaltaisia miehiä, joiden seurassa toimitte kuten naisopiskelutoverini. Mistä se mahtaa johtua?

On kokemusta. Sellaiset miehet, jotka yrittää liikaa. Ovat maireita ja yrittävät olla sellaisia jees-tyyppejä. Sellainen ikään kuin jotain ohjekirjaa noudattava sosiaalinen seurustelu, esitettynä teeskennellysti tai täysin sävyttömästi ja robotin omaisesti, on todella vaivaannuttavaa. Tämä yleensä vielä yhdistettynä henkilökohtaisista asioista tiukkaamiseen. Eli sellainen kummallinen yhdistelmä yritystä olla hirveän kiva ja samalla rajojen ymmärtämisen ja kunnioittamisen puute. Jos jonkun esimerkin kerron niin kerran oli yhdellä työpaikalla tyyppi, varmaan monen mielestä hirveän kiva ja kohtelias, joka sitten hymyssä suin lateli kysymyksiä ruokavaliostani. Että kun en kokkaa niin olenko niin olenko ehkä vegaani ja syönkö raakaravintoa vai mitä oikein syön. Tätä aihetta seurasi loputon lista kaikkia muita kysymyksiä elämästäni, joihin vaivaantuneesti ja välttelevästi vastasin toivoen että henkilö ymmärtäisi itse lopettaa. Pakoon en tilanteesta päässyt koska työtehtävä oli tehtävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-M-jakauma arviolta 70-30 ja kolmannen asteen oppilaitos. Olen yrittänyt tehdä tuttavuutta opiskelutovereihini ja miehistä olen saanut ihan kavereitakin, mutta naiset suhtautuvat jotenkin varautuneesti. Vastaavat ihan kohteliaasti takaisin, mutta eivät oma-alotteisesti hae kontaktia mun kanssa ja jos yritän virittää keskustelua yhtään "missä luokassa meillä on"-tason henkilökohtaisemmalle puolelle, he tulevat silminnähden vaivaantuneiksi, jolloin tietysti lopetan. Miesten kanssa ei vastaavaa ongelmaa ole.

Olen mielestäni ihan rento, ulospäin suuntautunut ja sosiaalisesti normaali, joten tuo käytös kummastuttaa. Muiden opiskelukaverimiesten kohdalla naiset tuntuvat olevan jotenkin rennompia, joten syyn täytyy jotenkin olla minussa. Tai sitten muut miehet ovat aiemmin tuttuja jostain? En heitä mitään kaksimielistä tai seksististä juttua ja muutenkin olen mielestäni aika korrekti varsinkin uusien ihmisten parissa. Yritän myös tutustua naisiin "ihmisinä" tai siis samalla tavalla kuin miehiin ilman mitään erityistä flirttiä

Kysynkin teiltä palstan naiset: Onko teillä tullut vastaan minun kaltaisia miehiä, joiden seurassa toimitte kuten naisopiskelutoverini. Mistä se mahtaa johtua?

On kokemusta. Sellaiset miehet, jotka yrittää liikaa. Ovat maireita ja yrittävät olla sellaisia jees-tyyppejä. Sellainen ikään kuin jotain ohjekirjaa noudattava sosiaalinen seurustelu, esitettynä teeskennellysti tai täysin sävyttömästi ja robotin omaisesti, on todella vaivaannuttavaa. Tämä yleensä vielä yhdistettynä henkilökohtaisista asioista tiukkaamiseen. Eli sellainen kummallinen yhdistelmä yritystä olla hirveän kiva ja samalla rajojen ymmärtämisen ja kunnioittamisen puute. Jos jonkun esimerkin kerron niin kerran oli yhdellä työpaikalla tyyppi, varmaan monen mielestä hirveän kiva ja kohtelias, joka sitten hymyssä suin lateli kysymyksiä ruokavaliostani. Että kun en kokkaa niin olenko niin olenko ehkä vegaani ja syönkö raakaravintoa vai mitä oikein syön. Tätä aihetta seurasi loputon lista kaikkia muita kysymyksiä elämästäni, joihin vaivaantuneesti ja välttelevästi vastasin toivoen että henkilö ymmärtäisi itse lopettaa. Pakoon en tilanteesta päässyt koska työtehtävä oli tehtävänä.

Kiitos hyvästä vastauksesta. Ehkä tosiaan saatan näyttäytyä falskina jees-tyyppinä naisille. Koen kuitenkin olevani oma itseni, vaikka taustalla on jonkinlainen sosiaalinen sääntökirja kuten varmaan suurimmalla osalla ihmisistä. Tätä kuitenkin täytyy reflektoida lisää

Olin hieman epämääräinen henkilökohtaisista asioista kysymisessä. En siis ikimaailmassa utelisi tuollaista mitä mainitsit vaan olen aika varovainen. Saatan esim. kysyä mitä mieltä toinen on jostain kurssista tai tehtävistä eli ei mitään kauhean henkilökohtaista. Jos toinen vastaa tyyliin "iha ok" tai "emmä oikee tiiä" eikä kysy samaa multa, jätän asian sikseen. Miltä tämä mielestäsi kuulostaisi? Eli sun maailmassa, jos työkaveri kysyisi mielipidettä uudesta työtehtävästä tai käytettävästä ohjelmistosta. Kokisitko sen tunkeilevana/ahdistavana rajojen ylittämisenä?

AP