Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kauniin kaverin kanssa kahvilla, ohi kulkenut mies pysähtyi katsomaan kaveria "Ju""ta kun on kaunis nainen !". Oma rumuus iski taas päin naamaa:(
28.09.2018 |
Se, että ystäväni on ujo ja kiusaantuu huomiosta on laiha lohtu. Pituus noin 175, luonnokiharat alaselkään, hiukan olivinsävyyn vivahtava "tumma" iho ja hymy kuin hammastahna-mainoksesta, ilman meikkiäkin upea ilmestys. Vaikka tässä iässä (30v) pitäisi jo olla hyvä itsetunto, silti on vaikea hyväksyä sitä että' itse niin karmea ilmestys. Pituutta tasan 160, leveä lantio, pienet riipputissit, kaksoisleuka, ienhymy, muodoton pyöreä naama, iso pottunenä, kalpea punottava iho ja maantienväriset, aina rasvaiselta näyttävät hiukset jotka ovat niin ohuet että päänahka loistaa. Vaikka miten sutisi ennen ovesta lähtöä ripsaria, ei tämä naama miksikään muutu! Miten te muut rumat naiset, etenkin jos teillä on yrittämättä upeita ystäviä, kestätte?
Kommentit (389)
Miksi liikutte ulkona niiden superkauniiden ystävättärienne kanssa? On ihan luonnollista, että joudutte miesten taholta parivertailuun, ja jos tiedätte tuloksen jo ennalta niin miksi kiusata itseä? Voihan näiden "ongelmallisten" tapausten kanssa tavata vaikka neljän seinän sisällä tai jossain missä ei uroita liiku. Eikö teillä ole lähempänä omaa tasoa olevia kavereita joiden kanssa voi avoimesti kahvitella ulkona?
Onko tässä joku naisten biologinen historia takana jossa kauniin naisen siivellä pääsee miesten lähelle ja sille rumallekin voi jäädä muruset (uusintakierros) komeamman miehen kanssa...? Vähän sama kuin en ymmärrä miksi naiset laittaa Tinderiin epäselviä kaverikuvia joissa lähes poikkeuksetta kaverina on joku selvästi paremman näköinen. Luulevatko naiset, että mies tekee virheen ja luulee sinua siksi kaunottareksi kun kuva on suttuinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, että ihmisiä arvotetaan sattumanvaraisten ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Jos satut olemaan kaunis olet aitomaattisesti parasta mitä maa päällään kantaa ja jos puolesta ruma, ketään ei kiinnosta ja olet tuomittu elämään kävelevänä paskaläjänä. Eihän tätä tilannetta kestäkään. Joskun nuorempana vielä kuvittelin, että henkisillä ominaisuuksilla voi kompensoida, mutta paskan marjat. Nykyään olen katkeroitunut, masentunut ja vittumainen. Kaunis nainen saa olla todella mukava ja fiksu, että siedän sellaista läheisyydessäni.
Viestisi ensimmäinen ja viimeinen lause ovat aika rajussa ristiriidassa keskenään.
Edelleenkään ei ole ristiriitaa, täsmensin asiaa jo tuolla edellä. Kohtelen nykyään muita samalla tavoin kuin he kohtelevat minua. Minä saan huonoa kohtelua ja syrjintää osakseni, koska olen ruma ja itse puolestani jaan samaa kohtelua kauniille. Minua kohdellaan mielivaltaisesti ulkonäön perusteella, joten miksi minun pitäisi muka käyttäytyä maailmaa ja muita kohtaan jotkenkin nöyrästi ja yrittää olla kaikesta paskasta huolimatta mukava ihmisille, jotka asettavat ja asetetaan minun yläpuolelleni? Oikeasti herttaiselle ihmiselle ei ole syytä olla ikävä, mutta heitä on kauniissa, tai sellaisena itseään pitävissä, hyvin harvassa.
Olet todellakin katkeroitunut, niin kuin tuolla edellä mainitsitkin. Mutta sinun tulisi ymmärtää, että tuolla karkeruudella vain pilaat oman(ja läheistesi) elämän. Mikään ei ole niin kamalaa seuraa, kuin karkera ihminen. Vaikka olisit kuinka kaunis, huomaisit kohta, että olisit yksin, koska kukaan ei pitemmän päälle kestä katkeroituneen ihmisen seurassa.
Ja sekin on hullua, että kostat kaikille kauniille ihmisille sen, että sinä et ole kaunis. Eihän se toki niiden kauniiden ihmisten vika ole. Vihaa niitä joiden vika se on, että olet vähemmän kaunis. (Eli luultavasti omat vanhempasi? jos kerran jotakin on pakko vihata) Kauniit ihmiset eivät ole sen harvemmin herttaisia kuin muutkaan. Mutta kirjoituksesi perusteella on valitettavasti sanottava, että sinä et vaikuta mukavalta ihmiseltä vaikka ilmeisesti et ole kauniskaan, joten kyllähän niistä ei- kauniistakin löytyy ikäviä tyyppejä. Rumuuskaan ei siis takaa mukavaa käytöstä muita kohtaan.
Kuten jo sanoin, ei minulla ole mitään syytä käytäyttyä mukavasti ketään kohtaan, koska olen ruma. Kuka on väittänyt että rumuus tekisi ihmisestä mukavan? Rumuushan nimenomaan liitetään tyhmyyteen, pahuuteen ja kaikkeen negatiiviseen. Ruman tekemisillä ei ole paskankaan väliä ja on täysin sama minkä vaikutelman annan, koska olen joka tapauksessa ruma. Kauneus on ainoa asia millä in merkitystä. Kaunis saa olla miten typerä, laska, ilkeä, pitkästyttävä jne, mutta sillä ei ole merkitystä koska hän on kaunis. Ja sama toisin päin.
Toki vihaan myös vanhempiani koska tekivät tällaisen epäsikiön kärsimään maailmaan.
Mä luulen et sun suurin ongelmasi ei ole suinkaan tuo kuviteltu ulkoinen rumuutesi vaan katkeruus ja viha. Kukaan ei halua olla kaltaisesi ihmisen kanssa, joka kohtelee muita siten kuin sinä. Muuta asenteesi paremmaksi, muutut kauniimmaksi saman tien, sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Tuo nyt on ihan täyttä hevonkukkua, että käytös muuttaisi ihmisen fyysistä olomuotoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi liikutte ulkona niiden superkauniiden ystävättärienne kanssa? On ihan luonnollista, että joudutte miesten taholta parivertailuun, ja jos tiedätte tuloksen jo ennalta niin miksi kiusata itseä? Voihan näiden "ongelmallisten" tapausten kanssa tavata vaikka neljän seinän sisällä tai jossain missä ei uroita liiku. Eikö teillä ole lähempänä omaa tasoa olevia kavereita joiden kanssa voi avoimesti kahvitella ulkona?
Onko tässä joku naisten biologinen historia takana jossa kauniin naisen siivellä pääsee miesten lähelle ja sille rumallekin voi jäädä muruset (uusintakierros) komeamman miehen kanssa...? Vähän sama kuin en ymmärrä miksi naiset laittaa Tinderiin epäselviä kaverikuvia joissa lähes poikkeuksetta kaverina on joku selvästi paremman näköinen. Luulevatko naiset, että mies tekee virheen ja luulee sinua siksi kaunottareksi kun kuva on suttuinen?
Niin tai mitä jos sinä ja muut miehet muuttaisivat asennettaan naisia kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Huvittavimpia ovat nämä +40v naiset jotka ilmoittavat olevansa kauniita, urheilullisia, älykkäitä ym. Eivät löydä kumppania ja syyttävät tästä miehiä.
Samanlaiset miehet ovat säälittäviä. Nämä palstan naisvihaajat, kiltit ja täydelliset, jotka väittävät naisten haluavan jotain "alfoja".
Vikaa korvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, että ihmisiä arvotetaan sattumanvaraisten ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Jos satut olemaan kaunis olet aitomaattisesti parasta mitä maa päällään kantaa ja jos puolesta ruma, ketään ei kiinnosta ja olet tuomittu elämään kävelevänä paskaläjänä. Eihän tätä tilannetta kestäkään. Joskun nuorempana vielä kuvittelin, että henkisillä ominaisuuksilla voi kompensoida, mutta paskan marjat. Nykyään olen katkeroitunut, masentunut ja vittumainen. Kaunis nainen saa olla todella mukava ja fiksu, että siedän sellaista läheisyydessäni.
Viestisi ensimmäinen ja viimeinen lause ovat aika rajussa ristiriidassa keskenään.
Edelleenkään ei ole ristiriitaa, täsmensin asiaa jo tuolla edellä. Kohtelen nykyään muita samalla tavoin kuin he kohtelevat minua. Minä saan huonoa kohtelua ja syrjintää osakseni, koska olen ruma ja itse puolestani jaan samaa kohtelua kauniille. Minua kohdellaan mielivaltaisesti ulkonäön perusteella, joten miksi minun pitäisi muka käyttäytyä maailmaa ja muita kohtaan jotkenkin nöyrästi ja yrittää olla kaikesta paskasta huolimatta mukava ihmisille, jotka asettavat ja asetetaan minun yläpuolelleni? Oikeasti herttaiselle ihmiselle ei ole syytä olla ikävä, mutta heitä on kauniissa, tai sellaisena itseään pitävissä, hyvin harvassa.
Olet todellakin katkeroitunut, niin kuin tuolla edellä mainitsitkin. Mutta sinun tulisi ymmärtää, että tuolla karkeruudella vain pilaat oman(ja läheistesi) elämän. Mikään ei ole niin kamalaa seuraa, kuin karkera ihminen. Vaikka olisit kuinka kaunis, huomaisit kohta, että olisit yksin, koska kukaan ei pitemmän päälle kestä katkeroituneen ihmisen seurassa.
Ja sekin on hullua, että kostat kaikille kauniille ihmisille sen, että sinä et ole kaunis. Eihän se toki niiden kauniiden ihmisten vika ole. Vihaa niitä joiden vika se on, että olet vähemmän kaunis. (Eli luultavasti omat vanhempasi? jos kerran jotakin on pakko vihata) Kauniit ihmiset eivät ole sen harvemmin herttaisia kuin muutkaan. Mutta kirjoituksesi perusteella on valitettavasti sanottava, että sinä et vaikuta mukavalta ihmiseltä vaikka ilmeisesti et ole kauniskaan, joten kyllähän niistä ei- kauniistakin löytyy ikäviä tyyppejä. Rumuuskaan ei siis takaa mukavaa käytöstä muita kohtaan.
Kuten jo sanoin, ei minulla ole mitään syytä käytäyttyä mukavasti ketään kohtaan, koska olen ruma. Kuka on väittänyt että rumuus tekisi ihmisestä mukavan? Rumuushan nimenomaan liitetään tyhmyyteen, pahuuteen ja kaikkeen negatiiviseen. Ruman tekemisillä ei ole paskankaan väliä ja on täysin sama minkä vaikutelman annan, koska olen joka tapauksessa ruma. Kauneus on ainoa asia millä in merkitystä. Kaunis saa olla miten typerä, laska, ilkeä, pitkästyttävä jne, mutta sillä ei ole merkitystä koska hän on kaunis. Ja sama toisin päin.
Toki vihaan myös vanhempiani koska tekivät tällaisen epäsikiön kärsimään maailmaan.
Mä luulen et sun suurin ongelmasi ei ole suinkaan tuo kuviteltu ulkoinen rumuutesi vaan katkeruus ja viha. Kukaan ei halua olla kaltaisesi ihmisen kanssa, joka kohtelee muita siten kuin sinä. Muuta asenteesi paremmaksi, muutut kauniimmaksi saman tien, sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Tuo nyt on ihan täyttä hevonkukkua, että käytös muuttaisi ihmisen fyysistä olomuotoa.
Ei atomien järjestys muutu, mutta viehättävämmäksi muuttuu taatusti. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, älkää kadehtiko. Miksi ihmeessä teitä huomio kiinnostaa, mitä hyötyä siitä on?
Mun on ollut aina vaikea ymmärtää sitä, miksi omasta kauneudesta olisi yhtään mitään hyötyä parisuhdemarkkinoilla. Olen itse ollut aina sellainen perusnätistä parempi - en nyt mikään maailmanluokan kaunotar, mutta siis yleisesti ottaen ihmisten mielestä tosi sievä. Miehiä on ollut tarjolla ihan riittämiin, on pyydelty ja pyydellään edelleenkin ulos, ja noita aloittajan esimerkin mukaisia tapauksiakin on sattunut (siis että randomit tulevat paikalle vain kehuakseen ulkonäköäni). Lisäksi ihmiset hämmästelevät, miten voin olla sinkku, kun kerran olen niin ”kaunis” (heidän lainaus!). No minäpä kysyn, että mitä hyötyä mulle on olla yhtään kenenkään silmään millään lailla kaunis, jos miehet on 99-prosenttisesti sellaisia, etten niitä huoli lähellenikään? Toisin sanoen: mitä hyötyä mun omasta ulkonäöstä on mulle, jos vastapuoli on sietämätön eikä kelpaisi rumemmallekaan?
Enkä nyt tarkoita miesten ulkonäköä, tarkoitan luonnetta. Olen itse kouluttautunut ja uraa luonut, joten haluan sivistyneen ja keskustelutaitoisen miehen, en mitään ylimielistä kaikkitietävää julistajaa tai manspleinaajaa. Lisäksi sen tulisi olla lempeä, ystävällinen, elämään myönteisesti suhtautuva. Ja sen tulisi hoitaa itse omat jälkensä kotona, en aio alkaa äidiksi eikä mussa ole tippaakaan mitään 50-lukulaisuutta. Lisäksi käyn hyvissä töissä ja tienaan paljon, sekin pitäisi kestää.
Joten, voin kertoa: mun ulkonäöstä ei ole tässä asiassa mitään etua. Mua lähestyy kyllä komeat ja koulutetut, mutta ne on sisältä yleensä ihan mätiä - varmaan, koska ovat tottuneet hyvään tarjontaan ja luulevat, että alan kilpailla huomiosta ja miellyttää hullun lailla. Vähemmän komeat ei yleensä lähesty, mutta jos itse teen tuttavuutta heidän kanssa, juttu ei etene, koska ovat katkeria ja epäluuloisia mun ulkonäön takia. Heiltäkin toki vaadin hyvää sivistystasoa, joten mitään palstamiehen tapaisia en siis edes lähesty (eikä siitä mitään tulisikaan, en meinaa jaksaa sitä omahyväisyyttä ja pseudotieteen määrää tällä palstallakaan).
Niin MISSÄ se hyöty on? Se on kuulkaa täysin pelkästään teoreettinen. Älkää kadehtiko.
Hyötynäkökohdat on jokaisen meistä ihan itse selvitettävä/pääteltävä/arvattava,tässä tapauksessa on ainakin rima asetettu sellaisiin sfääreihin että oksat pois. Ei muuta kuin onnea ja menestystä valitsemallesi tielle.
Hommatkaa tasoitusta te kaikki huomiota kaipavat naiset. Hankkikaa silikonitissit ja pukeutukaa antaviin kaulaaukkoihin. Meikatkaa ja laihduttakaa pari kiloa sekä harrastakaa säännöllistä liikuntaa, jotta ryhti ja kropan sopusuhtaisuus pysyy hyvänä. Valkaiskaa hampaat ja laitattakaa pidemm't ripset ja rakennekynnet. Kyllä alkaa herumaan miesten huomio kun kopsuttelette korkokengissä uudet terhakat rinnat pomppien tiukan syväänuurretun topin sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on mahdollista helposti rumistautua jos kokee ”kärsivänsä” kauneudestaan. Mutta eihän kukaan kaunis ikinä kuitenkaan tee niin. Kas kummaa.
Kyllä minä rumistaudun aina parhaani mukaan kun lähden yksin johonkin. Laitan paksusankaiset tehottomat silmälasit, tukan tiukalle nutturalle, en meikkaa, puen pari numeroa liian isot vaatteet jne. Silti välillä joku idiootti huutelee tai tuijottaa. En kuitenkaan voi/halua rumentua pysyvästi (lihottaa, ajella päätä kaljuksi jne) koska haluan kuitenkin pitää nykyisen aviomieheni ja olla hänen silmissään kaunis :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Miehillä tuntuu olevan erittäin vääristynyt käsitys naisten kysynnästä yöelämässä. Olen normaalin näköinen, hoikka ja laittautuva nainen ja voin sanoa, että miesten lähestymiset, silloin kun vielä kävin baareissa, ovat likipitäen laskettavissa sormilla. Ei tavisnaisen ympärillä vello mikään kiimainen lauma, vaan hiljaista on. Kysyntä keskittyy niiden antavimmin pukeutuneiden kaunottarien ympärille ja sitten miehistä tuntuu, että kilpailu naisista on kovaa. Ja sitähän se on jos naisiksi lasketaan se 10 prosentin parhaimmisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Miehillä tuntuu olevan erittäin vääristynyt käsitys naisten kysynnästä yöelämässä. Olen normaalin näköinen, hoikka ja laittautuva nainen ja voin sanoa, että miesten lähestymiset, silloin kun vielä kävin baareissa, ovat likipitäen laskettavissa sormilla. Ei tavisnaisen ympärillä vello mikään kiimainen lauma, vaan hiljaista on. Kysyntä keskittyy niiden antavimmin pukeutuneiden kaunottarien ympärille ja sitten miehistä tuntuu, että kilpailu naisista on kovaa. Ja sitähän se on jos naisiksi lasketaan se 10 prosentin parhaimmisto.
Juu. Kato kun ei ne edes huomaa meitä tavallisen näköisiä ja vähän hiljaisia seinäruusuja. Ne vahtaa vain niitä kauneimpia ja eniten itseään esille tuovia naisia, näitä iloisia sosiaaliperhosia joiden seurassa toki miesväkeä riittää... Ei sillä, en mä varmaan haluaisikaan miestä siitä porukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Hohhoijaa, kyllä minulla oli nuorena ja hoikkana mutta vain tavallisen näköisenä naisena ihan sama juttu, ja monella kaverillakin, nykyään en käy baareissa juuri tuosta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Miehillä tuntuu olevan erittäin vääristynyt käsitys naisten kysynnästä yöelämässä. Olen normaalin näköinen, hoikka ja laittautuva nainen ja voin sanoa, että miesten lähestymiset, silloin kun vielä kävin baareissa, ovat likipitäen laskettavissa sormilla. Ei tavisnaisen ympärillä vello mikään kiimainen lauma, vaan hiljaista on. Kysyntä keskittyy niiden antavimmin pukeutuneiden kaunottarien ympärille ja sitten miehistä tuntuu, että kilpailu naisista on kovaa. Ja sitähän se on jos naisiksi lasketaan se 10 prosentin parhaimmisto.
Asiahan on niin, että norminäköisen miehen saamat huomionosoitukset ovat pyöreä nolla 0. Siis vähemmän kuin norminäköisen naisen paikalle ilmestymällä saadut sormilla laskettava määrä huomionosoituksia.
Luultavasti nämä, jotka sinua lähestyivät, joutuivat poistumaan paikalta rukkasten kera. Ilmeisesti eivät olleet mielestäsi tasoisiasi komistuksia vaan olisit halunnut, että joku komeampi ja kiinnostavampi olisi lähestynyt sinua.
Tätä juuri yritin tuoda kirjoituksellani ilmi. Naiset pettyvät kun eivät saa oikeanlaista huomiota ilman omaa aktiivisuutta.
Miehet taas joutuvat kerta toisensa jäkeen nielemään pettymyksensä ja yrittämään uudelleen vaikka ovat kuinka aktiivisia ja lähestyvät naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Miehillä tuntuu olevan erittäin vääristynyt käsitys naisten kysynnästä yöelämässä. Olen normaalin näköinen, hoikka ja laittautuva nainen ja voin sanoa, että miesten lähestymiset, silloin kun vielä kävin baareissa, ovat likipitäen laskettavissa sormilla. Ei tavisnaisen ympärillä vello mikään kiimainen lauma, vaan hiljaista on. Kysyntä keskittyy niiden antavimmin pukeutuneiden kaunottarien ympärille ja sitten miehistä tuntuu, että kilpailu naisista on kovaa. Ja sitähän se on jos naisiksi lasketaan se 10 prosentin parhaimmisto.
Asiahan on niin, että norminäköisen miehen saamat huomionosoitukset ovat pyöreä nolla 0. Siis vähemmän kuin norminäköisen naisen paikalle ilmestymällä saadut sormilla laskettava määrä huomionosoituksia.
Luultavasti nämä, jotka sinua lähestyivät, joutuivat poistumaan paikalta rukkasten kera. Ilmeisesti eivät olleet mielestäsi tasoisiasi komistuksia vaan olisit halunnut, että joku komeampi ja kiinnostavampi olisi lähestynyt sinua.
Tätä juuri yritin tuoda kirjoituksellani ilmi. Naiset pettyvät kun eivät saa oikeanlaista huomiota ilman omaa aktiivisuutta.
Miehet taas joutuvat kerta toisensa jäkeen nielemään pettymyksensä ja yrittämään uudelleen vaikka ovat kuinka aktiivisia ja lähestyvät naisia.
Ei- olen eri kirjoittaja ja meitä tavallisia ei todellakaan lähestytä joka kerta kun baariin menemme, itseäni ehkä kerran niiden vuosien aikana kun jaksoin baarissa käydä. Saati jossain kadulla, hahhah, ei ole koskaan kukaan tuntematon lähestynyt/kehunut, absurdi ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nöyryyttävää. Esim muistan ikuisesti erään baari-illan muutama vuosi sitten; meitä oli seitsemän naisen porukka; jokainen heistä pokattiin baarista ja lähtivät illan jälkeen harrastamaan seksiä tai lähtivät kotiin miestensä luo. Vain yksi lähti yksin kotiin ja se olin minä. Itkin varmaan kaksi tuntia tuon jälkeen ja vannoin etten enää koskaan lähde baariin :(
Suurimmalle osalle miehistä tuo on miltei joka kertaista baarissa. Jos keskiverto mies haluaa harrastaa naisen kanssa seksiä tai saada parisuhteen on hänen kestettävä yksin kotiin lähtemistä satoja kertoja ennen kuin tärppää.
Tässä mielestäni korostuu erittäin vahvasti miesten ja naisten ero. Naiset ovat muserrettuja ja itkevät jos eivät joka baari-iltana saa seuraa vain ilmestymällä paikalle. Miehet taas joutuvat ilta toisensa jälkeen tekemään hurjasti aloitteita ja olemaan aktiivisena ja taistelemaan muita kiimaisia uroksia vastaan saamatta lopulta muuta kotiin vietävää kuin kymmenet ilkeät pakit ja rukkaset. Silti miehet jaksavat yrittää ja heidän täytyy jaksaa yrittää jos halajavat mitään intiimiä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ja nyt puhutaan ihan normaalin näköisistä miehistä, ei mistään pahnan pohjimmaisista, joiden intiimikontaktin saannin hankaluutta en osaa edes kuvitella.
Miehillä tuntuu olevan erittäin vääristynyt käsitys naisten kysynnästä yöelämässä. Olen normaalin näköinen, hoikka ja laittautuva nainen ja voin sanoa, että miesten lähestymiset, silloin kun vielä kävin baareissa, ovat likipitäen laskettavissa sormilla. Ei tavisnaisen ympärillä vello mikään kiimainen lauma, vaan hiljaista on. Kysyntä keskittyy niiden antavimmin pukeutuneiden kaunottarien ympärille ja sitten miehistä tuntuu, että kilpailu naisista on kovaa. Ja sitähän se on jos naisiksi lasketaan se 10 prosentin parhaimmisto.
Asiahan on niin, että norminäköisen miehen saamat huomionosoitukset ovat pyöreä nolla 0. Siis vähemmän kuin norminäköisen naisen paikalle ilmestymällä saadut sormilla laskettava määrä huomionosoituksia.
Luultavasti nämä, jotka sinua lähestyivät, joutuivat poistumaan paikalta rukkasten kera. Ilmeisesti eivät olleet mielestäsi tasoisiasi komistuksia vaan olisit halunnut, että joku komeampi ja kiinnostavampi olisi lähestynyt sinua.
Tätä juuri yritin tuoda kirjoituksellani ilmi. Naiset pettyvät kun eivät saa oikeanlaista huomiota ilman omaa aktiivisuutta.
Miehet taas joutuvat kerta toisensa jäkeen nielemään pettymyksensä ja yrittämään uudelleen vaikka ovat kuinka aktiivisia ja lähestyvät naisia.
Niin, tämä sormilla laskettava määrä on noin 10 vuoden ajalta, jolloin kävin baareissa enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ja kyllä, lähestyjien taso ei miellyttänyt, koska parikymppisenä naisena en ollut etsimässä seurakseni itseäni 10-20 vuotta vanhempaa, epäsiistiä humalaista miestä. Varteen otettavia lähestymisiä oli ehkä 2-3, mutta nämäkin saivat pakit, koska olen ollut varattu koko aikuisikäni. Mies löytyi opiskelujen parista jo varhain.
Vierailija kirjoitti:
Oudolta se kuulostaa, jos iho on oliivin värinen. Vihreän vai mustan?
"Olive skin is a human skin color spectrum. It is often associated with pigmentation in the Type III to Type IV and Type V ranges of the Fitzpatrick scale. It generally refers to light or moderate brown, brownish, ortannish skin, and it is often described as having yellowish, greenish, or golden undertones." - wikipedia tietää
Minä olen melko tavallisen näköinen mutta olen silti aina saanut haluamani miehen. Ei se ulkonäkö eikä välttämättä sisäinen kauneuskaan vaan itsevarmuus ja samanlaiset kiinnostuksen kohteet, aitous... En ole esittänyt muuta kuin olen. Liika innokkuus on myös pahasta.
Alue: Aihe vapaa
Vain mies voi olla vastuussa toimintansa seuraksista. Naiset ovat vain patriarkaatin uhreja kun menestys ja ympäripyöreät työpäivät eivät tulleet kotoa hakemaan.