Lue keskustelun säännöt.
Naisille vähemmän palkaa samasta työstä?
25.09.2018 |
Ärsyttää kun toimittajat antavat jatkuvasti ymmärtää että naisia syrjitään maksamalla heille vähemmän vaikka kyse on siitä että naiset ovat eri aloilla. Miksi ihmeessä toimittajat ovat niin paljon kiinnostuneet naisten palkoista ja miksi ja naisista tehdään jatkuvasti uhreja?
Uutinen hesarissa
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005840951.html
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Jos et ymmärrä julkisen sektorin suojatyöpaikkojen ja yksityisen työantajan eroja, niin et ymmärrä kyllä sitten mitään muutakaan.
Toisekseen esimerkiksi sairaanhoitajien lähtö- ja keskipalkka on korkeampi kuin palomiehillä ja poliiseilla.
Julkinen sektori työllistää välillisesti myös yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä. Muuttuuko suojatyöpaikka tuottavaksi työksi, kun urakka tilataan yksityiseltä sen sijaan, että työntekijät olisivat kunnalla tai valtiolla töissä? Otetaan esimerkiksi vaikka rakennusala. Merkittävä osuus urakoista on julkisen sektorin tilauksia. Sairaalan suunnitelleet insinöörit ja sen pystyttäneet rakennusmiehet tekevät tuottavaa työtä mutta sairaalassa työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat suojatyöpaikassa?
Julkinen sektori on paljon muutakin kuin Sari Sairaanhoitaja, eikä olkiukkoilusi nyt oikein ole muutenkaan kovin vakuuttavaa.
Voitko antaa esimerkkejä julkisen sektorin suojatyöpaikoista? Olen sama kirjoittaja, joka toisessa viestissä mainitsi suurimpien julkisen sektorin työllistäjien olevan terveydenhoito- ja opetusala. Lisäksi verovaroista kustannetaan esimerkiksi poliisien, pelastustoimen ja maanpuolustuksen menot. Muita julkisia palveluja ovat esimerkiksi tiehallinto sekä monet kaupunki-infraan liittyvät palvelut. Itse en osaa hahmottaa, mitkä näistä ovat sellaisia, joiden työntekijöiden voidaan sanoa olevan suojatyöpaikassa tai tuottamattomassa työssä. Jos tällaisia sanoja halutaan käyttää, pitäisi vähän avata, mitä sillä tarkoitetaan ja keihin sillä viitataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Jos et ymmärrä julkisen sektorin suojatyöpaikkojen ja yksityisen työantajan eroja, niin et ymmärrä kyllä sitten mitään muutakaan.
Toisekseen esimerkiksi sairaanhoitajien lähtö- ja keskipalkka on korkeampi kuin palomiehillä ja poliiseilla.
Sinun näkemyksesi mukaan julkinen sektori on yhtä kuin hoitoalan työntekijät suojatyöpaikoissaan? Voit myös tutustua tähän ilmiöön yksityisellä sektorilla. Myös siellä naisvaltaisten alojen yrityksissä on lähtökohtaisesti pienemmät palkat kuin miesvaltaisten alojen yrityksissä.
Vertaa esim. miesvaltaista kuorma-autoalaa, jonne on matalat koulutusvaatimukset ja naisvaltaista taloushallintoala, jonne odotetaan alempaa korkeakoulututkintoa. Aloitteleva kuorma-autonkuljettaja saa 13,09 €/h, kun taas aloitteleva kirjanpitäjä saa alle 11 €/h.
Työehtosopimukset löytyvät netistä, niihin tutustumalla näet yksityisen sektorin palkkatodellisuuden.
Miksi vertaat kahta täysin erilaista työtä ja niiden palkkoja?
Toinen on kevyttä istumatyötä ja toinen äärimmäisen fyysistä työtä varsinkin jakeluautojen kuljettajan kohdalla. Lisäksi kuljetusalan palkkoja polkevat ulkomaalaiset kuljettajat, eikä tuo 13.09e ole tänä päivänä mikään kiveen kirjoitettu lähtöpalkka.
Kirjanpito on fyysisesti tappavaa työtä, jossa istut täi tervassa kiireaikoina erittäin pitkää päivää. Olet vastuussa siitä, että verot on laskettu ja tilitetty oikein ja ajallaan - ei mitään rentoa oleilua. Käsieni läpi menee kymmenen miljoonan euron tapahtumat vuodessa. Joskus olin vastaavana osastolla, jossa yhdessä käsitelty summa oli yli miljardin.
Tes ei ole ongelma, se ei salli syrjintää. Alalle hakeutuminen on jokaisen 'oma ongelma'. On kuitenkin paljon aloja, joissa palkkaa pyydetään ja saadaan tai ei. Siinä naiset ovat vienompia pyynnöissään ja he taipuvat helpommin neuvottelussa. Ja jos palkkaaja alitajuisesti suosii miehiä, suostuu maksamaan heille paremmin.
Vaihda sitten ihmeessä alaa ja ryhdy kuorma-autonkuljettajaksi, kun se on niin hyvinpalkattua ja leppoisaa työtä.
Sanoinko niin? Otinko mitenkään kantaa kuorma-autonkuljettajan työhön tai palkkaan?
Kyllä otit. Jos lähimuistisi on noin heikko, niin ihmettelen miten voit vastata miljoonien kirjanpidosta.
Sinun lukutaitosi on puolestaan niin heikko, että tuskin pärjäät alkeellisimmassakaan työssä. Tuo jolle vastasit ei missään vaiheessa sanonut autokuskin hommaa leppoisaksi, toisin kuin sinä annoit ymmärtää kirjanpitäjän homman olevan kevyttä koneella näpertelyä.
Minä puolestani autokuskina, jonka puoliso on kirjanpitäjä voin sanoa, että kirjanpitäjän duuni on monin verroin rankempaa ja vaativampaa kuin autokuskin. Ja mitä tulee fyysiseen raskauteen, onko mielestäsi tosiaan niin, että fyysisestä voimasta tulee maksaa enemmän kuin älystä?
Kirjanpitäjä laittelee lukuja Excel-taulukkoon, minkälaista suurta älykkyyttä se vaatii?
Poika, ota asioista selvää ennen kuin tulet huutelemaan. Teet tuollaisilla kommenteilla itsesi naurettavaksi.
Kun järkevät argumentit loppuvat (sinulla tosin ei ollut niitä alkuunkaan), ei jää jäljelle kuin lapsellinen huutelu. Mene tilitoimistoon kokeilemaan kuinka kauan pärjäät siellä mumeroiden syöttelyllä Exceliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Jos et ymmärrä julkisen sektorin suojatyöpaikkojen ja yksityisen työantajan eroja, niin et ymmärrä kyllä sitten mitään muutakaan.
Toisekseen esimerkiksi sairaanhoitajien lähtö- ja keskipalkka on korkeampi kuin palomiehillä ja poliiseilla.
Julkinen sektori työllistää välillisesti myös yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä. Muuttuuko suojatyöpaikka tuottavaksi työksi, kun urakka tilataan yksityiseltä sen sijaan, että työntekijät olisivat kunnalla tai valtiolla töissä? Otetaan esimerkiksi vaikka rakennusala. Merkittävä osuus urakoista on julkisen sektorin tilauksia. Sairaalan suunnitelleet insinöörit ja sen pystyttäneet rakennusmiehet tekevät tuottavaa työtä mutta sairaalassa työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat suojatyöpaikassa?
Julkinen sektori on paljon muutakin kuin Sari Sairaanhoitaja, eikä olkiukkoilusi nyt oikein ole muutenkaan kovin vakuuttavaa.
Mikä esitetyssä kommentissa edusti olkiukkoa? Kommentissa puhutaan todellisesta ilmiöstä: julkisen sektorin tilaustöistä yrityksille. Nämä eivät ole mitään lillukanvarsia vaan merkittävä osuus kansantaloudesta. Ajattele rakennusurakoiden lisäksi vaikka koulukirjoja ja julkishallinnon ohjelmistoja. Miten työntekijä, joka tekee yksityisyrityksen kautta työtä kunnalle, eroaa tuottavuuden näkökulmasta suoraan kunnalle työtä tekevästä työntekijästä? Missä kohtaa prosessia lisäarvo muodostuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Jos et ymmärrä julkisen sektorin suojatyöpaikkojen ja yksityisen työantajan eroja, niin et ymmärrä kyllä sitten mitään muutakaan.
Toisekseen esimerkiksi sairaanhoitajien lähtö- ja keskipalkka on korkeampi kuin palomiehillä ja poliiseilla.
Julkinen sektori työllistää välillisesti myös yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä. Muuttuuko suojatyöpaikka tuottavaksi työksi, kun urakka tilataan yksityiseltä sen sijaan, että työntekijät olisivat kunnalla tai valtiolla töissä? Otetaan esimerkiksi vaikka rakennusala. Merkittävä osuus urakoista on julkisen sektorin tilauksia. Sairaalan suunnitelleet insinöörit ja sen pystyttäneet rakennusmiehet tekevät tuottavaa työtä mutta sairaalassa työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat suojatyöpaikassa?
Julkinen sektori on paljon muutakin kuin Sari Sairaanhoitaja, eikä olkiukkoilusi nyt oikein ole muutenkaan kovin vakuuttavaa.
Voitko antaa esimerkkejä julkisen sektorin suojatyöpaikoista? Olen sama kirjoittaja, joka toisessa viestissä mainitsi suurimpien julkisen sektorin työllistäjien olevan terveydenhoito- ja opetusala. Lisäksi verovaroista kustannetaan esimerkiksi poliisien, pelastustoimen ja maanpuolustuksen menot. Muita julkisia palveluja ovat esimerkiksi tiehallinto sekä monet kaupunki-infraan liittyvät palvelut. Itse en osaa hahmottaa, mitkä näistä ovat sellaisia, joiden työntekijöiden voidaan sanoa olevan suojatyöpaikassa tai tuottamattomassa työssä. Jos tällaisia sanoja halutaan käyttää, pitäisi vähän avata, mitä sillä tarkoitetaan ja keihin sillä viitataan.
Ketjun aihe oli mielestäni naisten palkkaus, eikä sinun jankkaamisesi julkisesta sektorista.
Tasan varmasti ymmärrät, mitä julkisen sektorin suojatyöpaikoilla tarkoitetaan, eikä vänkäämisesi liity aloitukseen mitenkään
Mikä estää naisia hakeutumasta aloille, joissa maksetaan parempaa palkkaa? Veikkaan, että se syy ei ole miehissä vaan naisissa itsessään. Maksetaanko mieshoitajille tai miesopettajille muka enemmän palkkaa? Ei tasan makseta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse yrittäjä, ja yrityksessäni on työssä molemman sukupuolen edustajia. Molemmille, miehille ja naisille, on sama peruspalkka työn vaativuuden mukaan. Samaa työtä tekevät saavat siis saman peruspalkan. Palkkaero nousee meillä siitä, kun miehet haluavat tehdä viikonloppuja ja ylitöitä paljon enemmän kuin naiset. Kirjanpitomme mukaan vuositasolla miesten palkka on noin 25% naisten palkkaa suurempi. Kaikki ylitys tulee juuri noista viikonlopuista ja ylitöistä (maksamme ylityöt palkkana, emme vastaavana vapaana). Katsoin juuri, että esim. viime vuonna suhde ylityön ja viikonlopputyöhön meni suhteessa 1/9. Eli suhteutettuna kymmenestä työntekijästä 9 miestä, ja 1 nainen teki ylitöitä ja viikonloppuja.
Tämä tietysti vääristää tilastoja meillä, mutta ei kerro totuutta. Meidän yrityksessä palkka määräytyy työntekijän halukkuudella ja valmiudella työskennellä muinakin aikoina, kuin ns. virka-aikaan. Jos siis tekee samaa työtä aikahaarukassa 6-18 arki-aikaan, saa molemmat yhtä suuren palkan.
Yrittäjänä kokisin vääräksi sen, että saman arvoinen työsuoritus olisi toiselle halvempi suoritus kuin toiselle sukupuolesta riippumatta. Tottakai sitten erityisosaamisesta ja työn vaativuudesta pitää maksaakin eri tavalla. Ja yrityksessäni kaikki työntekijät saavat tasan saman suuruisen bonuksen vuositasolla, jos vain viivan alle on jäänyt millä sen voi maksaa.
En ole varma, mutta luulen että kun näitä tilastoja tehdään, niissä ei aina oteta huomioon juurikaan näitä lisiä joita peruspalkan päälle tulee. Nehän vääristävät totuutta paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001668757.html
Miehet painavat töitä niska limassa – naiset eivät
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/naisen-euro-tasan-sama-kuin-miehella…
Meille on vuosikausia syötetty "tietoa" siitä, kuinka naisen euro on kuulut 80 senttiä. Tämä on sitkeä kollektiivinen harha.
https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/onneksi-olkoon-naine…
Maikkarin artikkeli maailman johtavan talouslehti Forbesin uutisesta, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa työssäkäyvälle naiselle.
Toki palstamammojen mutu ajaa asiantuntijoiden faktojen ohi, kuten aina muutenkin.
Kiistattomien faktojenkin alapeukuttaminen viimeistään osoittaa palstan naisten ymmärryksen tason.
Tämähän ei välttämättä kerro siitä, miten hyvin asiat ovat Suomessa vaan miten huonosti asiat ovat muualla. Ei se, että on paras jollain mittarilla, tarkoita, etteikö parannettavaa olisi. Itse näkisin, että meillä on niin kauan tasa-arvo-ongelma, kun joudutaan puhumaan siitä, miten työn ja perheen voisi parhaiten sovittaa yhteen. Tämä nimittäin nähdään nimenomaan naisten ongelmana, miesten näkökulmasta asiassa ei ole mitään ongelmaa. Naisvaltaisella alalla työskentelevänä huomaan, että kollegani ovat selvästi enemmän vastuusta perheestään kuin miehensä, mikä näin lapsettoman työntekijän näkökulmasta rasittaa myös työyhteisöä. Äidit käyttävät isiä enemmän perhe- ja hoitovapaita, jäävät kotiin sairaan lapsen kanssa, tekevät lyhennettyä työviikkoa, välttävät ylitöitä lasten hoitoaikojen vuoksi, kieltäytyvät työmatkoista jne. En usko, että jossain ohjelmointiyrityksessä sumplitaan lastenhoitokuvioita samalla tavalla kuin omalla työpaikallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Jos et ymmärrä julkisen sektorin suojatyöpaikkojen ja yksityisen työantajan eroja, niin et ymmärrä kyllä sitten mitään muutakaan.
Toisekseen esimerkiksi sairaanhoitajien lähtö- ja keskipalkka on korkeampi kuin palomiehillä ja poliiseilla.
Julkinen sektori työllistää välillisesti myös yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä. Muuttuuko suojatyöpaikka tuottavaksi työksi, kun urakka tilataan yksityiseltä sen sijaan, että työntekijät olisivat kunnalla tai valtiolla töissä? Otetaan esimerkiksi vaikka rakennusala. Merkittävä osuus urakoista on julkisen sektorin tilauksia. Sairaalan suunnitelleet insinöörit ja sen pystyttäneet rakennusmiehet tekevät tuottavaa työtä mutta sairaalassa työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat suojatyöpaikassa?
Julkinen sektori on paljon muutakin kuin Sari Sairaanhoitaja, eikä olkiukkoilusi nyt oikein ole muutenkaan kovin vakuuttavaa.
Voitko antaa esimerkkejä julkisen sektorin suojatyöpaikoista? Olen sama kirjoittaja, joka toisessa viestissä mainitsi suurimpien julkisen sektorin työllistäjien olevan terveydenhoito- ja opetusala. Lisäksi verovaroista kustannetaan esimerkiksi poliisien, pelastustoimen ja maanpuolustuksen menot. Muita julkisia palveluja ovat esimerkiksi tiehallinto sekä monet kaupunki-infraan liittyvät palvelut. Itse en osaa hahmottaa, mitkä näistä ovat sellaisia, joiden työntekijöiden voidaan sanoa olevan suojatyöpaikassa tai tuottamattomassa työssä. Jos tällaisia sanoja halutaan käyttää, pitäisi vähän avata, mitä sillä tarkoitetaan ja keihin sillä viitataan.
Ketjun aihe oli mielestäni naisten palkkaus, eikä sinun jankkaamisesi julkisesta sektorista.
Tasan varmasti ymmärrät, mitä julkisen sektorin suojatyöpaikoilla tarkoitetaan, eikä vänkäämisesi liity aloitukseen mitenkään
En ymmärrä. Viittaatko ehkä joihinkin kulttuuripalveluiden projektityöntekijöihin ja vastaaviin? Tällaisia töitä on julkisella sektorilla suhteessa todella vähän ja ne ovat pääsääntöisesti määräaikaisia ja matalapalkkaisia. Aivan varmasti myös yrityksistä löytyy samassa suhteessa henkilöstöä, jonka tarpeellisuuden voi ulkopuolinen kyseenalaistaa. Aiemmista viesteistä saa kuvan, että valtaosa julkisen sektorin työpaikoista on suojatyöpaikkoja ja että ilmiö koskee nimenomaan naisia. Jos halutaan puhua julkisen sektorin työntekijöistä yleisellä tasolla, lienee hedelmällisempää käyttää esimerkkeinä yleisiä aloja ja tyypillisiä työtehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nainen ja minua on aina häirinnyt naisten tapa poimia rusinat pullasta täatä keskustelussa. Uskovat kaikki faktat, mitkä tukevat heidän asiansa ja ignooraavat muut.
Erityisesti ärsyttää se, että naisfeministit vaativat enemmän naisia tyyliin toimiyusjohtajiksi, mutta eivät ole koskaan vaatimassa lisää naisia asfalttimiehiksi, roskakuskeiksi ym. Eivät näytä tyrkyttävän naisia mihinkään raskaisiin fyysisiin töihin.
Kotini vieressä on työmaa, siellä yksi nainen miesten joukossa. Kantoivat eilen lankkuja. Miehet 4-5 kerralla. Nainen 2. Miten tuosta voi maksaa saman palkan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001668757.html
Miehet painavat töitä niska limassa – naiset eivät
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/naisen-euro-tasan-sama-kuin-miehella…
Meille on vuosikausia syötetty "tietoa" siitä, kuinka naisen euro on kuulut 80 senttiä. Tämä on sitkeä kollektiivinen harha.
https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/onneksi-olkoon-naine…
Maikkarin artikkeli maailman johtavan talouslehti Forbesin uutisesta, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa työssäkäyvälle naiselle.
Toki palstamammojen mutu ajaa asiantuntijoiden faktojen ohi, kuten aina muutenkin.
Kiistattomien faktojenkin alapeukuttaminen viimeistään osoittaa palstan naisten ymmärryksen tason.
Tämähän ei välttämättä kerro siitä, miten hyvin asiat ovat Suomessa vaan miten huonosti asiat ovat muualla. Ei se, että on paras jollain mittarilla, tarkoita, etteikö parannettavaa olisi. Itse näkisin, että meillä on niin kauan tasa-arvo-ongelma, kun joudutaan puhumaan siitä, miten työn ja perheen voisi parhaiten sovittaa yhteen. Tämä nimittäin nähdään nimenomaan naisten ongelmana, miesten näkökulmasta asiassa ei ole mitään ongelmaa. Naisvaltaisella alalla työskentelevänä huomaan, että kollegani ovat selvästi enemmän vastuusta perheestään kuin miehensä, mikä näin lapsettoman työntekijän näkökulmasta rasittaa myös työyhteisöä. Äidit käyttävät isiä enemmän perhe- ja hoitovapaita, jäävät kotiin sairaan lapsen kanssa, tekevät lyhennettyä työviikkoa, välttävät ylitöitä lasten hoitoaikojen vuoksi, kieltäytyvät työmatkoista jne. En usko, että jossain ohjelmointiyrityksessä sumplitaan lastenhoitokuvioita samalla tavalla kuin omalla työpaikallani.
Minulla naistyökaveri joka nimenomaan vaatii olla se, joka jää sairaiden lasten kanssa kotiin. Mies haluaisi, mutta nainen nauttii ekstra vapaista. Aika rentoja ne silloin ovatkin, kun lapsella vaikka kuume ja katselee ohjelmia tai nukkuu. Olen niin kyllästynyt häneen. Siivoamme yhdessä, joten kun hän on poissa niin sijaista ei aina saa heti tai ollenkaan, ja minä raadan kuin pieni eläin. Tai tulee sijainen, joka uusi ja jolle näytettävä paikat ja opetettava kaikki. Syksyllä juuri oli KAKSI VIIKKOA poissa, kun lapset sairastivat vuorotellen. Tätä menoa seuranneena EN palkkaisi pikkulasten äitiä vaikka pitäisi varmaan naisena osoittaa solidaarisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastatkaa nyt jokainen kysymykseen, miksi naiset eivät hakeudu parempipalkkaisille aloille. Eihän tässä ole mitään järkeä jos sivuutatte tämän oikeuden. Tämähän on sama kuin esim lohjalaiset meuhkaisivat että heillä ei ole samoja palveluja ja ostomahdollisuuksia kuin helsinkiläisillä. Tai vaikka putkimeis valittaisi että hän ei osaa leipoa. Kaikille on luotu tasaiset mahdollisuudet. Monet huonokuntoiset valittavat huonoa kuntoaan ja monet tuskailevat huonoa säätä ja joku marmattaa alempaa palkkaa kuin naapurilla, oli sitten mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja minua on aina häirinnyt naisten tapa poimia rusinat pullasta täatä keskustelussa. Uskovat kaikki faktat, mitkä tukevat heidän asiansa ja ignooraavat muut.
Erityisesti ärsyttää se, että naisfeministit vaativat enemmän naisia tyyliin toimiyusjohtajiksi, mutta eivät ole koskaan vaatimassa lisää naisia asfalttimiehiksi, roskakuskeiksi ym. Eivät näytä tyrkyttävän naisia mihinkään raskaisiin fyysisiin töihin.
Kotini vieressä on työmaa, siellä yksi nainen miesten joukossa. Kantoivat eilen lankkuja. Miehet 4-5 kerralla. Nainen 2. Miten tuosta voi maksaa saman palkan?
Alapeukkuja, koska eivät kestä faktoja. Ihan niin kuin sanoit 😀
Tämä pätee myös monella muulla alalla, missä vaaditaan fyysistä voimaa. Nainen saa aikaan vain murto-osan siitä mitä mies saa aikaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtaisesti huonommat palkat, kuin vastaavilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä selittää myös sen, miksi naiset edelleen jäävät parempipalkkaisia miehiään useammin lasten kanssa kotiin. Tämä puolestaan selittää sen miksi naisten kokonsistyöaika jää miehiä pienemmiksi.
Tähän on turha tulla kenenkään jankkaamaan, että näytä TES missä palkka on määritelty sukupuolen mukaan. Ydinkysymys on se, että miksi naisvaltaisilla aloilla maksetaan lähtökohtaisesti pienempää palkkaa? Turha myös sanoa, että naiset voivat mennä miesvaltaisilla aloille töihin, sillä näinhän naiset enenevissä määrin tekevät, mutta se ei ole vastaus tuohon ydinkysymykseen.
Tuo ei olekaan muuten ihan noin yksinkertaista. STEM-alat esimerkiksi kiinnostavat naisia eniten sellaisissa maissa joissa naisen asema on huono, kuten vaikkapa Lähi-Idässä. Tasa-arvoisimmissa maissa naiset hakeutuvat enemmän perinteisille naisvaltaisille aloille.
https://www.theatlantic.com/science/archive/2018/02/the-more-gender-equ…
Tuossa vielä aiheeseen liittyvä lehtijuttu.
Kyse on töiden arvostamisesta historiallisten perusteiden avulla.
Pidän huomattavasti tärkeämpänä sairaanhoitajan, lastentarhanopettajan tai opettajan työtä, kuin paperialalla työskentelevien miesten, Länsimetron rakentajien tai iänikuisten hometalopykääjien.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis kun menen miehenä sijaistamaan opettajaa, saan enemmän palkkaa kuin nainen vastaavanlaisella koulutuksella? Mulla ei ole palkkakuitissa mieslisää, joten naisilla on varmaan naisvähennys? Miksi eivät ota naisia sijaistamaan, kun pääsevät halvemmalla? En ymmärrä
Esimerkkisi oli varmasti tietoisen kärjistetty. Voin antaa esimerkin siitä, miten juuri opetusalalla saattavat oikeastikin palkat vaihdella. Lukioissa opetustyön lisäksi opettajilla on erilaisia erikseen korvattavia tehtäviä oppilaskuntatoiminnan ohjaamisesta tukiopetukseen, it-tuesta kirjastonhoitoon. Rehtori päättää, minkä verran mistäkin tehtävästä saa korvausta, ja tässä on mahdollisuus arvottaa töitä hyvin monella tavalla. Arvaat varmasti, että vanhemman opettajapolven keskuudessa tehtävät ovat edelleen varsin sukupuolittuneita. It-vastaavissa on vähemmän naisopettajia ja kirjastonhoitajissa vähemmän miesopettajia. Tiedän myös tapauksen, jossa samaa työtehtävää hoitaneista mies- ja naisopettajasta vain mies sai niin kutsuttua TVA-lisää eli työn vaativuuden arviointiin perustuvaa korvausta. He olivat laatineet hakemuspaperit yhdessä, mutta vain mies sai myönteisen päätöksen.
Nopea kertaus: mies ja nainen saavat tismalleen samaa palkkaa poliisina ja lääkärinä. Mutta kun nainen lähtee lähihoitajaksi päiväkotiin ja mies astelee insinööritoimiston suunnittelutehtäviin, niin he eivät saa enää toisiinsa verrattuna samaa palkkaa. Se ei johdu kuitenkaan sukupuolesta, vaan tehtävästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja minua on aina häirinnyt naisten tapa poimia rusinat pullasta täatä keskustelussa. Uskovat kaikki faktat, mitkä tukevat heidän asiansa ja ignooraavat muut.
Erityisesti ärsyttää se, että naisfeministit vaativat enemmän naisia tyyliin toimiyusjohtajiksi, mutta eivät ole koskaan vaatimassa lisää naisia asfalttimiehiksi, roskakuskeiksi ym. Eivät näytä tyrkyttävän naisia mihinkään raskaisiin fyysisiin töihin.
Kotini vieressä on työmaa, siellä yksi nainen miesten joukossa. Kantoivat eilen lankkuja. Miehet 4-5 kerralla. Nainen 2. Miten tuosta voi maksaa saman palkan?
Alapeukkuja, koska eivät kestä faktoja. Ihan niin kuin sanoit 😀
Tämä pätee myös monella muulla alalla, missä vaaditaan fyysistä voimaa. Nainen saa aikaan vain murto-osan siitä mitä mies saa aikaan!
Olet oikeassa. Miehet sopivat lihasvoimiltaan paremmin raskaisiin, fyysisiin töihin. Onneksi naisia on yhä enemmän yliopistoissa ja johtotehtävissä, niin miehille jää paremmin paikkoja ammattikouluissa.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei välttämättä kerro siitä, miten hyvin asiat ovat Suomessa vaan miten huonosti asiat ovat muualla. Ei se, että on paras jollain mittarilla, tarkoita, etteikö parannettavaa olisi. Itse näkisin, että meillä on niin kauan tasa-arvo-ongelma, kun joudutaan puhumaan siitä, miten työn ja perheen voisi parhaiten sovittaa yhteen. Tämä nimittäin nähdään nimenomaan naisten ongelmana, miesten näkökulmasta asiassa ei ole mitään ongelmaa. Naisvaltaisella alalla työskentelevänä huomaan, että kollegani ovat selvästi enemmän vastuusta perheestään kuin miehensä, mikä näin lapsettoman työntekijän näkökulmasta rasittaa myös työyhteisöä. Äidit käyttävät isiä enemmän perhe- ja hoitovapaita, jäävät kotiin sairaan lapsen kanssa, tekevät lyhennettyä työviikkoa, välttävät ylitöitä lasten hoitoaikojen vuoksi, kieltäytyvät työmatkoista jne. En usko, että jossain ohjelmointiyrityksessä sumplitaan lastenhoitokuvioita samalla tavalla kuin omalla työpaikallani.
Hyväpalkkaisten naisten miehillä on hyvät edellytykset jäädä myös vuorollaan hoitovapaalle. Tiedän muutaman DI-pariskunnan jossa jokaisen lapsen kohdalla äiti oli ensin kaksi vuotta kotona ja isä sen kolmannen. Toki tässäkin naiset olivat kotona pidempään, mutta miehetkin ihan reilusti ja kokemukset sekä perhe-elämän että työuran puolesta pelkästään positiivisia.
Mieheni on IT-alalla töissä ja heillä on todella hyvät edut vanhemmille, koska halutaan pitää huolta yrityksen kilpailukyvystä työnantajana ja myös henkilöstön hyvinvoinnista. Yritys tarjoaa maailmanlaajuisesti kaikille äideille vuoden palkallisen äitiysloman ja isät saavat vastaavasti puoli vuotta palkallista isyysvapaata, jonka voivat pitää itselleen sopivasti siihen mennessä kun lapsi täyttää kaksi. IT-alalla on muutenkin tyypillisesti joustavat työajat ja etätyömahdollisuus, joten voisin kuvitella että kahden uraihmisen perheessä sen IT-alalla työskentelevän on helppo jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin ja saada kuitenkin ainakin jonkin verran tehtyä töitäkin.
Eli siis kun menen miehenä sijaistamaan opettajaa, saan enemmän palkkaa kuin nainen vastaavanlaisella koulutuksella? Mulla ei ole palkkakuitissa mieslisää, joten naisilla on varmaan naisvähennys? Miksi eivät ota naisia sijaistamaan, kun pääsevät halvemmalla? En ymmärrä