Ukkomies vedätti. Kamala olo.

Tuskin vaimo jättää. On näitä nähty. Ja jätti tai ei, niin tottakai kerrottava vaimolle.

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Olen koittanut tätä järjellä ajatella ja tunteella ja ihan kaikella. Sillä perheellä menee näin ulkopuolisen silmin ainakin aidosti hyvin, niillä on yhteinen talo, kesämökki, tietty lainat ja nykyään myös oma firma. Mulla sen sijaan on kamala olo asiasta edelleen, luultavasti se nainen vihaisi mua kuullessaan ja sekin on ymmärrettävää. Eniten tekee pahaa että pahimmillaan hajottaisin kolmen lapsen perheen ja elämän.

Ehdottomasti kerrot miehen vaimolle. Älä sääli yhtään, mies on hyväksikäyttäjä ja ansaitsee menettää kaiken. Tee se edes sen vaimon vuoksi jotta saa tietää millainen mies on oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Että tälläinen "galluppi" tätä maanantaita piristämään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Että tälläinen "galluppi" tätä maanantaita piristämään...

Sääli jos sua harmittaa, vaikka ap tuskin laittoi sitä sun piristykseksi.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tällä hetkellä tuntuu että tilanne on kuin salatuista elämistä. Ihan järkyttävän kuvottava ja halpa olo.

Tarina lyhyesti, tapasin koirapuistossa mukavan oloisen miehen. Nähtiin muutamia kertoja kun osuttiin samaan aikaan paikalle, kolmannella kerralla mies pyysi mua kahville läheiseen kahvilaan. Mentiin kahville, tutustuttiin ja oli edelleen tosi mukavan oloinen. Jatkettiin tapailua niinkuin nyt normaalistikin toiseen tutustuessa. Sanoi olevansa sinkku, ei lapsia, täysin normaali työssäkäyvä mies. Hän sanoi juuri ostaneensa kesämökin täältä suunnalta ja käytiin sielläkin, kaikki hyvin, kaikki normaalia. Mies itse sanoi asuvansa parin tunnin ajomatkan päässä ja viettää lomaa parhaillaan mökkiä kunnostaen.

Kuukauden päivät ehdin tapailemaan tätä miestä ja oltiin siis päädytty jo makuuhuoneeseen asti. Yksi ilta juttelin tyttökaverini kanssa puhelimessa ja hehkutin miten mukavan miehen olen löytänyt.. kaveri kysyi että mikä sen nimi on, hän kattoo facebookista miltä se näyttää (utelias kaveri, tiedän). Vastasin nimen ja sanoin heti perään että miehellä ei kyllä facebookia ole, ei ole kiinnostunut somesta. Kaveri meni tosi vaikean kuuloiseksi ja änkytti puhelimeen että no hän kuitenkin sen nimen kirjoitti ja täällä on kyllä sun kuvaileman näköinen mies.. asuu samalla paikkakunnalla kun minä ja on naimisissa.

Mä ajattelin että ei pidä paikkaansa, katsoin facen, ei löydy. Selvis että mies oli ilmeisesti estänyt mut facessa heti tavatessa etten ikinä edes huomannut sen siellä olleen. Kaveri tuli kylään ja näytti sen sivut. Kolme lasta, vaimo, just olivat juhlineet 10 vuotis hääpäiväänsä ja kuinka ollakaan vaimon sivuilla kymmenittäin kuvia heidän uudesta ihanasta projektista, kesämökki.

Tästä on nyt puoli vuotta aikaa ja en edelleenkään ole päässyt yli pahasta olosta. Haukuin miehen pystyyn, hän rukoili etten kertoisi vaimolle ettei perhe mene rikki. Pienin lapsista on alle 4 vuotias ja vaimo selvästi umpirakastunut mieheensä. Pari kertaa olen nähnyt miehen kadulla, kävelee vaimonsa kanssa lenkillä koiran kanssa.

Mulla on niin tyhmä olo ja aikani painin sen kanssa että pitäiskö kertoa vai ei, lopulta en vaan pystynyt. Sen verran "ongin" tietoja lähipiiristä täällä samalla paikkakunnalla asuvilta että sain tietoon ettei mies ole aiemminkaan kovin uskollinen ollut. Kukaan ei ainakaan tiennyt että mies olisi kiinni jäänyt koskaan. Mikä laittaa ihmisen toimimaan noin ja miksi pitää valehdella tunteistaan ja tilanteesta. Ite olin aidosti siinä uskossa että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri. Olin vaan joku kuvottava lelu.

Vähän tarkkuutta näihin provoihin. Miksi mies oli koirapuistossa jos mökille oli matkaa ja koti parin tunnin päässä? Muuten hyvä yritys.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tarina: Tutustuin varattuun mieheen netissä. Hänkin väitti olevansa sinkku. Sain sitten totuuden selville. Hän väitti vaimonsa hautovan itsemurhaa. En sen takia uskaltanut ottaa vaimoon yhteyttä. Aika tehokas veto, kun halusi estää kiinnijäämisen. Tuskin vaimolla oli itsetuhoisia aikeita. 

Juu, ethän ikinä olisi voinut tietää, kuinka hullu tapaus vaimo olisi ja ehkä siksi oli ihan ok jättää kertomatta.

Tosin, se ei siltikään selitä sitä, miksi mies valehteli sinulle. Jos miehen vaimo on todella mt-potilas tai hän on esim. vaimonsa omaishoitaja, miksi siitä pitäisi valehdella suhdetta aloittaessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden pienen lapsen äitinä haluaisin itse ainakin tietää jos mies pettää. Olkootkin, että perhe hajoaisi, mutta eiköhän tuollainen ilmi tule kuitenkin jossain vaiheessa ja pahimmillaan niin, että lapset sen näkevät/kuulevat ensin.

Pettävä mies ei myöskään ansaitse uskollista vaimoa, perheidylliä ja vaimostaan ilmaista lasten-, kodin- ja firmanhoitajaa. (vaikka mistä mä tietäisin kuka heillä pääasiassa mitäkin tekee...)

Tässä on tosi paljon totta ja täysin samoja asioita olen miettinyt. Sen verran kuitenkin että mitä (edelleen ulkopuolisen) silmin olen ymmärtänyt niin tämä mies on ns. täydellinen perheenisä ja täydellinen aviomies. En tietenkään voi tietää mitä muuta siellä pinnan alla kytee pettämisen lisäksi mutta kotonaan ilmeisesti hoitaa asiat todella hyvin ja vaimo on autuaan tietämätön ja onnellinen elämäänsä.

Moni hehkuttaa somessa ihanaa, täydellistä elämää. Parasta puolisoa ja kilttejä erikoisen fiksuja lapsiaan. Samaan aikaan mies juoksee vieraissa minkä kerkeää, vaikka lupasi lopettaa pettämisen kun ennen viimeistä lasta jäi kiinni. Samaan aikaan käydään pariterapiassa puimassa miten luotto on mennyt. Lapset kärsivät, eivätkä olekaan niin erikoisen taitavia ja filmaattisia mitä some antaa ymmärtää.

Oon mäkin monet onnen hetket jakanut somessa, kukapa ei? Olen jättänyt kaiken kuran jakamatta, ei ole tapana levitellä paskaa seinille. Monelle läheiselle ystävällekin tuli yllätyksenä, kun kerroin suhteemme ajautuneen eron partaalle. Oli alle kuukausi muuttoon, eikä ollut varmuutta muuttaako mies meidän perheen mukana vai jääkö muuttokuormasta. (Meillä ongelma ei ollut pettäminen.)

Yritän vain sanoa, että perheen onnellisuus ja täydellisyys voi olla kaikinpuolin vain kulissia. Kun itse yrittää keskittyä vain suhteen ja kumppanin hyviin puoliin, hyviin hetkiin, sitä toisinaan unohtaa ne huonot puolet vaikka ne olisivat jokapäiväisessä arjessa läsnä. Saa jaksamaan. Saa sietämään. Vaikka parempaakin varmasti olisi elämällä annettavanaan.

Mies on vain polyamorinen ja toteuttaa luontaista tapaansa rakastaa. Nykyinen yhteiskunta ja sen sanelema ajatus, että ihmiset ovat jo parisuhteesta lähtien toisen ihmisen omaisuutta, ei anna ymmärtää polyamorista tapaa rakastaa. Nythän ihmiset haluavat rangaista ihmistä, jonka ainoa rikos on ollut, että rakastaa useampaa ihmisitä yhtä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutta en näe miksi joku ei sieltä hyvää SINKKUmiestä voisi löytää

Koska mulla on kissa.

M

Onko? Missä asut?

Et sinä ollut lelu miehelle vaan mies sinulle. Sen osoittaa tuo kun olet noin vaan suoraa päätä valmis jättämään miehen.

Mikä tuossa nyt oli niin ihmeellistä? Olisit vaan jatkanut tapailua, sanonut vaan miehelle että jatkossa pitää olla rehellinen.

kyllä kertoisin vaimolle, koska mies tulee pettämään tai on jo pettänyt toistenkin naisten kanssa

En usko hetkeäkään, että yksikään nainen ei ymmärrä olevansa tekemisissä perheellisen pettäjän kanssa. Etenkään nykyisenä some-aikana. Siltä vaan suljetaan silmät ja yritetään unohtaa koko asia. Huono provo.

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Olen koittanut tätä järjellä ajatella ja tunteella ja ihan kaikella. Sillä perheellä menee näin ulkopuolisen silmin ainakin aidosti hyvin, niillä on yhteinen talo, kesämökki, tietty lainat ja nykyään myös oma firma. Mulla sen sijaan on kamala olo asiasta edelleen, luultavasti se nainen vihaisi mua kuullessaan ja sekin on ymmärrettävää. Eniten tekee pahaa että pahimmillaan hajottaisin kolmen lapsen perheen ja elämän.

Minäminäminä.

Eihän sillä perheellä menee lainkaan hyvin, jos mies juoksee pettämässä. Kyseessä ei ole avoin suhde, koska mies kielsi sinua kertomasta. Eli vaimolle valehdellaan koko ajan. Ajattelet vain itseäsi nyt. Koska sinä et kestä sitä, että joku tuntematon nainen saattaa alkujärkytyksessä sanoa jotain tyhmää, et viitsi kertoa. Mitä hemmetin väliä sillä on? Miten se muka loppujen lopuksi sinuun vaikuttaa? Kyllä sinä siitä yli pääset, eikä siitä suurempia traumoja jää.

Mutta se, että vaimo joutuu olemaan tuollaisessa suhteessa tietämättään, niin se tulee kyllä olemaan todella iso kolaus, kun hän vihdoin saa tietää millaisen petturin kanssa on ollut. Ja kuinka monta vuotta on mennyt elämää hukkaan ilman, että on itse saanut päättää, millaisen miehen kanssa elämäänsä viettää. Pahimmassa tapauksessa vaimo ei enää uskalla luottaa kehenkään, kun saa tietää, että ihmiset ovat asiasta tienneet ja mies on pettänyt useiden naisten kanssa, mutta kukaan ei ole hänelle sanonut mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tällä hetkellä tuntuu että tilanne on kuin salatuista elämistä. Ihan järkyttävän kuvottava ja halpa olo.

Tarina lyhyesti, tapasin koirapuistossa mukavan oloisen miehen. Nähtiin muutamia kertoja kun osuttiin samaan aikaan paikalle, kolmannella kerralla mies pyysi mua kahville läheiseen kahvilaan. Mentiin kahville, tutustuttiin ja oli edelleen tosi mukavan oloinen. Jatkettiin tapailua niinkuin nyt normaalistikin toiseen tutustuessa. Sanoi olevansa sinkku, ei lapsia, täysin normaali työssäkäyvä mies. Hän sanoi juuri ostaneensa kesämökin täältä suunnalta ja käytiin sielläkin, kaikki hyvin, kaikki normaalia. Mies itse sanoi asuvansa parin tunnin ajomatkan päässä ja viettää lomaa parhaillaan mökkiä kunnostaen.

Kuukauden päivät ehdin tapailemaan tätä miestä ja oltiin siis päädytty jo makuuhuoneeseen asti. Yksi ilta juttelin tyttökaverini kanssa puhelimessa ja hehkutin miten mukavan miehen olen löytänyt.. kaveri kysyi että mikä sen nimi on, hän kattoo facebookista miltä se näyttää (utelias kaveri, tiedän). Vastasin nimen ja sanoin heti perään että miehellä ei kyllä facebookia ole, ei ole kiinnostunut somesta. Kaveri meni tosi vaikean kuuloiseksi ja änkytti puhelimeen että no hän kuitenkin sen nimen kirjoitti ja täällä on kyllä sun kuvaileman näköinen mies.. asuu samalla paikkakunnalla kun minä ja on naimisissa.

Mä ajattelin että ei pidä paikkaansa, katsoin facen, ei löydy. Selvis että mies oli ilmeisesti estänyt mut facessa heti tavatessa etten ikinä edes huomannut sen siellä olleen. Kaveri tuli kylään ja näytti sen sivut. Kolme lasta, vaimo, just olivat juhlineet 10 vuotis hääpäiväänsä ja kuinka ollakaan vaimon sivuilla kymmenittäin kuvia heidän uudesta ihanasta projektista, kesämökki.

Tästä on nyt puoli vuotta aikaa ja en edelleenkään ole päässyt yli pahasta olosta. Haukuin miehen pystyyn, hän rukoili etten kertoisi vaimolle ettei perhe mene rikki. Pienin lapsista on alle 4 vuotias ja vaimo selvästi umpirakastunut mieheensä. Pari kertaa olen nähnyt miehen kadulla, kävelee vaimonsa kanssa lenkillä koiran kanssa.

Mulla on niin tyhmä olo ja aikani painin sen kanssa että pitäiskö kertoa vai ei, lopulta en vaan pystynyt. Sen verran "ongin" tietoja lähipiiristä täällä samalla paikkakunnalla asuvilta että sain tietoon ettei mies ole aiemminkaan kovin uskollinen ollut. Kukaan ei ainakaan tiennyt että mies olisi kiinni jäänyt koskaan. Mikä laittaa ihmisen toimimaan noin ja miksi pitää valehdella tunteistaan ja tilanteesta. Ite olin aidosti siinä uskossa että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri. Olin vaan joku kuvottava lelu.

Vähän tarkkuutta näihin provoihin. Miksi mies oli koirapuistossa jos mökille oli matkaa ja koti parin tunnin päässä? Muuten hyvä yritys.

Jaa a.. enpä tullut sitäkään kysyneeksi enkä osannut just sillä sekunnilla tajuta että mies on pettävä sika koska tahtoo käyttää koiraansa koirapuistossa mökkeilyn ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Mies on vain polyamorinen ja toteuttaa luontaista tapaansa rakastaa. Nykyinen yhteiskunta ja sen sanelema ajatus, että ihmiset ovat jo parisuhteesta lähtien toisen ihmisen omaisuutta, ei anna ymmärtää polyamorista tapaa rakastaa. Nythän ihmiset haluavat rangaista ihmistä, jonka ainoa rikos on ollut, että rakastaa useampaa ihmisitä yhtä aikaa.

Yhteiskunta ei ole pakottanut mihinkään. Jos haluaa olla tuollainen niin siitä pitää olla rehellinen ennenkuin mihinkään suhteeseen menee.

Ikävää, mutta vaimolle kertominen ei välttämättä muuta mikään, koska se on hänenkin mielestään ehkä OK.

Voi olla, että vaimo itsekin pettää tai suhde on avoimempi kuin luullaan.

Naisten ja miesten pettäminen on yleensäkin vähän erilaista; miesten pettämisessä tuo somen sulkeminen on tuossa hyvä idea. Naisen pettäminen taas tähtää enemmän draamaan ja huomioon kuin lihan piilottamiseen, joten nainen voi olla kymmenellä some-tilillä ilman parisuhdestatusta, jotta miehet tulevat voitelemaan naista validaatiolla, kehuilla ja ujoilla ehdotuksilla.

Jos kriteerejä laajennetaan huomioimaan naisten ja miesten erot, pettäminen on paljon yleisempää kuin on tähän asti luultu. Huomio on naisille seksiä tärkeämpää ja ainut tapa estää naista keräämästä huomiota on elää muslimimaassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Olen koittanut tätä järjellä ajatella ja tunteella ja ihan kaikella. Sillä perheellä menee näin ulkopuolisen silmin ainakin aidosti hyvin, niillä on yhteinen talo, kesämökki, tietty lainat ja nykyään myös oma firma. Mulla sen sijaan on kamala olo asiasta edelleen, luultavasti se nainen vihaisi mua kuullessaan ja sekin on ymmärrettävää. Eniten tekee pahaa että pahimmillaan hajottaisin kolmen lapsen perheen ja elämän.

Minäminäminä.

Eihän sillä perheellä menee lainkaan hyvin, jos mies juoksee pettämässä. Kyseessä ei ole avoin suhde, koska mies kielsi sinua kertomasta. Eli vaimolle valehdellaan koko ajan. Ajattelet vain itseäsi nyt. Koska sinä et kestä sitä, että joku tuntematon nainen saattaa alkujärkytyksessä sanoa jotain tyhmää, et viitsi kertoa. Mitä hemmetin väliä sillä on? Miten se muka loppujen lopuksi sinuun vaikuttaa? Kyllä sinä siitä yli pääset, eikä siitä suurempia traumoja jää.

Mutta se, että vaimo joutuu olemaan tuollaisessa suhteessa tietämättään, niin se tulee kyllä olemaan todella iso kolaus, kun hän vihdoin saa tietää millaisen petturin kanssa on ollut. Ja kuinka monta vuotta on mennyt elämää hukkaan ilman, että on itse saanut päättää, millaisen miehen kanssa elämäänsä viettää. Pahimmassa tapauksessa vaimo ei enää uskalla luottaa kehenkään, kun saa tietää, että ihmiset ovat asiasta tienneet ja mies on pettänyt useiden naisten kanssa, mutta kukaan ei ole hänelle sanonut mitään. 

Koita tolta sokeudeltasi lukea mun viestejä ihan sieltä alusta lähtien. Mä olen lähes jatkuvasti puhunut siitä miten asia vaikuttaa eniten heidän lapsiinsa. Ja tottakai puhun itsestäni, koska tämä asia koskettaa myös minua ja koska mun toimeni asian suhteen ovat me mitkä ratkaisee. Sen asiasta tietämättömän vaimonko näkökulmasta mun tätä pitäisi kirjoittaa?

Et sinä sinä perhettä hajoita vaan mies omilla teoillaan

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että sinkku hääräilisi kesämökkiä?

Oliko uusi mökki?

Jaa, tämä sinkku kyllä hääräilee. Mökki tosin ei ole uusi enkä minä ole mies.

N42

Vierailija kirjoitti:

Osasin odottaa kyllä että tulee paljonkin asiatonta ja idiootti kommenttia, eikä siinä mitään.

Mutta kuinka moni on aidosti sitä mieltä että kuuluisi kertoa? Tykätkää vaikka tästä kommentista sen perusteella jos viitsitte.

Olen koittanut tätä järjellä ajatella ja tunteella ja ihan kaikella. Sillä perheellä menee näin ulkopuolisen silmin ainakin aidosti hyvin, niillä on yhteinen talo, kesämökki, tietty lainat ja nykyään myös oma firma. Mulla sen sijaan on kamala olo asiasta edelleen, luultavasti se nainen vihaisi mua kuullessaan ja sekin on ymmärrettävää. Eniten tekee pahaa että pahimmillaan hajottaisin kolmen lapsen perheen ja elämän.

Jos tietäisi että mies ei enää tee tuota, niin en kertoisi.

Mutta eihän siinä niin käy. Ja jää lopulta kiinni.

Vaikea paikka. Mutta jos jokainen aina käräyttäisi ilman muuta, niin vähenisihän tuollainen kaikille valehtelu kun kiinni jäämisen riski olisi niin iso.