Millä tavalla vähävaraiset ratkaisevat seuraavat arjen ongelmat, jos rahaa ei ole kuin välttämättömään?

Poimintoja näistä neuvoista vähävaraisille:

-vähävaraisenkaan ei tarvitse keräillä sieniä, tai marjoja syödäkseen. Ihan kaupan normiruokaan on vähävaraisellakin oikeus.

-samoin kannattaa suhtautua varauksella näihin ”vaatteet vaan kirppikseltä” hehkuttajiin. Toimii ehkä pienillä lapsilla, ei isoilla ja vaatii hirveäasti aikaa, jotta löydät juuri hakemasi.

-pullojen keruu on pultsareille. Älä tee sitä ainakaan lastesi tai tuttujen nähden.

Kaikki mikä ei ole välttämätöntä juuri sillä hetkellä on vain siirrettävä ostettavaksi seuraavaan tiliin.

Tosi asia on se että jos jotain välttämätöntä tarvitset äkillisesti sen saa sossun kautta esim. lääkkeet. Jos sitä ei saa sossun kautta se ei ole välttämätöntä tai et ole niin vähävarainen että sinulla olisi oikeus TT tukeen.

-Lapsi hukkaa koulukirjansa: Rehellinen ilmoitus opettajalle, kysyn voisiko käyttää lainakirjaa, kunnes pystyn ostamaan uuden tilalle.

- Lapselle ei ole varaa ostaa kuin yhdet kengät, mutta jalka kasvoikin parissa viikossa ja kengät jäivät pieniksi, kengät alkoivatkin hiertää tai menivät rikki nopeasti (esim. lapsi jarruttanut kengänkärjillä ja kärjet kuluneet rei'ille): parissa viikossa ei jalka kasva niin, etteikö juuri ostetut (kasvuvaralla) kengät mahtuisi. Rikki menneistä reklamaatio valmistajalle. Kirppareilta saa parilla eurolla kenkiä.

- Koulussa on nälkäpäiväkeräys, disco tai muu vastaava tapahtuma, johon olisi suotavaa olla jotain hiluja?: nämä ei ole pakollisia

- Lapsi ei suostukaan syömään sitä ainoata ruokaa, mitä on laitettuna ja ei ole rahaa mennä kauppaan?: lapsi on syömättä ja nälissään. Lapsi ei kuole nälkään jos yksi ateria jää välistä.

- Pakkaseen hamstratut -30% ruoat menevät pilalle, kun lapset jättäneet pakkasen oven auki ja kaikki ruoat ovat sulaneet: v*tuttaahan se. Mulla taapero onnistui painamaan pakastimen nappia off-tilaan, ja ennen kuin vahinko huomattiin, pilallahan ne oli. Marjat, sienet, ruuat. Mut ei kuoltu nälkään siinäkään tilanteessa.

- Lapsi on kutsuttu synttäreille, mutta ei olisi varaa lahjaan: jos nyt ei oikeasti ole varaa ja synttäreille osallistuminen on lahjasta kiinni, niin silloin lapsi ei mene synttäreille.

- Lapsen puhelin menee rikki: meiltä löytyy vanhoja kapuloita varakäyttöön.

- Lapselta löytyy täitä, mutta edullisinkin täishampoo vie kolmanneksen seuraavan viikon ruokabudjetista: toimeentulotuki

- Entä jos se shampoo sitten ostetaan, mutta seuraavana päivänä kun kammataan, osa täistä on edelleenkin hengissä: toimeentulotuki

- Lapsen uudet vaatteet menevät heti rikki, polvet puhki, lapsi puree takin kauluksen hajalle, hukkaa ulkotakkinsa ja -housunsa matkalla koulusta kotiin, reppu menee hajalle kuukaudessa.... :korjataan ja paikkaillaan

- Lapsi haluaa askarrella kotona ja tarvittaisiin liimaa, saksia ja muuta sellaista tilpehööriä: lapsi askartelee sillä mitä on juuri sillä hetkellä

- Taapero onkin kaatanut kaikki jauhot lattialle ja pitäisi leipoa leipää: ostetaan euron maksava uusi pussi tai ollaan leipomatta jos ei euroa löydy.

- Ateria meneekin pilalle jostain syystä, eikä varaa ole ostaa enempää ruokaa jääkaappiin: syödään kaurapuuroa

Vierailija kirjoitti:

- Lapsi hukkaa koulukirjansa

- Lapselle ei ole varaa ostaa kuin yhdet kengät, mutta jalka kasvoikin parissa viikossa ja kengät jäivät pieniksi, kengät alkoivatkin hiertää tai menivät rikki nopeasti (esim. lapsi jarruttanut kengänkärjillä ja kärjet kuluneet rei'ille)

- Koulussa on nälkäpäiväkeräys, disco tai muu vastaava tapahtuma, johon olisi suotavaa olla jotain hiluja?

- Lapsi ei suostukaan syömään sitä ainoata ruokaa, mitä on laitettuna ja ei ole rahaa mennä kauppaan?

- Pakkaseen hamstratut -30% ruoat menevät pilalle, kun lapset jättäneet pakkasen oven auki ja kaikki ruoat ovat sulaneet

- Lapsi on kutsuttu synttäreille, mutta ei olisi varaa lahjaan

- Lapsen puhelin menee rikki

- Lapselta löytyy täitä, mutta edullisinkin täishampoo vie kolmanneksen seuraavan viikon ruokabudjetista

- Entä jos se shampoo sitten ostetaan, mutta seuraavana päivänä kun kammataan, osa täistä on edelleenkin hengissä

- Lapsen uudet vaatteet menevät heti rikki, polvet puhki, lapsi puree takin kauluksen hajalle, hukkaa ulkotakkinsa ja -housunsa matkalla koulusta kotiin, reppu menee hajalle kuukaudessa....

- Lapsi haluaa askarrella kotona ja tarvittaisiin liimaa, saksia ja muuta sellaista tilpehööriä

- Taapero onkin kaatanut kaikki jauhot lattialle ja pitäisi leipoa leipää

- Ateria meneekin pilalle jostain syystä, eikä varaa ole ostaa enempää ruokaa jääkaappiin

- lapsi etsii hukatut kirjansa

- jalka ei kasva kahdessa viikossa ja lasten kenkiin ostetaan kasvuvaraa

- ei ole pakko viedä mitään

- lapsi syö sen mitä tarjotaan

- pakkaseen hamstratut ruoat eivät kerkeä mennä pilalle, koska avattu ovi aiheuttaa äänekkään hälytyksen ja ne sulaneet lihat ja muut voi valmistaa ja laittaa valmiina takaisin pakkaseen

- sit ei ole varaa, vie vaikka karkkipussin

- täishampoo maksaa kympin tai sitten ajaa hiukset pois

- köyhä ei osta lapselle uusia vaatteita ja kasvattaa lapsensa olemaan rikkomatta tavaroita

- kaikilla on jo sakset, liima ja paperi maksavat alle viisi euroa

- 2 kg jauhoja euron tai sitten ei syödä leipää

- miten tehty ruoka voi mennä syömäkelvottomaksi?

Ihme ongelmia. Mistä taloudesta (vähävaraisestakaan) muka ei löydy saksia tai erikeeperiä?

Vierailija kirjoitti:

-Lapsi hukkaa koulukirjansa: Rehellinen ilmoitus opettajalle, kysyn voisiko käyttää lainakirjaa, kunnes pystyn ostamaan uuden tilalle.

- Lapselle ei ole varaa ostaa kuin yhdet kengät, mutta jalka kasvoikin parissa viikossa ja kengät jäivät pieniksi, kengät alkoivatkin hiertää tai menivät rikki nopeasti (esim. lapsi jarruttanut kengänkärjillä ja kärjet kuluneet rei'ille): parissa viikossa ei jalka kasva niin, etteikö juuri ostetut (kasvuvaralla) kengät mahtuisi. Rikki menneistä reklamaatio valmistajalle. Kirppareilta saa parilla eurolla kenkiä.

- Koulussa on nälkäpäiväkeräys, disco tai muu vastaava tapahtuma, johon olisi suotavaa olla jotain hiluja?: nämä ei ole pakollisia

- Lapsi ei suostukaan syömään sitä ainoata ruokaa, mitä on laitettuna ja ei ole rahaa mennä kauppaan?: lapsi on syömättä ja nälissään. Lapsi ei kuole nälkään jos yksi ateria jää välistä.

- Pakkaseen hamstratut -30% ruoat menevät pilalle, kun lapset jättäneet pakkasen oven auki ja kaikki ruoat ovat sulaneet: v*tuttaahan se. Mulla taapero onnistui painamaan pakastimen nappia off-tilaan, ja ennen kuin vahinko huomattiin, pilallahan ne oli. Marjat, sienet, ruuat. Mut ei kuoltu nälkään siinäkään tilanteessa.

- Lapsi on kutsuttu synttäreille, mutta ei olisi varaa lahjaan: jos nyt ei oikeasti ole varaa ja synttäreille osallistuminen on lahjasta kiinni, niin silloin lapsi ei mene synttäreille.

- Lapsen puhelin menee rikki: meiltä löytyy vanhoja kapuloita varakäyttöön.

- Lapselta löytyy täitä, mutta edullisinkin täishampoo vie kolmanneksen seuraavan viikon ruokabudjetista: toimeentulotuki

- Entä jos se shampoo sitten ostetaan, mutta seuraavana päivänä kun kammataan, osa täistä on edelleenkin hengissä: toimeentulotuki

- Lapsen uudet vaatteet menevät heti rikki, polvet puhki, lapsi puree takin kauluksen hajalle, hukkaa ulkotakkinsa ja -housunsa matkalla koulusta kotiin, reppu menee hajalle kuukaudessa.... :korjataan ja paikkaillaan

- Lapsi haluaa askarrella kotona ja tarvittaisiin liimaa, saksia ja muuta sellaista tilpehööriä: lapsi askartelee sillä mitä on juuri sillä hetkellä

- Taapero onkin kaatanut kaikki jauhot lattialle ja pitäisi leipoa leipää: ostetaan euron maksava uusi pussi tai ollaan leipomatta jos ei euroa löydy.

- Ateria meneekin pilalle jostain syystä, eikä varaa ole ostaa enempää ruokaa jääkaappiin: syödään kaurapuuroa

Heh heh. Eikä ton jo provoksi paljastanut typerät esimerkit kuten kengät jääneet pieniksi parissa viikossa... yllättäviä menoja voi tulla kaikille perheille mutta ei varmaankaan ihan yleisesti juuri ap:n esittämiä jauhojen putoamista, pakkasen sulamista, ainakaan samaan aikaan samalle perheelle.

Näkisin lähinnä isommat ongelmat ongelmina kuten esim. jos pyörät varastetaan tai kännykät hajoaa tai vaikka isot kodinkoneet simahtaa. Näistä ei nyt niin hirveästi voi perhettä syyttää muuta kun sattuu ja tapahtuu ja joillekin vaan sattuu ja tapahtuu enemmän, ihan itsestä riippumattomista syistä.

Vierailija kirjoitti:

-Lapsi hukkaa koulukirjansa: Rehellinen ilmoitus opettajalle, kysyn voisiko käyttää lainakirjaa, kunnes pystyn ostamaan uuden tilalle.

- Lapselle ei ole varaa ostaa kuin yhdet kengät, mutta jalka kasvoikin parissa viikossa ja kengät jäivät pieniksi, kengät alkoivatkin hiertää tai menivät rikki nopeasti (esim. lapsi jarruttanut kengänkärjillä ja kärjet kuluneet rei'ille): parissa viikossa ei jalka kasva niin, etteikö juuri ostetut (kasvuvaralla) kengät mahtuisi. Rikki menneistä reklamaatio valmistajalle. Kirppareilta saa parilla eurolla kenkiä.

- Koulussa on nälkäpäiväkeräys, disco tai muu vastaava tapahtuma, johon olisi suotavaa olla jotain hiluja?: nämä ei ole pakollisia

- Lapsi ei suostukaan syömään sitä ainoata ruokaa, mitä on laitettuna ja ei ole rahaa mennä kauppaan?: lapsi on syömättä ja nälissään. Lapsi ei kuole nälkään jos yksi ateria jää välistä.

- Pakkaseen hamstratut -30% ruoat menevät pilalle, kun lapset jättäneet pakkasen oven auki ja kaikki ruoat ovat sulaneet: v*tuttaahan se. Mulla taapero onnistui painamaan pakastimen nappia off-tilaan, ja ennen kuin vahinko huomattiin, pilallahan ne oli. Marjat, sienet, ruuat. Mut ei kuoltu nälkään siinäkään tilanteessa.

- Lapsi on kutsuttu synttäreille, mutta ei olisi varaa lahjaan: jos nyt ei oikeasti ole varaa ja synttäreille osallistuminen on lahjasta kiinni, niin silloin lapsi ei mene synttäreille.

- Lapsen puhelin menee rikki: meiltä löytyy vanhoja kapuloita varakäyttöön.

- Lapselta löytyy täitä, mutta edullisinkin täishampoo vie kolmanneksen seuraavan viikon ruokabudjetista: toimeentulotuki

- Entä jos se shampoo sitten ostetaan, mutta seuraavana päivänä kun kammataan, osa täistä on edelleenkin hengissä: toimeentulotuki

- Lapsen uudet vaatteet menevät heti rikki, polvet puhki, lapsi puree takin kauluksen hajalle, hukkaa ulkotakkinsa ja -housunsa matkalla koulusta kotiin, reppu menee hajalle kuukaudessa.... :korjataan ja paikkaillaan

- Lapsi haluaa askarrella kotona ja tarvittaisiin liimaa, saksia ja muuta sellaista tilpehööriä: lapsi askartelee sillä mitä on juuri sillä hetkellä

- Taapero onkin kaatanut kaikki jauhot lattialle ja pitäisi leipoa leipää: ostetaan euron maksava uusi pussi tai ollaan leipomatta jos ei euroa löydy.

- Ateria meneekin pilalle jostain syystä, eikä varaa ole ostaa enempää ruokaa jääkaappiin: syödään kaurapuuroa

No ei hemmetissä jäädä odottelemaan mitään toimeentulotukia jos lapsella on täitä! Voi mennä viikkoja tai enemmänkin että päätös tulee. Eikä sitä toimeentulotukea edes saa vaikka rahat olisi loppu,jos katsotaan että rahaa on tullut vaikkapa 2kk sitten sen verran että pitäisi pärjätä. Vaikka olisi esittää tositteet että nuo ylimääräiset rahat käytetty silloin 2kk sitten velkoihin,laskuihin tms.niin ei välttämättä huomioida eikä saa myönteistä päätöstä.

Ei tee lapsia, että saa raataa ja maksaa veroja niille jotka tulevat muualta tänne tekemään lapsia.

Vierailija kirjoitti:

- Lapsi hukkaa koulukirjansa

- Lapselle ei ole varaa ostaa kuin yhdet kengät, mutta jalka kasvoikin parissa viikossa ja kengät jäivät pieniksi, kengät alkoivatkin hiertää tai menivät rikki nopeasti (esim. lapsi jarruttanut kengänkärjillä ja kärjet kuluneet rei'ille)

- Koulussa on nälkäpäiväkeräys, disco tai muu vastaava tapahtuma, johon olisi suotavaa olla jotain hiluja?

- Lapsi ei suostukaan syömään sitä ainoata ruokaa, mitä on laitettuna ja ei ole rahaa mennä kauppaan?

- Pakkaseen hamstratut -30% ruoat menevät pilalle, kun lapset jättäneet pakkasen oven auki ja kaikki ruoat ovat sulaneet

- Lapsi on kutsuttu synttäreille, mutta ei olisi varaa lahjaan

- Lapsen puhelin menee rikki

- Lapselta löytyy täitä, mutta edullisinkin täishampoo vie kolmanneksen seuraavan viikon ruokabudjetista

- Entä jos se shampoo sitten ostetaan, mutta seuraavana päivänä kun kammataan, osa täistä on edelleenkin hengissä

- Lapsen uudet vaatteet menevät heti rikki, polvet puhki, lapsi puree takin kauluksen hajalle, hukkaa ulkotakkinsa ja -housunsa matkalla koulusta kotiin, reppu menee hajalle kuukaudessa....

- Lapsi haluaa askarrella kotona ja tarvittaisiin liimaa, saksia ja muuta sellaista tilpehööriä

- Taapero onkin kaatanut kaikki jauhot lattialle ja pitäisi leipoa leipää

- Ateria meneekin pilalle jostain syystä, eikä varaa ole ostaa enempää ruokaa jääkaappiin

Näitä olen pohtinut mielessäni. Meillä on keskituloinen perhe ja moni moka tai odottamaton tapahtuma saa aikaan lisäkuluja. Köyhyyskeskusteluissa aina nostetaan esille, millaisella minimibudjetilla sitä voikaan tulla toimeen. Itse mietin aina, että no juu, tuo on minimi, mutta entäs jos kaikki ei menekään putkeen? Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu. Vai onko se niin, että köyhän/vähävaraisen lapsi oppii jo taaperona niin varovaiseksi, ettei mikään huku tai hajoa? Niin kaikkiruokaiseksi, että mitä tahansa syödään? Vai vanhemmat tarjoavat niin takuuvarmaa ruokaa (esim. keitetty makaroni ja felix-ketsuppi), ettei tarvitse missään nimessä heittää mitään pois?

Tämä aloitus on monella tapaa outo muutenkin, mutta avaa sitä asiaa, miksi täinongelmaa ei saada kuriin. Hei haloo. se shampoo ei todellakaan tapa kaikkia täitä, vaan lapsen pää on AINA käytävä täishampoopesun jälkeen täikamman ja saksien kanssa läpi ainakin viikon ajan joka päivä. Sieltä löytyy aina muutama kuoriutunut täi, joka pitää hävittää. Hiuksista löytyy saivareita - ne hiukset leikataan tai nypitään pois. Tätä jatketaan päivittäin viikon ajan ja sitten vielä toisen viikon ajan tehdään ainakin satunnaisia tarkistuksia. Näillä ohjeilla oon kolmen lapsen äitinä saanut täit aina kerralla pois.

On se kummallista, ettei täitä osata hävittää. Kierre vain jatkuu ja jatkuu kouluissa ja päiväkodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan eri kokoluokan vastoinkäyminen on, kun vähävaraisen perheen talosta hajoaa öljypoltin, ilmpalämpöpumppu tai se ainoa auto, jota ilman ei pääse metsästä mihinkään. Siitä ei ihan pienellä vyönkiristyksellä selviä.

Tuo on kyllä ihan totta. 

Olen ollut tosi naivi ja kuvitellut joskus, että perhe saa olla todella epämääräinen, jos ei sellaiset perusasiat ole kunnossa, kuten sopivat vaatteet päällä (ei ehkä muodikkaat), ruoka kaapissa (ei ehkä kallista), sähkö ja lämmitys talossa.

Näin aikuisena olen vasta saanut selville, että todentotta, Suomessa on lapsiperheitä, joilla voi sähköt olla poikki lämmitystä myöten. Tai ei rahaa tilata lisää lämmitysöljyä ja kärvistellään pakkasella. Se tuntuu niin perinjuurin kummalliselta, mutta ei se silti ole edes superharvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus on monella tapaa outo muutenkin, mutta avaa sitä asiaa, miksi täinongelmaa ei saada kuriin. Hei haloo. se shampoo ei todellakaan tapa kaikkia täitä, vaan lapsen pää on AINA käytävä täishampoopesun jälkeen täikamman ja saksien kanssa läpi ainakin viikon ajan joka päivä. Sieltä löytyy aina muutama kuoriutunut täi, joka pitää hävittää. Hiuksista löytyy saivareita - ne hiukset leikataan tai nypitään pois. Tätä jatketaan päivittäin viikon ajan ja sitten vielä toisen viikon ajan tehdään ainakin satunnaisia tarkistuksia. Näillä ohjeilla oon kolmen lapsen äitinä saanut täit aina kerralla pois.

On se kummallista, ettei täitä osata hävittää. Kierre vain jatkuu ja jatkuu kouluissa ja päiväkodeissa.

Monet täishampoot lupaavat kertakäsittelyllä kaikkien elävien täiden kuolevan. Sen jälkeen toki ohjeet joko neuvovat kampaamaan joka päivä, joka toinen päivä tai vasta viikon päästä. Riippuen vähän täishampoosta. Huom! Kun täi kuoriutuu, se ei heti muni, vaan sen pitää ensin kehittyä aikuiseksi.

Jotkut täishampoot eivät tapa niitä isojakaan täitä, vaan siellä jää niitä henkiin. Toki sen jälkeen pitää vain harjoittaa tiheää kampausta, mutta parasta olisi varmasti uusia pikaisesti käsittely. Mikä ei silti poista kampauksen tarvetta. 

Esimerkiksi Licener mainostaa, että kertakäsittely riittää, eikä kampaamista tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus on monella tapaa outo muutenkin, mutta avaa sitä asiaa, miksi täinongelmaa ei saada kuriin. Hei haloo. se shampoo ei todellakaan tapa kaikkia täitä, vaan lapsen pää on AINA käytävä täishampoopesun jälkeen täikamman ja saksien kanssa läpi ainakin viikon ajan joka päivä. Sieltä löytyy aina muutama kuoriutunut täi, joka pitää hävittää. Hiuksista löytyy saivareita - ne hiukset leikataan tai nypitään pois. Tätä jatketaan päivittäin viikon ajan ja sitten vielä toisen viikon ajan tehdään ainakin satunnaisia tarkistuksia. Näillä ohjeilla oon kolmen lapsen äitinä saanut täit aina kerralla pois.

On se kummallista, ettei täitä osata hävittää. Kierre vain jatkuu ja jatkuu kouluissa ja päiväkodeissa.

Monet täishampoot lupaavat kertakäsittelyllä kaikkien elävien täiden kuolevan. Sen jälkeen toki ohjeet joko neuvovat kampaamaan joka päivä, joka toinen päivä tai vasta viikon päästä. Riippuen vähän täishampoosta. Huom! Kun täi kuoriutuu, se ei heti muni, vaan sen pitää ensin kehittyä aikuiseksi.

Jotkut täishampoot eivät tapa niitä isojakaan täitä, vaan siellä jää niitä henkiin. Toki sen jälkeen pitää vain harjoittaa tiheää kampausta, mutta parasta olisi varmasti uusia pikaisesti käsittely. Mikä ei silti poista kampauksen tarvetta. 

Esimerkiksi Licener mainostaa, että kertakäsittely riittää, eikä kampaamista tarvita. 

Juu on ne ihme veijareita. Yhden epidemian aikaan meni n. 250€ tai shampoisiin ja kampaamiset tehtiin. Lähtivät sitten yks kaks vaikka ei mitään uusia shampoita ollut käytössä. Oli useampi merkki käytössä. Päättivät kai vaan lähteä.

Ilmeisesti nämä kaikki tukehduttamiseen perustuvat eivät kuitenkaan ole riittävän tehokkaita... ja täi on sitkeä otus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän vastaisin KYLLÄ! Kun lapsi joutuu olemaan ilman puhelinta hukattuaan entisen, huolellisuus kasvaa kummasti. Tai rikottuaan jonkun tavaran tahallaan tai huolimattomuuttaan, niin pienestä viikkorahasta kun säästää uuden, nuo vahingot vähenevät.

Meillä toisen pojan silmälasit rikkuivat aina leikin tuoksinassa. Joskus oli asiaa optikolle parikin kertaa kuukaudessa. Lopulta sanoin, että seuraavan korjauksen maksaa itse viikkorahoistaan, ja maksoi myös. Se olikin viimeinen kerta kun korjausta tarvittiin.

Mutta huomaa... ne viikkorahat tulevat kuitenkin vanhemmalta, eikö vain? Meillä lapset eivät saa viikkorahaa ollenkaan, joten he eivät myöskään voi omastaan maksaa. Onneksi lasit eivät ole koskaan hajonneet, eivätkä hukkuneet, vaikka muuten olen sitä mieltä, että lapsi hukkaisi päänsäkin, ellei se olisi kropassa kiinni.

Toki ne rahat tulevat vanhemmilta, mutta mielestäni on hyvä lapsen saada rahaa joko palkkana tekemistään töistä, tai sitten muuten vaan. Siinä rahan arvon oppii tuntemaan, kun ajattelee, että täytyy tehdä niin ja niin paljon työtä saadakseni tavaran x. Onko x sen arvoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Summa summarum

Jos on köyhä, ei pidä olla ainakaan kiireinen tai töiden ylityöllistämä. Ei pidä myöskään olla yhtään lasta, joka vaatii ylimääräistä hoitoa. 

Sillä...

Koko ajan pitää muistaa varautua tulevaan.

Koko ajan pitää muistaa säästää. 

Koko ajan pitää muistuttaa lapsia, että ovat säästäväisiä.

Pitää olla aikaa kiertää kirppiksiä.

Pitää olla aikaa keräillä marjoja, sieniä ja hillota.

Toivottavasti ei ole lapset allergisia tai mitenkään muutenkaan nirsoja. Toivottavasti ovat varhaiskypsiä ja osaavat jo 2-vuotiaina varoa askeleitaan, tekojaan ja muistavat olla kaikkiruokaisia. Ei mitään sihtikurkkuja, ei makujen suhteen herkkiä, ei ylivilkkaita.

Vanhemman kannattaa aina olla kotona tai kieltää varmuuden vuoksi kyläilyt. Eihän sitä tiedä, vaikka lapselle tulisi kylään joku, joka tekisikin virheitä. 

Huolellinen pitää aina olla, aina tarkistaa kaikki, elää täreillään, sillä virheisiin ei ole varaa. Ne kostautuvat. 

Pitää olla hyvä turvaverkko, mummola, suku ja ystävät, joilta saa rahaa tarvittaessa. Toivottavasti on myös joku "päivystävä" sossupistekin lähellä, että pääsee pakeille hädän yllättäessä. Nimittäin Kela ei ainakaan nopeasti toimi yllättävien menojen suhteen.

Pienillä varoilla kitkuttamisen lisäksi pitää siis olla älykäs, jaksava, terve ja tarmokas optimisti.

Tuossa oli kiteytetty aika hyvin kaikki. Ap:n esimerkki oli hieman hämmentävä, nimittäin siinä oli ihan oikeiden ongelmien sekaan laitettu aika typeriä ongelmia, joita ei voi varsinaisina ongelmina edes pitää. Haluttiinko taas antaa esimerkki ”tyhmistä” vähävaraisista kun askastelutarvikkeiden puute esitettiin ongelmana. Eihän mikään puute ole hirveä ongelma jos se on tilapäistä tai jos voit sen korjata pian esim. seuraavasta tilistä tai lapsilisistä. Isommat puutteet onkin todella vaikea korjata. Siis sellaiset, jotka maksavat enemmän kun vain muutaman kympin. Huonotuloisen on vaikea säästää isoja summia kun koko ajan on kuitenkin niitä rahanreikiä.

Kyllä niitä yllättäviä tavaroiden rikkoontumisia voi tapahtua ihan missä perheissä tahansa ja tapahtuukin. Jos sinun perheessäsi ei ikinä lapsilla ole mennyt kännykkä rikki niin on aika typerän ylevää ajatella että kun hoidossa perheissä tapahtuu niin, se johtuu siitä että lapset ei arvosta tavaroita tai eivät edes yritä olla huolellista. Jos se kännyllä lipsahtaa juuri lasipuolelle niin sitten se lipsahtaa vaikka kuinka olisi vannonut että olen huolellinen. Kyllä niitä kännyköitä tippuu ihan aikuistenkin käsistä. Tahalleen rikkominen on aika kaukaa haettu motiivi, koska meillä ei ainakaan tilalle osteta uudempaa vaan korjautetaan lasi.

En nyt oikein usko sitä logiikkaa että hyvissä perheissä ei ikinä rikkoontuiI mitään, tai hyvän perheen lapsi ei voisi hukata jotain tavaraansa. Totta tietenkin on että sen vähävaraisen on vaikeampi korjata asia ja on enemmän pulassa kun jotain sellaista tapahtuu johon liittyy rahan menoa.

Hyvävaraisissa perheissä monesti asioita pystytään uusimaankin ennenkuin hajoavat vanhuuttaan tai kuluneisuuttaan ihan eri tavalla kun vähävaraisissa.

Et ehkä usko, mutta köyhälle muutama kymppi on VALTAVAN ISO raha, jota ei tuosta vain saa kokoon.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä ostaa jo valmiiksi liian sopivia kenkiä, vaan runsaasti kasvunvaraa. Äitini työnsi kaksi sormea kantapään taakse eikä varpaat silloin saaneet olla kippurassa.Näin, kun hankittiin sellaiset jalkineet, joiden oli tarkoitus kestää esim. ainakin pari talvea. Kesän kangaskengät ostettiin sopivampina, sillä ne kuluivatkin yleensä kesän aikana puhki.

Nykyisin on koko ajan poisto ja alennusmyyntejä. Just ostin prismasta lenkkarit 10€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus on monella tapaa outo muutenkin, mutta avaa sitä asiaa, miksi täinongelmaa ei saada kuriin. Hei haloo. se shampoo ei todellakaan tapa kaikkia täitä, vaan lapsen pää on AINA käytävä täishampoopesun jälkeen täikamman ja saksien kanssa läpi ainakin viikon ajan joka päivä. Sieltä löytyy aina muutama kuoriutunut täi, joka pitää hävittää. Hiuksista löytyy saivareita - ne hiukset leikataan tai nypitään pois. Tätä jatketaan päivittäin viikon ajan ja sitten vielä toisen viikon ajan tehdään ainakin satunnaisia tarkistuksia. Näillä ohjeilla oon kolmen lapsen äitinä saanut täit aina kerralla pois.

On se kummallista, ettei täitä osata hävittää. Kierre vain jatkuu ja jatkuu kouluissa ja päiväkodeissa.

Monet täishampoot lupaavat kertakäsittelyllä kaikkien elävien täiden kuolevan. Sen jälkeen toki ohjeet joko neuvovat kampaamaan joka päivä, joka toinen päivä tai vasta viikon päästä. Riippuen vähän täishampoosta. Huom! Kun täi kuoriutuu, se ei heti muni, vaan sen pitää ensin kehittyä aikuiseksi.

Jotkut täishampoot eivät tapa niitä isojakaan täitä, vaan siellä jää niitä henkiin. Toki sen jälkeen pitää vain harjoittaa tiheää kampausta, mutta parasta olisi varmasti uusia pikaisesti käsittely. Mikä ei silti poista kampauksen tarvetta. 

Esimerkiksi Licener mainostaa, että kertakäsittely riittää, eikä kampaamista tarvita. 

Juu on ne ihme veijareita. Yhden epidemian aikaan meni n. 250€ tai shampoisiin ja kampaamiset tehtiin. Lähtivät sitten yks kaks vaikka ei mitään uusia shampoita ollut käytössä. Oli useampi merkki käytössä. Päättivät kai vaan lähteä.

Kerran kun piti häätää täit, eikä rahaa ollut täishampoon ostoon, kokeilin vanhaa kunnon mäntysuopaa, jota sattui olemaan kaapissa. Kuivaan tukkaan niin suuri määrä, että tukka oli täysin kyllästetty. Vaikutusajaksi 10 min. Uusinta joka toinen päivä parin viikon ajan. Välillä kampausta. Hoito onnistui.  Onko kukaan muu kokeillut?

Annan lapset pois. Kaikkiin ongelmiin vaikuttaa liittyvän lapsi eli ilman sitä ongelma korjaantuu

Vierailija kirjoitti:

Kerran kun piti häätää täit, eikä rahaa ollut täishampoon ostoon, kokeilin vanhaa kunnon mäntysuopaa, jota sattui olemaan kaapissa. Kuivaan tukkaan niin suuri määrä, että tukka oli täysin kyllästetty. Vaikutusajaksi 10 min. Uusinta joka toinen päivä parin viikon ajan. Välillä kampausta. Hoito onnistui.  Onko kukaan muu kokeillut?

Kuulostaa oudolta, mutta kai se pitää uskoa. Voisin kuvitella, että pitkä tukka menisi niin takkuun mäntysuovasta, ettei kampaaminen olisi enää helppoa. Jotkut kotikonstit ehdottavat jotain oliiviöljyä tms, mutta sen saaminen hiuksista pois mahtaa olla oma urakkansa. 

Toki ennenvanhaan ei ollut muuta konstia kuin kammata. Jotkut laittoivat tervaa ja ties mitä polttoöljyä, mutta äitini perheessä kammattiin vain. Kesäisin passitettiin kaikki lapset parturi-kampaajalle, joka veti milllin sängen alle kouluikäisille. Isommilla lapsilla vain leikattiin lyhyeksi (vielä isommat tytöt saivat pitää tukkansa).

Joku otti esille, että askarteluvälineiden puute ei ole todellinen ongelma. Olen eri mieltä.

Askarteluvälineitä ei perheessä ehkä tarvita välittömään selviämiseen, mutta on se minusta melko ankeaa, jos niitä ei ole varaa ostaa silloinkaan, kun mieli tekisi. Monet askarteluun liittyvät ovat toki tosi edullisia ja kierrättää kannattaa. Voi käyttää niitä mainoslehtiä, kananmunan kennoja ja niin päin pois. Mutta tussit, puukynät, liimapötköt, vahaliidut ja kaikenlaiset piipunrassit ja höyhenet kuitenkin aina jonkinverran maksavat. Joskus perheen varoihin nähden liikaa.

Lapsilisä on sitä varten. Hankin kirpparilta vaatteita ja kenkiä.

Ei ongelmaa.