Miksi täällä joskus syytetään keski-ikäsiä naisia kateudesta nuoria naisia kohtaan, vaikka meidän ikäiset tuntevat
äidillisiä tunteita tyttöjä ja nuoria naisia kohtaan. Itselläni on kohta parikymppinen tytär, ja tunnen äidillisiä tunteita sen ikäisiä kohtaan luonnostaan.
Ei normaali keski-ikäinen nainen ajattele että "voi kunpa olisin nuori", se voi muistella omaa nuoruutta kyllä, ja katsella nuoria lempeästi ja ymmärtäen, mutta ei koskaan kateellisena.
Minun tekis mieli halata kaikkia nuoria naisia ja toivoa heille kaikkea hyvää. Muistuttaa asioista joita itse tein väärin ja varottaa miehistä jne.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kiusaajat ei koskaan myönnä mitään. Eikä ehkä lue tai kommentoi tällaisia aloituksia. Mutta joka työpaikalla oli näitä hapannaamoja jotka ei edes tervehtineet aamulla, saati muuten huomioineet kuin negatiivisella tavalla.
Puhutko nyt vähän eri asiaata? Kiusaaja kiusaa ketä hyvänsä, tuskin hän valikoi uhrinsa pelkästään ikän ja sukupuolen perusteella.
Siinä ikäluokassa on hirveästi kiusaajia koska kiusaaminen kriminalisoitiin vasta äskettäin. Se oli tosi yleistä ja sallittua. Onhan sitä paljon vieläkin mutta pahin on ohi.
Kateus on muka naisten ominaisuus mutta ei täällä ole kukaan nainen - ikistä ehkä lukuunottamatta - omistanut koko elämäänsä muiden naisten kadehtimiselle. Mikään olento ei ole yhtä kateellinen kuin täällä aamusta iltaan alfoista jauhava palstamies.
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Voide, joka lupaisi lisätä ikääntymisen merkkejä menisi ilmeisesti kuin kuumille kiville av-mammoille. Av-mammat kun eivät ihannoi nuoruutta vaan vanhuutta. Niin on av-mamma erilainen kuin muut naiset. Av-mamma ei kadehdi. Niin hieno nainen on av-mamma.
Yleensäkin tämä tällainen "denial"-logiikka on aika hedelmätöntä keskusteluissa ja ärsyttävää *****tuilua:
-Sinulla on "joku negatiivinen ominaisuus".
-EI ole.
-Kyllä on, yrität vaan kieltää asian.
-No ei kyllä ole.
-Sinun pitäisi nyt harrastaa itsetutkiskelua ja nähdä tämä negatiivinen ominaisuutesi.
Tämmöinen vuorovaikutus ei kyllä johda kuin umpikujaan.
Vierailija kirjoitti:
Voide, joka lupaisi lisätä ikääntymisen merkkejä menisi ilmeisesti kuin kuumille kiville av-mammoille. Av-mammat kun eivät ihannoi nuoruutta vaan vanhuutta. Niin on av-mamma erilainen kuin muut naiset. Av-mamma ei kadehdi. Niin hieno nainen on av-mamma.
Niin, minulla on enemmän henkistä pääomaa kuin sinulla. Sori siitä.
Lähipiirissä loppunut liittoja 30v jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kateutensa kieltävän ominaisuuksiin kuuluu mm. negatiivisten seikkojen hakeminen kateuden kohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Mä en näe, mitä kadehdittavaa on elämänvaiheessa, jonka kaikki käyvät läpi? Keskivertoelämässä heillä on vielä edessä valtava määrä työtä: ylipäänsä työelämän ja parisuhteen löytäminen, asuntolaina ja lasten kasvatus, ne normikuviot. Kaikki nuo (ja se nuoruus ja kauneus) on koettu jo. Juu ei, uusia juttuja on edessäpäin, ja hyvä niin. Ei se nuoruus ole ainoa hyvä aika, vaikka jotkut mielellään niin väittävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voide, joka lupaisi lisätä ikääntymisen merkkejä menisi ilmeisesti kuin kuumille kiville av-mammoille. Av-mammat kun eivät ihannoi nuoruutta vaan vanhuutta. Niin on av-mamma erilainen kuin muut naiset. Av-mamma ei kadehdi. Niin hieno nainen on av-mamma.
Niin, minulla on enemmän henkistä pääomaa kuin sinulla. Sori siitä.
Henkinen pääoma vain kutistuu vanhetessa, tilalle tulee väkinäinen luopuminen asioista jotka käy mahdottomiksi ylläpitää tai saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voide, joka lupaisi lisätä ikääntymisen merkkejä menisi ilmeisesti kuin kuumille kiville av-mammoille. Av-mammat kun eivät ihannoi nuoruutta vaan vanhuutta. Niin on av-mamma erilainen kuin muut naiset. Av-mamma ei kadehdi. Niin hieno nainen on av-mamma.
Niin, minulla on enemmän henkistä pääomaa kuin sinulla. Sori siitä.
Olet noin kilpailunhaluinen, mutta väität, ettet ole kateellinen?
Mua pelottaa vanheneminen. Siitä on tullut jo sairaanloinen pakkomielle ja tuhlaan nuoruuteni pelkästään tähän ahdistukseen vanhenemisesta. Ehkä pelkään sitä, että tulen olemaan yksin eikä kukaan mies huoli minua. Vauvapalstan mukaan kun vanhemmatkin äijät vaativat itselleen kauniin, parikymppisen naisen ja haukkuvat omanikäisiä naisia.
Tuleekohan itsetuntoni kohoamaan ja pelkoni häviämään iän myötä? En halua katkeroitua.
Ap vaikuttaa todella sympaattiselta ja toivon, että itsekin tuntisin joskus samoin.
N25
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kateutensa kieltävän ominaisuuksiin kuuluu mm. negatiivisten seikkojen hakeminen kateuden kohteesta.
Jep. Ensin mainitaan jokin asia, josta periaatteessa voisi olla kateellinen, mutta sitten lohdutellaan itseään etsimällä kohteesta kaikki mahdolliset huonot puolet. Nämä huonojen puolien ääneen sanominen kumoaa kateuden. Ainakin hyvin monien mielestä.
Kyllä minä ainakin ajattelen, että voi kumpa olisin nuori, mutta ei siihen mitään kateutta sisälly. Kaikki me ikäännytään samaa tahtia, miksi kadehtia sitä että joku on vaan syntynyt myöhemmin? Aina löytyy joku joka on syntynyt häntäkin myöhemmin tai - ooh - jonka syntymäkin on vielä edessä. Jos joskus keksitään lääke ikääntymiseen, niin niitä sukupolvia saatan kadehtiakin jotka siitä ehtivät hyötyä, mutta täysin turha minusta on kadehtia niitä jotka todennäköisesti rupsahtavat ja sairastuvat ja kuolevat suunnilleen samassa iässä kuin minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
👍😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä muista montaakaan lämpimästi suhtautunutta keski-ikäistä naista omasta nuoruudestani. Ehkä 5 prosenttia. Vähintään joka kolmas oli aivan säälimätön. No ehkä naiset on muuttuneet kun ajatkin muuttuu.
Minä taas en muista minkäänikäisten naisten suhtautuneen minuun sen kummemmin kuin muutkaan ihmiset. Käyttäydin nuorenaKIN normaalin ihmisen tavoin ja sain osakseni normaalia kohtelua. (Paitsi niiltä joiltakin vanhemmilta miehiltä, joita ei ollut käytöstavoilla siunattu... Mutta se on oma lukunsa se.)
Minä en muista vanhempien miesten kohdelleen minua mitenkään huonosti, mutta en ole ollutkaan mikään pikkuhoratsu koskaan.
Oletko sitä mieltä, että pitää olla pikkuhoratsu, jos vanhemmat miehet tuppautuvat seuraan vonkaamaan ja puhumaan härskejä? Kerro tuo niille 10-14-vuotiaille, joilla on tästä kokemusta. Omatkin kokemukseni alkavat noilta ikävuosilta, vaikka 10-vuotiaana vielä kiipeilin puissa ja keräilin Barbie-nukkeja. Ehkä minusta teki pikkuhoratsun se, että rintani alkoivat kasvaa.
Hän jolle vastasin oli sitä mieltä että jos keski-ikäiset naiset kohtelee huonosti niin se johtuu omasta epänormaalista käytöksestä. Miksi sitten miesten kohdalla olisi toisin? Kerro mulle.
En koe olevani vastuussa muiden kirjoittelusta, vain omastani. En pidä asiallisena nimittää lasta pikkuhoratsuksi, jos hän kokee ei-toivottua lähestymistä aikuisten miesten taholta. Kuulostaa jonkun mieletään vähemmän terveen ihmisen ajattelulta sellainen - oikeuttaa lasten häirintä sillä että "itsepähän provosoit".
Ei myöskään pidä leimata epänormaaleiksi sellaisia nuoria naisia jotka joutuu keski-ikäisten naisten hampaisiin.
Nyt minua sanottiin jo mieleltään vähemmän terveeksi. Ootte kyllä just sellasia kun maineennekin.
Jos tuollaisia tulkintoja viesteistäsi vedetään niin kannattaisiko kurkata peiliin sekä tarkistaa kirjoittamansa ja miettiä, mitä sieltä näppikseltään suoltaa. Minäkään en pidä ihan terveenä ihmistä, joka syyllistää lapsia siitä että heitä ahdistellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Mä en näe, mitä kadehdittavaa on elämänvaiheessa, jonka kaikki käyvät läpi? Keskivertoelämässä heillä on vielä edessä valtava määrä työtä: ylipäänsä työelämän ja parisuhteen löytäminen, asuntolaina ja lasten kasvatus, ne normikuviot. Kaikki nuo (ja se nuoruus ja kauneus) on koettu jo. Juu ei, uusia juttuja on edessäpäin, ja hyvä niin. Ei se nuoruus ole ainoa hyvä aika, vaikka jotkut mielellään niin väittävätkin.
Hän haluaa meidän tietävän että oli nuorena kaunis.. läheskään kaikki ei ole olleet tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja lukiessa olen päätynyt siihen lopputulokseen, että tulen arvostamaan sellaista ihmistä, joka pystyy myöntämään olevansa kateellinen. Se jos mikä on harvinaista. Siihen vaaditaan hyvää itsetuntemusta ja -varmuutta. Kaikkein vahvin ihminen on se, joka uskaltaa myöntää ja näyttää myös heikkoutensa ja hyväksyä, ettei ole täydellinen ja uskaltaa näyttää sen myös muille.
"Näitä keskusteluja lukiessa" - Eli vihjailet, että me vanhat naiset, jotka arvostamme, kunnioitamme, ihailemme ja ajattelemme hellyydellä nuoria naisia ja tyttöjä, olisimme oikeasti heille kuitenkin kateellisia, mutta emme vain tiedostaisi kateellisuuttamme.
Metsään meni tämä viittauksesi, sillä tunnistan ilman vaikeutta ja rehellisesti kateuden tunteen itsessäni. Eikä se tunne kohdistu nuoriin naisiin. Se kohdistuu moneen muuhun, esim. niihin, joilla on kesämökki (minulla ei ole, vaikka haluaisin sellaisen).
Onko sinulla itselläsi, hyvä vihjailija, pokkaa tunnustaa, mistä olet kateellinen ja kenelle?
Tämä!
No höh. Käyn nimittäin kuumana keski-ikäisiin naisiin ja olen itsekin nainen.