Miksi täällä joskus syytetään keski-ikäsiä naisia kateudesta nuoria naisia kohtaan, vaikka meidän ikäiset tuntevat
äidillisiä tunteita tyttöjä ja nuoria naisia kohtaan. Itselläni on kohta parikymppinen tytär, ja tunnen äidillisiä tunteita sen ikäisiä kohtaan luonnostaan.
Ei normaali keski-ikäinen nainen ajattele että "voi kunpa olisin nuori", se voi muistella omaa nuoruutta kyllä, ja katsella nuoria lempeästi ja ymmärtäen, mutta ei koskaan kateellisena.
Minun tekis mieli halata kaikkia nuoria naisia ja toivoa heille kaikkea hyvää. Muistuttaa asioista joita itse tein väärin ja varottaa miehistä jne.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin ajattelen, että voi kumpa olisin nuori, mutta ei siihen mitään kateutta sisälly. Kaikki me ikäännytään samaa tahtia, miksi kadehtia sitä että joku on vaan syntynyt myöhemmin? Aina löytyy joku joka on syntynyt häntäkin myöhemmin tai - ooh - jonka syntymäkin on vielä edessä. Jos joskus keksitään lääke ikääntymiseen, niin niitä sukupolvia saatan kadehtiakin jotka siitä ehtivät hyötyä, mutta täysin turha minusta on kadehtia niitä jotka todennäköisesti rupsahtavat ja sairastuvat ja kuolevat suunnilleen samassa iässä kuin minäkin.
Ikääntymiselle on vaihtoehto, kuolema. Kaikki, jotka saavat elää, ikääntyvät, ja ne myöhemmin syntyneet ikääntyvät myöhemmin. Minusta ihan reilu peli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kateutensa kieltävän ominaisuuksiin kuuluu mm. negatiivisten seikkojen hakeminen kateuden kohteesta.
Jep. Ensin mainitaan jokin asia, josta periaatteessa voisi olla kateellinen, mutta sitten lohdutellaan itseään etsimällä kohteesta kaikki mahdolliset huonot puolet. Nämä huonojen puolien ääneen sanominen kumoaa kateuden. Ainakin hyvin monien mielestä.
Jaa, minusta tuo kuulosti kyllä ihan vaan rehelliseltä pohdinnalta siitä, miksi kyseinen ihminen ei kuitenkaan ole kateellinen vaikka voisi olla ja joku muu ehkä onkin. Eikä siinä millään tavalla haukuttu nuoria naisia vaan arveltiin ettei heidänkään elämänsä varmaan täydellistä ole. Onko kirjoittaja teidän mielestänne väärässä?
Mikä ihmeen pakkomielle joillain ihmisillä on tuosta kateudesta, kun sitä on on pakko joka asiaan vastaukseksi tuputtaa. Lakatkaa keskittymästä muiden ihmisten tunteiden ja ajatusten spekulointiin ja hankkikaa mieluummin oma elämä ja itsetunto. Teidän hyvyytenne ja kelvollisuutenne ei riipu siitä, kuinka monen ihmisen väitätte olevan teille kateellisia. Kyllä ne jutut lähtee ihan omasta itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä muista montaakaan lämpimästi suhtautunutta keski-ikäistä naista omasta nuoruudestani. Ehkä 5 prosenttia. Vähintään joka kolmas oli aivan säälimätön. No ehkä naiset on muuttuneet kun ajatkin muuttuu.
Minä taas en muista minkäänikäisten naisten suhtautuneen minuun sen kummemmin kuin muutkaan ihmiset. Käyttäydin nuorenaKIN normaalin ihmisen tavoin ja sain osakseni normaalia kohtelua. (Paitsi niiltä joiltakin vanhemmilta miehiltä, joita ei ollut käytöstavoilla siunattu... Mutta se on oma lukunsa se.)
Minä en muista vanhempien miesten kohdelleen minua mitenkään huonosti, mutta en ole ollutkaan mikään pikkuhoratsu koskaan.
Oletko sitä mieltä, että pitää olla pikkuhoratsu, jos vanhemmat miehet tuppautuvat seuraan vonkaamaan ja puhumaan härskejä? Kerro tuo niille 10-14-vuotiaille, joilla on tästä kokemusta. Omatkin kokemukseni alkavat noilta ikävuosilta, vaikka 10-vuotiaana vielä kiipeilin puissa ja keräilin Barbie-nukkeja. Ehkä minusta teki pikkuhoratsun se, että rintani alkoivat kasvaa.
Hän jolle vastasin oli sitä mieltä että jos keski-ikäiset naiset kohtelee huonosti niin se johtuu omasta epänormaalista käytöksestä. Miksi sitten miesten kohdalla olisi toisin? Kerro mulle.
En koe olevani vastuussa muiden kirjoittelusta, vain omastani. En pidä asiallisena nimittää lasta pikkuhoratsuksi, jos hän kokee ei-toivottua lähestymistä aikuisten miesten taholta. Kuulostaa jonkun mieletään vähemmän terveen ihmisen ajattelulta sellainen - oikeuttaa lasten häirintä sillä että "itsepähän provosoit".
Ei myöskään pidä leimata epänormaaleiksi sellaisia nuoria naisia jotka joutuu keski-ikäisten naisten hampaisiin.
Nyt minua sanottiin jo mieleltään vähemmän terveeksi. Ootte kyllä just sellasia kun maineennekin.
Alkuperäiseen viestiin kommentoin: Kuka vaan voi joutua kenen vaan hampaisiin mistä hyvänsä syystä. Mutta jos 95 % tapaamistasi keski-ikäisistä naisista suhtautui sinuun epäasiallisesti, se kyllä pistää ihmettelemään. Kuulostaa vähintäänkin erikoiselta.
Luulen, ettei tuo joistakin vanhemmista miehistä kirjoittanut väittänyt edes implisiittisesti, että 95 % keski-ikäisistä miehistä olisi käyttäytymyt epäasiallisesti.
Nyt sitten viimeisimmälle: Huomaatko mitään eroa tuossa? Ja jos joku kirjoittaa käyttäytyneensä asiallisesti ja sinä kirjoitat ettet käyttäytynyt kuin pikkuhoratsu niin onko siinä eroa?
Sanavalinnoilla ON merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä muista montaakaan lämpimästi suhtautunutta keski-ikäistä naista omasta nuoruudestani. Ehkä 5 prosenttia. Vähintään joka kolmas oli aivan säälimätön. No ehkä naiset on muuttuneet kun ajatkin muuttuu.
Minä taas en muista minkäänikäisten naisten suhtautuneen minuun sen kummemmin kuin muutkaan ihmiset. Käyttäydin nuorenaKIN normaalin ihmisen tavoin ja sain osakseni normaalia kohtelua. (Paitsi niiltä joiltakin vanhemmilta miehiltä, joita ei ollut käytöstavoilla siunattu... Mutta se on oma lukunsa se.)
Minä en muista vanhempien miesten kohdelleen minua mitenkään huonosti, mutta en ole ollutkaan mikään pikkuhoratsu koskaan.
Oletko sitä mieltä, että pitää olla pikkuhoratsu, jos vanhemmat miehet tuppautuvat seuraan vonkaamaan ja puhumaan härskejä? Kerro tuo niille 10-14-vuotiaille, joilla on tästä kokemusta. Omatkin kokemukseni alkavat noilta ikävuosilta, vaikka 10-vuotiaana vielä kiipeilin puissa ja keräilin Barbie-nukkeja. Ehkä minusta teki pikkuhoratsun se, että rintani alkoivat kasvaa.
Hän jolle vastasin oli sitä mieltä että jos keski-ikäiset naiset kohtelee huonosti niin se johtuu omasta epänormaalista käytöksestä. Miksi sitten miesten kohdalla olisi toisin? Kerro mulle.
En koe olevani vastuussa muiden kirjoittelusta, vain omastani. En pidä asiallisena nimittää lasta pikkuhoratsuksi, jos hän kokee ei-toivottua lähestymistä aikuisten miesten taholta. Kuulostaa jonkun mieletään vähemmän terveen ihmisen ajattelulta sellainen - oikeuttaa lasten häirintä sillä että "itsepähän provosoit".
Ei myöskään pidä leimata epänormaaleiksi sellaisia nuoria naisia jotka joutuu keski-ikäisten naisten hampaisiin.
Nyt minua sanottiin jo mieleltään vähemmän terveeksi. Ootte kyllä just sellasia kun maineennekin.Jos tuollaisia tulkintoja viesteistäsi vedetään niin kannattaisiko kurkata peiliin sekä tarkistaa kirjoittamansa ja miettiä, mitä sieltä näppikseltään suoltaa. Minäkään en pidä ihan terveenä ihmistä, joka syyllistää lapsia siitä että heitä ahdistellaan.
Joo ette voi millään myöntää että kiusaamanne nuoret naiset olisi syyttömiä kohteluunsa. Vertasin vaan siihen jos miehet kiusaa ja siitä syyllistettäisiin uhria. Teidän mielestänne ei ole suuri synti kohdella samaa sukupuolta olevaa nuorempaa ihmistä kuin pa*kaa esimerkiksi työpaikalla. Kiusaaminen ei myöskään ole tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Voide, joka lupaisi lisätä ikääntymisen merkkejä menisi ilmeisesti kuin kuumille kiville av-mammoille. Av-mammat kun eivät ihannoi nuoruutta vaan vanhuutta. Niin on av-mamma erilainen kuin muut naiset. Av-mamma ei kadehdi. Niin hieno nainen on av-mamma.
Onko ymmärryksessäsi muutenkin kovasti vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Minun silmiini nuoremmat (olen vasta päälle kolmekymppinen, tosin) eivät näytä kilpakumppaneilta vaan lapsilta ja tulee nimenomaan sellainen vähän äidillinen olo. Tietysti on hauskaa joskus huomata, millä tavalla miesasiakkaat katsovat vastavalmistuneita tyttösiä ja muistan, kuinka minullekin opiskeluaikoina huomautettiin päiden kääntymisestä, vaikken mikään hehkeä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Muuten samaa mieltä, mutta kiitos en tarvitse keski-ikäisten naisten suojelua ja varoitteluja. Olen aikuinen ja minulla on oikeus tehdä omat valintani.
Tällä hetkellä asun yhdessä 13 vuotta vanhemman mieheni kanssa ja odotamme ensimmäistä lastamme. En voisi olla onnellisempi. Jostain kumman syystä ikäeromme ja raskauteni on tuomittu, mikä surettaa.
Kaikkea hyvää.
N22
Jos olisit minun tyttäreni niin tukisin ja kannustaisin sinua voimakkaasti kaikessa. (koska maito on jo maassa).
Salassa surisin sitä että tiedän että aivosi ovat vielä voimakkaassa kypsymisvaiheessa aina 25vuotiaaksi saakka. Perheen perustaminen ja kumppanin valinta tulisi tehdä vasta 25 ikävuoden jälkeen.
Toivon kaikkea hyvää sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Minun silmiini nuoremmat (olen vasta päälle kolmekymppinen, tosin) eivät näytä kilpakumppaneilta vaan lapsilta ja tulee nimenomaan sellainen vähän äidillinen olo. Tietysti on hauskaa joskus huomata, millä tavalla miesasiakkaat katsovat vastavalmistuneita tyttösiä ja muistan, kuinka minullekin opiskeluaikoina huomautettiin päiden kääntymisestä, vaikken mikään hehkeä ollut.
Ensin kerrotaan asia josta voisi periaatteessa olla kateellinen, mutta lopuksi kuitenkin muistetaan vähätellä niiden ulkonäköä, jotka huomiota saavat, toki oman itsensä kautta kiertoilmauksella "minä en ollut nuorenakaan hehkeä, mutta huomiota tuli".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Oo sori. Jos olisit nuori niin kadehtisit instabeibejä? Mutta et enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun silmiini nuoremmat (olen vasta päälle kolmekymppinen, tosin) eivät näytä kilpakumppaneilta vaan lapsilta ja tulee nimenomaan sellainen vähän äidillinen olo. Tietysti on hauskaa joskus huomata, millä tavalla miesasiakkaat katsovat vastavalmistuneita tyttösiä ja muistan, kuinka minullekin opiskeluaikoina huomautettiin päiden kääntymisestä, vaikken mikään hehkeä ollut.
Ensin kerrotaan asia josta voisi periaatteessa olla kateellinen, mutta lopuksi kuitenkin muistetaan vähätellä niiden ulkonäköä, jotka huomiota saavat, toki oman itsensä kautta kiertoilmauksella "minä en ollut nuorenakaan hehkeä, mutta huomiota tuli".
No hei, trolli. Aivan tätä en ajanut takaa, sillä mielestäni ainakin oman työpaikkani nuoret naiset ovat kaikki todella kauniita ja katseltavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Jälleen tällainen kilpailunhaluinen ihminen. Jännä, että tämä ketju perustuu ajatuksille, että ollaan niin avoimia ja ystävällismielisiä muille naisille, mutta sitten vuorovaikutus ja muiden ketjun naisten kohtelu on tätä tasoa näillä "paremmilla, anti-kateellisilla" naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun silmiini nuoremmat (olen vasta päälle kolmekymppinen, tosin) eivät näytä kilpakumppaneilta vaan lapsilta ja tulee nimenomaan sellainen vähän äidillinen olo. Tietysti on hauskaa joskus huomata, millä tavalla miesasiakkaat katsovat vastavalmistuneita tyttösiä ja muistan, kuinka minullekin opiskeluaikoina huomautettiin päiden kääntymisestä, vaikken mikään hehkeä ollut.
Ensin kerrotaan asia josta voisi periaatteessa olla kateellinen, mutta lopuksi kuitenkin muistetaan vähätellä niiden ulkonäköä, jotka huomiota saavat, toki oman itsensä kautta kiertoilmauksella "minä en ollut nuorenakaan hehkeä, mutta huomiota tuli".
No hei, trolli. Aivan tätä en ajanut takaa, sillä mielestäni ainakin oman työpaikkani nuoret naiset ovat kaikki todella kauniita ja katseltavia.
Miksi olen mielestäsi trolli, jos minulla on jostain asiasta eri näkökulma kuin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Oo sori. Jos olisit nuori niin kadehtisit instabeibejä? Mutta et enää?
Onko sinulta jotenkin päässyt menemään kokonaan ohi keskustelu siitä, mitä nykyinen mainos- ja viihdekultturi vääristyneine mies- ja naiskuvineen tekee lapsille ja nuorille? Miten vaikea on hyväksyä itsensä, kun joka tuutista tunkee (photoshopattua) kuvaa täydellisistä kasvoista ja vartaloista? Olin luullut, että tämä on ihan yleiseti tiedossa oleva asia, kun siitä niin paljon puhutaan, mutta ei näköjää sitten. Aina näyttää olevan ihmisiä, joiden pää on syvällä pe... nsaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Oo sori. Jos olisit nuori niin kadehtisit instabeibejä? Mutta et enää?
Joo, ovat tajunneet etteivät voi mitenkään kilpailla instabeibejen kanssa, siksi ovat ottaneet tämän roolin "ymmärtävinä, jalomielisinä äitihahmoina".
Nuoruus oli ja meni. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Ja hyvä niin.
Oma nuoruuteni oli hiukan epätyypillinen, tein jotkut jutut eri tavalla ja eri järjestyksessä.Tavallaan se näin kesti vähän pitempäänkin.
Jotkut jutut ei ikinä täysin valmistu. Liikettä saakin olla, kunhan henkinen kehitys ei unohdu.
Joissakin asioissa en ole vanhentunut, toisissa olen onneksi viisaampi. En kadehdi ketään tai mitään. Olen myös saavuttanut monia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Oo sori. Jos olisit nuori niin kadehtisit instabeibejä? Mutta et enää?
Joo, ovat tajunneet etteivät voi mitenkään kilpailla instabeibejen kanssa, siksi ovat ottaneet tämän roolin "ymmärtävinä, jalomielisinä äitihahmoina".
Kuka henkisesti aikuinen haluaa olla instabeibi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vähän haikeana välillä katselen nuorten naisten ulkonäköä ja mietin että tuoltahan minäkin näytin. Mutta että kadehtisin tai käyttäytyisin jotenkin huonosti heitä kohtaan? Ei tosiaan, painitaan ihan eri sarjoissa ja en todellakaan myöskään kilpaile kenenkään parikymppisen kanssa samoista miehistä! Jos miestä kiinnostaa itseään 20v nuoremmat niin ei kyllä innosta minua enää mitenkään. Enkä ole kiinnostunut parikymppisistä poikasistakaan. Itselläni on hyvä elämä rapistuvasta ulkonäöstä huolimatta, miksi ihmeessä kadehtisin parikymppisiä naisia jotka edelleen opiskelevat, elävät usein pätkätöillä, etsivät parisuhdetta ja muuta hankalaa. Lähinnä tuosta syystä johtuen usein tunnen juurikin myötätuntoa heitä kohtaan. Nykyään varmaan vielä paljon vaikeampaa elää parikymppisenä kuin omassa nuoruudessani kun ei ollut nettiä ja valtavia ulkonäkövaatimuksia. Saatiin kasvaa naiseksi aika rauhassa ilman kaikenmaailman Insta-beibejä.
Kadehdit vain instabeibejä?
En enää yhtään ihmettee, miksi suomalaisten lukutaidosta ollaan niin kovasti huolissaan.
Oo sori. Jos olisit nuori niin kadehtisit instabeibejä? Mutta et enää?
Joo, ovat tajunneet etteivät voi mitenkään kilpailla instabeibejen kanssa, siksi ovat ottaneet tämän roolin "ymmärtävinä, jalomielisinä äitihahmoina".
Jos sinä ja kanssasi samoin ajattelevat olette ihan todella tuolla kannalla ettekä huviksenne (tai ilkeyttänne?) trollaa, niin kyllä surettaa puolestanne. Jos elämässä ei itsellä ole muuta kuin ulkonäkö ja siihen liittyvät asiat, niin varmasti on vaikea uskoa, että muilla elämä on monella tavalla täydempää ja rikkaampaa (tarkotan nyt henkistä, en aineellista rikkautta). Käsittämätöntä, jos joku todellakin kuvittelee että vain pinta merkitsee.
Terveisin parikymppisten nuorten äiti ja teini-ikäisten opettaja, jolle nuorten onni ja pärjääminen on elämän ykkösasia. Että noita pitäisi kadehtia? Täysin absurdi ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja lukiessa olen päätynyt siihen lopputulokseen, että tulen arvostamaan sellaista ihmistä, joka pystyy myöntämään olevansa kateellinen. Se jos mikä on harvinaista. Siihen vaaditaan hyvää itsetuntemusta ja -varmuutta. Kaikkein vahvin ihminen on se, joka uskaltaa myöntää ja näyttää myös heikkoutensa ja hyväksyä, ettei ole täydellinen ja uskaltaa näyttää sen myös muille.
"Näitä keskusteluja lukiessa" - Eli vihjailet, että me vanhat naiset, jotka arvostamme, kunnioitamme, ihailemme ja ajattelemme hellyydellä nuoria naisia ja tyttöjä, olisimme oikeasti heille kuitenkin kateellisia, mutta emme vain tiedostaisi kateellisuuttamme.
Metsään meni tämä viittauksesi, sillä tunnistan ilman vaikeutta ja rehellisesti kateuden tunteen itsessäni. Eikä se tunne kohdistu nuoriin naisiin. Se kohdistuu moneen muuhun, esim. niihin, joilla on kesämökki (minulla ei ole, vaikka haluaisin sellaisen).
Onko sinulla itselläsi, hyvä vihjailija, pokkaa tunnustaa, mistä olet kateellinen ja kenelle?
Tämä!
Tottakai on. Kauneudesta, tietyistä ruumiinosista, ihailusta, miljoonien tilisaldoista. Siinä nyt joitain. Ei mitään poikkeavia kohteita vaan aikalailla samoja mistä valtaosa muistakin ihmisistä on kateellisia.
Kyllä joka ikäluokassa on ihania ihmisiä, myös keski-ikäisissä naisissa. Mutta harvassa.