Mitä hittoa teen, 14v juo joka perjantai

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, ei 14-vuotias voi juoda alkoholia, koska alkoholia jaa ruveta juomaan vasta kun täyttää 18. Ei sitä nuoremmat saa alkoholia mistään.

Ja jos saa niin se on poliisiasia.

Itse olin aivan mahdoton teini. Tein kaikkea kiellettyä, join, poltin ja minulla oli seksisuhteita vanhempiin miehiin 14-vuotiaasta alkaen. Vanhempani eivät mahtaneet mitään. Toki olisivat voineet ottaa yhteyttä lastensuojeluun tms. mutta kulissit piti pitää pystyssä. En kyllä osaa sanoa, mikä muhun olisi oikeasti tehonnut. Arestit, eivätkä mitkään auttaneet. Lähdin reissuilleni sitten vaikka raamit kaulassa. Alkoholinkäyttöni jatkui runsaana aikuisikään asti, mutta sitten se loppui, ei vain kiinnostanut enää. Voin olla tyytyväinen, etten alkoholisoitunut. Kaikki edellytykset sille oli olemassa. Oma äitini oli alkoholisti ja ehkä se havahdutti, en halunnut olla samanlainen itsekäs ihmispe*se.

Omat lapseni ovat 12- ja 15-vuotiaita ja toistaiseksi ovat olleet ihmisiksi. Kummallakaan ei ole kiinnostusta päihteisiin ilmennyt ainakaan vielä ja totisesti toivon, ettei ilmenisikään. Itse olen kohtuukäyttäjä nykyään. Muutaman kerran vuodessa juon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se juominen on mahdollista? Rahahanat kiinni ja perjantaisin ei lähdetä kylille riekkumaan. Pahasti on kasvatus laiminlyöty jos 14 vuotiaalle ei saa kuria ja järjestystä.

Voi jäädä ulos kaveriporukasta, jos ei mene. 

Ei tuollaisen kaveriporukan menetys mikään menetys ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi kuuluu nuoruuteen.

Wt-nuoruuteen, joo.

Kyllä on niin kova tarve luokitella ihmisiä,weeteet ja ihmisro*kat vaan lentelee.

Meidän porukassa oli suurin osa ihan tavallisia nuoria. Asuimme keskiluokkalaisella omakotitaloalueella. Nuorten vanhempina oli mm.poliisi,lääkäri,opettaja,sairaanhoitaja.. Yhteistä oli monilla joko kova kapinahenki tai pako kotoa. Katsos se että vanhemmilla on rahaa,hienot ammatit ja talot ei tarkoita että nuorilla olisi hyvät oltavat ja kotona kaikki hyvin. Pahoinvoivia nuoria on hyvilläkin alueilla.

Sossut, lasu ja huostaanotto. Sinulla on vanhemmuus hukassa ja pahasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Tee lasu. Kyllähän se tietenkin tuntuu katkeralta tehdä omasta lapsesta, mutta sitä kautta saat apua. Lapselle itselleen olisi hyväksi joutua toisenlaiseen ympäristöön ja eroon kavereistaan. Paras olisi perhe, jossa on jämäkät kasvatusperiaatteet, mutta kuitenkin rakastava henki. Ei laitokseen missään nimessä, sillä nehän ovat oikeita korkeakouluja kaikenlaiseen pahuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Mutta anna pliis muutama konkreettinen neuvo, jolla alkoholin käyttö on oikeasti saatu estettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se juominen on mahdollista? Rahahanat kiinni ja perjantaisin ei lähdetä kylille riekkumaan. Pahasti on kasvatus laiminlyöty jos 14 vuotiaalle ei saa kuria ja järjestystä.

Voi jäädä ulos kaveriporukasta, jos ei mene. 

Ei tuollaisen kaveriporukan menetys mikään menetys ole.

Ja se kaveriporukka voi ollakin tyytyväinen, että yksi juomahaluinen ei olekaan enää mukana. Ei nimittäin aina ole niin, että se kaveriporukka on sitä huonoa seuraa, siis se porukka, johon joudutaan, vaan se oma nuori voi myös olla sitä huonoa seuraa muille eli huonoa kaveriporukkaa.

Katso peiliin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ihan merkillisiä kommentteja, nuoren elämästä ja maailmasta totaalisesti vieraantuneita.

Ei tollaisessa tilanteessa kannata ottaa mihinkään viralliseen tahoon yhteyttä tai alkaa teiniä pakottamaan neljän seinän sisälle. Keinot menemiseen keksitään kyllä, ja luottamus omaan vanhempaan menetetään kokonaan, jos sossut tai muut sotketaan mukaan.

Juominen ja omien rajojen hakeminen on tuon ikäiselle aivan normaalia. Jos sitä luottamuksen ja avoimuuden sekä vapauden ja vastuun ilmapiiriä ei pysty oman lapsen kanssa muodostamaan, on kasvatuksessa menty pahasti metsään.

Sinun kommenttisi on kyllä omaa luokkaansa! Oletko sinä itse se juopotteleva teini, vai oletko välinpitämätön vanhempi?

En minäkään neljän seinän sisään sulkemista ensimmäiseksi ehdottaisi, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin villi ja vapaa juopottelu. Tässä tapauksessa on jo vapauden ja vastuun ilmapiiri menetetty, joten on otettava käyttöön järeämmät toimenpiteet.

Ehdottaisin jotain järkevää tekemistä perjantai-iltaisin, mielellään pitkälle sunnuntaihin. Joku järkevä harrastus, kyläpaikka vaikka "mummolassa" tai sitten tukiperheessä lastensuojelun kautta. 

Lapselle ei vaan anneta tilaisuutta juopotteluun ja sillä selvä. Ei varmaan yksinkertaisimmallekaan av-mammalle tarvitse vääntä rautalangasta, mitä kaikkea ikävää voi tapahtua humalaiselle 14-vuotiaalle toisten humalaisten seurassa.

En ole teini enkä välinpitämätön vanhempi, mutta fiksuksi nuoreksi aikuiseksi ja oman nuoruuteni päivät hyvin muistavaksi tunnustaudun. Sinulla sen sijaan on aivan todellisuudesta irtaantunut käsitys siitä, "miten maailma makaa".

Millä estät lastasi lintsaamasta koulusta ja lähtemästä juomaan? Millä estät lastasi ottamasta kavereiden ostamia juomia vastaan? Millä pakotat lapsesi vastaamaan puhelimeen, kun olet hänen silmissään se "maailman idiootein kalkkis, joka ei tajuu mistään mitään"? Kyllä se lapsi pääsee karkuun pahimmillaan sieltä huostastakin.

Itse olen sitä mieltä, että vanhemmalla on oltava pelisilmää tuollaisen tilanteen hoitamisessa. Se ei tarkoita kaiken sallimista muttei myöskään kaiken kieltämistä. Suurin osa nuorista juo ja polttaa joka tapauksessa vanhempien kielloista ja määräyksistä huolimatta. On kasvattajan taidonpuutetta sallia tai kieltää kaikki.

Alaikäisen on laitonta juoda alkoholia tai polttaa tupakkaa. Huoltaja rikkoo lakia jos hän ei estä sitä.

Niin? Jos olet itse vanhempi, tiedät varmasti paremmin kuin hyvin, että kasvattaja tarvitsee ennen kaikkea sydämensivistystä. Murrosikäisen kanssa luovimisessa ei mikään lakipykälä paljoa lämmitä.

Sydämensivistyksesi on siis sitä, ettet puutu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Mutta anna pliis muutama konkreettinen neuvo, jolla alkoholin käyttö on oikeasti saatu estettyä.

Menet hakemaan sen lapsesi pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi kuuluu nuoruuteen.

Ehkä roskaväen lapsille muttei muuten.

Siis tätä juuri tarkoitin aiemmin. Suurin osa ketjun kommentoijista ilmeisesti kuvittelee, että...

A. Oman lapsen tulevaisuus on turvattu, jos alkoholinkäyttö kielletään ja estetään keinolla millä hyvänsä.

B. Teini-ikäisen alkoholinkäyttö on ylipäänsä mahdollista estää. (Ja tähän vielä lisäyksenä: vanhemmat ovat teinienkin mielestä heidän ensisijainen auktoriteettinsa.)

C. Alkoholia käyttävät vain "roskaperheiden" teinit tai vapaan kasvatuksen hedelmät, joita vanhemmat eivät ole aidosti rakastaneet.

D. Alkoholinkäyttö 14-vuotiaana johtaa automaattisesti alkoholismiin.

Kaikki väärin. Ketju on kokoelma tyypillisiä "ei meidän tyttö/poika"-vanhempia.

Suurin osa 14 v. ei käytä alkoholia, tuliko yllätyksenä? Teinin alkoholinkäyttöön on puututtava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Mutta anna pliis muutama konkreettinen neuvo, jolla alkoholin käyttö on oikeasti saatu estettyä.

En oikein osaa mitään muuta järkevää neuvoa antaa kuin sen, mitä täällä jotkut muutkin ovat sanoneet eli ammattilaisen puoleen kääntyisin, koska heillä on kokemusta ja niitä konkreettisia neuvoja antaa. Ei ulkopuolisen avun hakeminen leimaa eikä aiheuta samantien ties mitä kauheita toimenpiteitä, päin vastoin, enemmän leimaa se, että apua ei haeta. Kannatta kysyä ensin ihan itse ilman sitä nuorta ja kertoa tilanne. Päihdepoliklinikalle kannattaa ihan ekaksi soittaa ja kysyä sieltä, he osaavat kertoa mitä tehdä ja mistä kannattaa apua hakea.

Puhuminen nuoren kanssa on varmaan se ensimmäinen asia mistä vanhemman on aloitettava, vaikka tuntuisi siltä, että ei se nuori kuuntele. Kyllä se kuitenkin jotain kuulee. Alkoholista voi kertoa vaikka ihan vaan faktatietoja samalla lailla kuin muistakin asioista.

Tsemppiä sinulle ja nuorelle.

Homma voi alkaa kääntyä paremmaksi jo ihan pienilläkin askeleilla.

Vierailija kirjoitti:

Alkamut kesän aikana. Puhumiset sun muut ei auta. Mitä tekisitte?

Kotiaresti. Rikosilmoitus/tutkintapyyntö viinan välittämisestä alaikäiselle ja lasu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Mutta anna pliis muutama konkreettinen neuvo, jolla alkoholin käyttö on oikeasti saatu estettyä.

Konkreettisia neuvoja ihmiseltä, joka joi itse 14-vuotiaana, mutta jonka lapset eivät (ainakaan minun tietääkseni) juoneet:

1. et päästä perjantai-iltaisin ulos

2. jos karkaa, haet poliisien kanssa pois ja teet rikosilmoituksen alaikäiselle alkoholia tarjoavista

3. järjestät viikonlopuiksi sellaista tekemistä, että ei pääse juomaan

4. VIETÄT ITSE LAPSESI KANSSA AIKAA SELVIN PÄIN.

Jos nämä eivät tehoa, niin sitten se on lastensuojelun paikka.

olisin ite valmis muuttamaan kaueammas kavereista ja vaihtamaan koulua jos näin kävisi.

Yritä mahdollisimman rehellisesti kertoa ne syyt, miksi juominen ei ole ok 14-vuotiaalle. Esim itse en edes sen ikäisenä tajunnut, että juominen tuhoaa aivosoluja ja että nuorena juominen lisää alkoholisoitumisen riskiä aikuisena. Lisäksi todennäköisesti voi nolata itsensä, joutua noloihin kännivideoihin, joutua rikoksen/raiskauksen uhriksi. Saattaa juoda aineita, joista voi saada myrkytyksen. Voi talvella sammua hankeen ja kuolla.

Sen ikäinen voi juomisen myötä tehdä asioita kuten seksi, johon ei ole henkisesti valmis.

Keskustelkaa avoimesti ilman syyttelyä, niin että nuori myös itse pohtisi näitä riskejä ja miten niitä voi välttää.

Join itsekin jo sen ikäisenä ja ehkä vain tällaiset järkisyyt olisi tehonneet. Ei mikään valittaminen tai rangaistukset.

14v aloitin itse ja 19-21 vuotiaana alkoholisoiduin.

Ehdottomasti pitää puuttua tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, onko muuten fiksu ja luotettava. Meillä juominen sallittiin, kunhan koulu tuli hoidettua kunnialla ja kerroin rehellisesti, mihin menen ja kenen kanssa. Puhelimeen piti myös aina vastata. Joskus tuli jopa soitettua porukat hakemaan jostain juhlista. Kotiin oli aina lupa tulla, vaikka kunto olisi ollut kuinka huono. Homma toimi ja säännöt pitivät, koska halu mennä kavereiden mukana oli niin suuri.

Näin aikuisiällä en juo enää oikein ollenkaan, vaikka opiskelenkin yliopistossa, missä ympäristö tosiaankin siihen kannustaa. Että eipä tuo välttämättä ole tie turmioon. Avainsanat ovat luottamus ja avoimuus.

Minun nuoruudessani vanhemmat ottivat tämän linjan. Kamppailee edelleen niiden arvottomuuden tunteiden ja epävarmuuksien kanssa joita vanhempieni välinpitämätön kasvatus aiheutti. Kunhan hoidin koulun ja osani sekä perheen sisäisestä että ulospäin esitetystä kulissista niin vanhemmille oli yks hailee olenko turvassa tai mitä sillä viinalla turrutan. En tosin ajatellut sitä itsekään silloin niin olin vain iloinen ja ylpeä vapaudestani. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut että olin monella tapaa heitteillä.

En juo nyt aikuisena ollenkaan ja olen muuten esimerkillinen aikuinen, kulissi kasassa, mutta turrutuskeinoksi on vaihtunut ylensyönti ja sisäiset solmut on edelleen olemassa.

Meissä on se ero, että sinun vanhempasi olivat välinpitämättömiä. Eihän rakkautta voi tietenkään korvata millään.

Taitava vanhempi antaa vapautta sekä asettaa rajoja. Se on Ap:sta kiinni, osaako hän kasvattajana hoitaa tuon tilanteen yhtä hyvin kuin omat vanhempani. Ikävä kuulla, että teillä ei osattu.

Vanhempi joka antaa 14-vuotiaan juoda jatkuvasti humalaan koska koulu sujuu, on välinpitämätön. Meillä oli ihan nuo samat säännöt mitkä sinäkin listasit, ja minäkin kuvittelin silloin että ne ovat välittämistä.

Kokonaisuuteen kuuluu varmaan paljon muutakin kuin se, mitä tänne palstalle kirjoitetuista teksteistä voi subjektiivisesti tulkita.

Älä heijasta omien vanhempiesi virheitä ja niistä sinulle syntyneitä ikäviä kokemuksia muiden lapsuuteen.

Kuten sanottua, rakkautta ei voi mikään korvata, mutta myöskään tiukka rajoittaminen tai ainakaan viranomaisten sotkeminen asiaan ei toimi. Ne mm. leimaavat lapsen (hänen omissa silmissään, kaveripiirissä, koulussa, ehkä perheessäkin), etäännyttävät lapsen ja saavat lapsen kapinoimaan kahta kauheammin. Maltti on valttia.

Teini-ikäisten lasten vanhempana en mitenkään miellä sellaisia vanhempia, jotka antavat alaikäisten lastensa juoda alkoholia, rakastaviksi.

Sinulla on siihen oikeus. Kannattaisi kuitenkin ehkä astua joskus sen oman kuplan ulkopuolelle. Eihän se alkoholinkäytön salliminen lapsen tulevaisuutta pilaa, kokonaisuus ratkaisee. Paljon on vaikkapa lääkäri- ja juristiperheitä, joissa menemisiä tekemisiä on valvottu haukan lailla, ja lapsista on silti tullut alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä. Yksi surullinen tapaus päätyi taannoin ihan otsikoihinkin...

Lapsen alkoholin käytön salliminen. Koko ajatus on täysin absurdi. Alkoholin käyttö ei pitäisi kuulua lapsen elämään millään lailla, ei edes 14-vuotiaana. Ja väite, että lasten alkoholin käytön salliminen ei pilaisi lapsen tulevaisuutta, on edesvastuuton puhtaasti jo siitä syystä, että alkoholi myrkyllisenä aineena on hyvin haitallista lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle ja muulle fysiikalle. Alkoholin käytön rajoittaminen on siis myös lapsen ja nuoren fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä, ei kiusantekoa ja liiallista vahtimista ja rajoittamista. Jos terveellisen ravinnon saannin ja liikunnan tärkeyden merkitys lapsille on vanhemmille tärkeää ja itsestään selvyys, ja jopa jossain määrin trendiasiakin, miten jotkut vanhemmat sitten sallivat alkoholin käyttöä ja edesauttavat lastensa myrkyttämistä?

Mutta anna pliis muutama konkreettinen neuvo, jolla alkoholin käyttö on oikeasti saatu estettyä.

Meillä on toiminut seuraava:

- perheen aikuiset eivät juo käytännössä lainkaan

- lapsille on pienestä pitäen opetettu terveellisiä elämäntapoja joten tietävät päihteiden vaarat

- lapsille on alakouluikäisenä etsitty mieleisiä harrastuksia, joiden parissa viettävät vielä teininäkin paljon aikaa

- vanhemmat seuraavat lasten kaveripiiriä ja ohjaavat jo pienestä pitäen leikkimään sellaisten lasten kanssa, joiden perheissä on samat arvot

- perheessä arvostetaan koulutusta ja koulun käyntiä, jolloin lapset oppivat hoitamaan koulun kunnolla. Arki-illat kuluvat kokonaan läksyissä ja harrastuksissa.

- viikonloppuisin tehdään yhdessä teininkin mielestä kivoja juttuja.

Omilla teineilläni on lapsuudessa muodostuneet kaveripiirit, joissa kukaan ei juo. Bilettäjiä katsotaan vähän säälien, kännisekoilut ovat luuseritouhua.