Mitä hittoa teen, 14v juo joka perjantai

Vierailija kirjoitti:

Join itsekin viikonloppuisin 13-vuotiaasta alkaen. Nyt olen 27-vuotias KTM, hyväpalkkaisessa työssä, enkä käytä enää alkoa, kun tuli silloin nuorena juhlittua ihan tarpeeksi. Ei se alkoholi lasta pilaa, jos on kuitenkin muuten kunnianhimoinen, tunnollinen ja menestyy koulussa. 

Töissä oli esimiehille suunnata luento, jossa kerrottiin työntekijän päihdevieroitukseen ohjaamisesta. Luennon piti työpaikkansa ja perheensä juonut KTM. Koulutuskaan eikä hyvä työpaikkakaan suojaa, jos on taipumusta alalle eikä sitä itse tiedosta tai halua tiedostaa. Nuorena aloitettu juominen altistaa alkoholismille.

Aloitin 14-vuotiaana käyttämään alkoholia. Ei yhtään kiinnostanut, enkä tuntenut olevani porukasta ulkona sen vuoksi,jos en ota ja muut ottaa. Muuten kyllä tunsin ulkopuolisuutta koko maailmasta, kuten tunnen edelleen. En vaan enää jaksanut kuunnella sitä siiderin tyrkytystä ja lopulta otin sitten. Alkoihan se maistua ja nyt olen 32v. ja pahasti alkoholiriippuvainen edelleen. Siitä meidän 14v. porukasta en tiedä, että muille olisi aiheutunut yhtä vakavia ongelmia. Yhdelle ehkä oli aiheutumassa jo silloin ihan nuorena, mutta hänet on kai pelastanut se, että sai ensimmäisen lapsensa jo 17v. ja löysi sitten hyvän miehen ja ryhtyi urheilemaan ja tekemään lisää lapsia ja opiskelemaan...

14-vuotiaana kuviteltiin, että ollaan melkein aikuisia, eikä vanhempien komennot oikein menny perille kellään... Voisko sille lapselle puhuu ihan suoraan alkoholin vaaroista? Että kenelle hyvänsä voi puhjeta alkoholismi ja sitten siitä helvetistä voi olla vaikea päästä enää irti? Että ne ikärajat on ihan sillä, ettei nuoret jäis koukkuun jo siinävaiheessa kun eivät kunnolla edes tiedä/pysty ymmärtämäään, mitä vaikeuksia alkoholi voi aiheuttaa, ja että se riippuvuus voi tosiaankin syntyä _kenelle tahansa_, joka alkoholia käyttää?

Toivotaan, että se nuoren alkonkäyttö saatais loppumaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

14v on jo tarpeeksi iso päättään ite.

Vanhemmilla on vastuu alaikäisestä lapsestaan. Alkoholin hallussapito on kielletty alle 18 v. ja väkevien osalta alle 20 v.

Miten meinasit teiniä estää?

Menen hakemaan pois. Jos en löydä soitan kaverit ja kavereiden vanhemmat läpi... ajatus tästä vähentää innokkuutta jo ennakkoon. Toimii myös kavereiden perheissä, kuten myös toimi vanhempien työkavereiden perheissä, kun muistelivat lastensa teini-ikää.

Teinit olivat myös itse soittaneet poliisit paikalle, kun näkivät aivan holtittomsssa kunnossa olevan 12 v:n.

Mua ja mun kavereitakin tultiin kerran hakemaan vanhemmista koostetun partion voimin. Eipä vaan selvinnyt olinpaikka, eikä menokaan siitä rauhoittunut. Välit vanhempiin sen sijaan kärsi kovan kolauksen, osa porukasta ei puhunut kotona asioistaan enää senkään vertaa. Ja oltiin nimenomaan niitä "hyvien perheiden" lapsia, joissa ei kotona läträtty viinalla tai nostettu sossutukia. Suunnitelmasi on naurettava.

Se ei ole suunnitelma, vaan tapa millä tuttujen perheissä on tarvittaessa toimittu. Hyvin on toiminut.

Älä välitä. Oma poikani oli mopoikäisenä kävelevä katastrofi ja ajattelin, että ei tuosta tule ihmistä ensinkään. Asuttiin pienellä paikkakunnalla, jossa koko kylä kasvatti. Monesti hain hänet tuttavien puhelinsoiton perusteella suurin piirtein niska-perseotteella kotiin. Nyt aikuisena poika on kunnollinen perheenisä, rakensi talon ja ei ryypiskele ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aika tiukat säännöt kotona ja silti join. Joskus juotiin jopa koulussa, koulupäivinä. Ei nuorelta ole helppo mitään estää.

Nykyään on kyllä paremmin tiedossa ne alkoholin haitat, siis aina se on tiedetty että se on epäterveellistä, mutta uusia on tarkemmat tutkimukset siitä, miten se tuhoaa aivot ja persoonallisuuden kehityksen sekä nostaa syöpäriskiä huomattavasti. Kiinnostaako nämä nuorta, on tietenkin toinen asia.

Onko kiinnostusta mihinkään tervehenkiseen harrastamiseen?

Samoin minä. Ja poltin ja riehuin ja tein tyhmyyksiä. Tosin näin aikuisena olen monesti kiittänyt äitiäni siitä, että hän nuo teinivuodet jaksoi kanssani. Hän teki ihan kaikkensa pitääkseen minut turvassa ja asettaakseen rajoja. 14 vuotias on vielä oikeasti todella nuori. Jos olin karannut kotiarestista, äiti haki minut hiuksista keskustasta. Jokaisen kaverin jonka erehdyin esittelemään, hän hankki puhelinnumeron ja kavereiden kautta yleensä paikallisti minut. Saattoi istua öitä lukitun huoneeni edessä kun riehun ja haukun häntä kuin eläin, en päässyt bileisiin. Ikkunat teljettiin kun etten sieltä päässyt karkaamaan. Kun olin ollut rauhassa hetken, sain taas vähän siimaa ja jos mokasin, niin takaisin valvontaan. Ja mokaamisella tarkoitan siis konttauskunnossa himaan tuloa, olinpaikan ilmoittamatta jättämisen tai kotiintuloajan räikeää laiminlyöntiä. Kyllä äiti tiesi, että juon ja poltan eikä hän sitä pysty estämään. Rakastan ja arvostan äitiäni kuitenkin siitä, että hän ainakin pyrki kaikin mahdollisin keinoin tekemään sen minulle mahdollisimman hankalaksi.

Juu, niin oikein kuin äitisi mielestäni toimikin, niin kuvittele jos joku kirjoittaisi av:lle tuollaisesta nykypäivänä.

"Olen huolissani vaimoni kasvatusmenetelmistä. Hieman vilkas 14-v tyttäreni halusi viettää perjantai-iltaa kavereidensa kanssa. Vaimoni repi hänet hiuksista kotiin ja lukitsi hänet huoneeseensa. Lisäksi hän pitää tytärtämme kotiarestissa joka hankaloittaa tämän sosiaalista elämää ja kaverisuhteita. Mitä teen?"

Miestä todennäköisesti kehotettaisiin eroamaan hirviö-äidistä ja palsta täyttyisi itkuviesteistä, jossa kerrottaisiin kuinka kontrolloiva äiti tuhosi elämän ja nykyisin ollaan työkyvyttömyyseläkkeellä 8 eri mt-diagnoosin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aika tiukat säännöt kotona ja silti join. Joskus juotiin jopa koulussa, koulupäivinä. Ei nuorelta ole helppo mitään estää.

Nykyään on kyllä paremmin tiedossa ne alkoholin haitat, siis aina se on tiedetty että se on epäterveellistä, mutta uusia on tarkemmat tutkimukset siitä, miten se tuhoaa aivot ja persoonallisuuden kehityksen sekä nostaa syöpäriskiä huomattavasti. Kiinnostaako nämä nuorta, on tietenkin toinen asia.

Onko kiinnostusta mihinkään tervehenkiseen harrastamiseen?

Samoin minä. Ja poltin ja riehuin ja tein tyhmyyksiä. Tosin näin aikuisena olen monesti kiittänyt äitiäni siitä, että hän nuo teinivuodet jaksoi kanssani. Hän teki ihan kaikkensa pitääkseen minut turvassa ja asettaakseen rajoja. 14 vuotias on vielä oikeasti todella nuori. Jos olin karannut kotiarestista, äiti haki minut hiuksista keskustasta. Jokaisen kaverin jonka erehdyin esittelemään, hän hankki puhelinnumeron ja kavereiden kautta yleensä paikallisti minut. Saattoi istua öitä lukitun huoneeni edessä kun riehun ja haukun häntä kuin eläin, en päässyt bileisiin. Ikkunat teljettiin kun etten sieltä päässyt karkaamaan. Kun olin ollut rauhassa hetken, sain taas vähän siimaa ja jos mokasin, niin takaisin valvontaan. Ja mokaamisella tarkoitan siis konttauskunnossa himaan tuloa, olinpaikan ilmoittamatta jättämisen tai kotiintuloajan räikeää laiminlyöntiä. Kyllä äiti tiesi, että juon ja poltan eikä hän sitä pysty estämään. Rakastan ja arvostan äitiäni kuitenkin siitä, että hän ainakin pyrki kaikin mahdollisin keinoin tekemään sen minulle mahdollisimman hankalaksi.

Juu, niin oikein kuin äitisi mielestäni toimikin, niin kuvittele jos joku kirjoittaisi av:lle tuollaisesta nykypäivänä.

"Olen huolissani vaimoni kasvatusmenetelmistä. Hieman vilkas 14-v tyttäreni halusi viettää perjantai-iltaa kavereidensa kanssa. Vaimoni repi hänet hiuksista kotiin ja lukitsi hänet huoneeseensa. Lisäksi hän pitää tytärtämme kotiarestissa joka hankaloittaa tämän sosiaalista elämää ja kaverisuhteita. Mitä teen?"

Miestä todennäköisesti kehotettaisiin eroamaan hirviö-äidistä ja palsta täyttyisi itkuviesteistä, jossa kerrottaisiin kuinka kontrolloiva äiti tuhosi elämän ja nykyisin ollaan työkyvyttömyyseläkkeellä 8 eri mt-diagnoosin kanssa.

Hieman vilkas? Mistä tuon repäisit? Nyt puhutaan alkoholistiporukoissa pyörivistä 14 v. lapsista.

Musta kyllä tuntuu, että mun aivot on kärsinyt nuoruuden ryyppäämisestä. Olisipa vanhemmat estäneet, välillä olisi voinut sanoa myös ei. Ei ehkä olisi näin huono muisti ja oppimiskyky nykyään.

N30

Just mietin omaa alkoholinkäyttöäni, kun eräissä juhlissa muut joivat todella vähän, osa ei yhtään alkoholipitoisia juomia. Tavallaan jouduin miettimään miltä näyttäisin muiden silmissä jos koko ajan joisin ja muut eivät. En kuitenkaan juonut kuin muutaman mutta huomasin vilkuilevani avattua skumppapulloa. Jossain enemmän juovassa porukassa en olisi miettinyt sen enempää, vaan antanut mennä. Olen juonut myös nuorena, en tosin joka vkoloppu, enkä varhaisteininä.

Täällä poliisit ovat varoittaneet vanhempia siitä, että kaupungilla liikkuu reilusti alaikäisiä nuoria aikuisten alkoholistiporukoiden seassa. Hyväksikäytön vaara on ilmeinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aika tiukat säännöt kotona ja silti join. Joskus juotiin jopa koulussa, koulupäivinä. Ei nuorelta ole helppo mitään estää.

Nykyään on kyllä paremmin tiedossa ne alkoholin haitat, siis aina se on tiedetty että se on epäterveellistä, mutta uusia on tarkemmat tutkimukset siitä, miten se tuhoaa aivot ja persoonallisuuden kehityksen sekä nostaa syöpäriskiä huomattavasti. Kiinnostaako nämä nuorta, on tietenkin toinen asia.

Onko kiinnostusta mihinkään tervehenkiseen harrastamiseen?

Samoin minä. Ja poltin ja riehuin ja tein tyhmyyksiä. Tosin näin aikuisena olen monesti kiittänyt äitiäni siitä, että hän nuo teinivuodet jaksoi kanssani. Hän teki ihan kaikkensa pitääkseen minut turvassa ja asettaakseen rajoja. 14 vuotias on vielä oikeasti todella nuori. Jos olin karannut kotiarestista, äiti haki minut hiuksista keskustasta. Jokaisen kaverin jonka erehdyin esittelemään, hän hankki puhelinnumeron ja kavereiden kautta yleensä paikallisti minut. Saattoi istua öitä lukitun huoneeni edessä kun riehun ja haukun häntä kuin eläin, en päässyt bileisiin. Ikkunat teljettiin kun etten sieltä päässyt karkaamaan. Kun olin ollut rauhassa hetken, sain taas vähän siimaa ja jos mokasin, niin takaisin valvontaan. Ja mokaamisella tarkoitan siis konttauskunnossa himaan tuloa, olinpaikan ilmoittamatta jättämisen tai kotiintuloajan räikeää laiminlyöntiä. Kyllä äiti tiesi, että juon ja poltan eikä hän sitä pysty estämään. Rakastan ja arvostan äitiäni kuitenkin siitä, että hän ainakin pyrki kaikin mahdollisin keinoin tekemään sen minulle mahdollisimman hankalaksi.

Juu, niin oikein kuin äitisi mielestäni toimikin, niin kuvittele jos joku kirjoittaisi av:lle tuollaisesta nykypäivänä.

"Olen huolissani vaimoni kasvatusmenetelmistä. Hieman vilkas 14-v tyttäreni halusi viettää perjantai-iltaa kavereidensa kanssa. Vaimoni repi hänet hiuksista kotiin ja lukitsi hänet huoneeseensa. Lisäksi hän pitää tytärtämme kotiarestissa joka hankaloittaa tämän sosiaalista elämää ja kaverisuhteita. Mitä teen?"

Miestä todennäköisesti kehotettaisiin eroamaan hirviö-äidistä ja palsta täyttyisi itkuviesteistä, jossa kerrottaisiin kuinka kontrolloiva äiti tuhosi elämän ja nykyisin ollaan työkyvyttömyyseläkkeellä 8 eri mt-diagnoosin kanssa.

Hieman vilkas? Mistä tuon repäisit? Nyt puhutaan alkoholistiporukoissa pyörivistä 14 v. lapsista.

Minä olen tuo kenelle vastattiin ja itse ainakin tulkitsin vastauksen kannanottona sille, miten vaikeaa vanhemmuus on nykynormien valossa. Tässä vaastaaja on ihan oikeassa. Ei aina vaan auta silitellä. Minullakin oli todella paha olla ihan äidistä riippumattomista syistä ja väärissä porukoissa sain hölmöilemällä kaipaamaani sosiaalista hyväksyntää. Kurin ohella, myös näitä ongelmia pyrittiin ratkomaan.

Vanhempien tulisi saada olla ja uskaltaa olla enemmän vanhempia nykyäänkin. Ei ole kahta samanlaista lasta, tai samanlaista vanhempaa. Jos rakkaus ja huolenpito on vanhemmuuden lähtökohtana, ei hirveen metsään voi mennä.

Teet itse omasta lapsestasi lastensuojeluilmoituksen. Tuntuu pahalta, mutta jos omat keinot eivät auta, niin jotenkin tilanteeseen pitää saada stoppi.

Vierailija kirjoitti:

Teet itse omasta lapsestasi lastensuojeluilmoituksen. Tuntuu pahalta, mutta jos omat keinot eivät auta, niin jotenkin tilanteeseen pitää saada stoppi.

Perheneuvolaan pääsee kyllä ilman latensuojeluilmoitustakin, esim. koulun terveydenhoitajan kautta.

Vie hänet AA-kerhon kokoukseen tai paikalliseen päihdekuntoutuslaitokseen katsomaan mihin moinen johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Toi kuuluu nuoruuteen.

Ehkä roskaväen lapsille muttei muuten.

Mun kouluaikana ne ketkä joivat joka ikinen viikonloppu tuon ikäisenä, olivat jo 16 vuotiaina alkoholisteja. Osasta pojista tuli ammattirikollisia tai muuten pummeja, tytöistä moni sai lapsen nuorena 10-20 vuotta vanhemman juopon kanssa. Ysiluokalla nimittäin kaikki ns.tavikset alkoi kartella näitä ja syrjäytyminen lähti siitä, kun ryypättiin sitten aikuisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun kouluaikana ne ketkä joivat joka ikinen viikonloppu tuon ikäisenä, olivat jo 16 vuotiaina alkoholisteja. Osasta pojista tuli ammattirikollisia tai muuten pummeja, tytöistä moni sai lapsen nuorena 10-20 vuotta vanhemman juopon kanssa. Ysiluokalla nimittäin kaikki ns.tavikset alkoi kartella näitä ja syrjäytyminen lähti siitä, kun ryypättiin sitten aikuisten kanssa.

Yläkoulussa olevilla lapsillani on molemmilla luokillaan porukkaa jotka ryyppäävät joka viikonloppu. Eräälle 8-luokkalaiselle oma äiti ostaa tupakkaa.... surullista.

Käsittämättömiä kommentteja täällä: "juominen kuuluu nuoruuteen", "ei niitä teinejä voi estää" - ei, juominen ei kyllä kuulu normaaliin nuoruuteen, eikä sen myöskään pitäisi kuulua. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että 14-vuotiaan on normaalia juoda joka viikonloppu itsensä humalatilaan? Tajuatteko, miten haitallinen aine alkoholi on kasvavan nuoren aivoille?

Ja oletteko tosiaan niin kädettömiä vanhempia, ettette osaa asettaa lapsellenne rajoja? Että annatte lapsenne vaikka juoda itsensä kuoliaaksi, koska "ei sitä voi estää"?

Kävin itse yläasteen 2000-luvun alussa, ja silloin viikoittaista juomista harrastivat kyllä vaan ne pahimman rupusakin lapset.

Omassa teini-iässäni joka viikonloppu joivat vain ne alemman sosiaaliluokan tapaukset. Ainakin yksi päätyi koulukotiin kesken kasiluokan, useampi sai lapsen alaikäisenä, ja muutamat eivät ole opiskelleet peruskoulun jälkeen mitään.

Lasun.

Alkoholi on yksi vaarallisimmista päihteistä, erityisesti lapsille. Pelkästään alkoholin yliannostukseen kuoleet Suomessa satoja ihmisiä, tähän vielä lisäksi hankkeen paleltuneet ja muuten tapaturmaisesti kuolleet. 

Ryyppäsin itse 14 vuotiaana ja muutaman kerran oli vaarallisia tilanteita, onneksi ei kuitenkaan vakevempaa tapahtunut. Onneksi nykyään osataan alkoholiin suhtautua jo selvästi vakavemmin kuin sillon. Erityisesti nuoret itse ovat selvästi fiksumpia.