Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjaosta kysymys
16.09.2018 |
Mitä jos leski kieltäytyy pesänjaosta eli luovuttamasta lapsille heille kuuluva osuus käteisvaroista? Riittääkö jos yksikin pesän osakkaista haluaa osuutensa vai pitääkö olla enemmistön tuki asialle?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.
Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/
Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.
Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.
Unohtuiko YEL:n maksaminen?
Maatilan emäntä ei ole entisinä aikoina ollut yrittäjä vaan avustava perheenjäsen, jolle ei ole tullut verotettavaa tuloa eikä karttunut eläkettä. Hän on ehkä muuttunut Myel-verovelvolliseksi, jos isäntä on kuollut. Silloin on arvottu joku toinenkin perheenjäsen MYEL-yrittäjäksi, koska on katsottu ettei emäntä yksinään kykene hoitamaan maatilaa. Näin se meni aikakin 1970-luvulla.
Leski saa kyllä maksaa vainajan lapsille perinnön rahana omalta tililtään, jos ei halua laittaa yhteisesti omistettua osaketta tai muuta omaisuutta myyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.
Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/
Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.
Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.
Unohtuiko YEL:n maksaminen?
Maatilan emäntä ei ole entisinä aikoina ollut yrittäjä vaan avustava perheenjäsen, jolle ei ole tullut verotettavaa tuloa eikä karttunut eläkettä. Hän on ehkä muuttunut Myel-verovelvolliseksi, jos isäntä on kuollut. Silloin on arvottu joku toinenkin perheenjäsen MYEL-yrittäjäksi, koska on katsottu ettei emäntä yksinään kykene hoitamaan maatilaa. Näin se meni aikakin 1970-luvulla.
Leski saa kyllä maksaa vainajan lapsille perinnön rahana omalta tililtään, jos ei halua laittaa yhteisesti omistettua osaketta tai muuta omaisuutta myyntiin.
Ei lesken tarvitse laittaa asuntoaan myyntiin, vaikka hän omistaisikin sen yhdessä vainajan lasten kanssa. Laki turvaa hänelle asumisoikeuden.
Hmm, tämä tarkoittaa siis että suvut köyhtyvät kun puoliso aina perii. Uusi puoliso kuolleen tilalle ja taas perintö hivutetaan vieraille. Eli vanhempien kanssa ei tarvitse olla tekemisissä tai hoitaa ja omaisuutta ei kannata kartuttaa, koska se menee vieraille kuitenkin. Hyvä tietää!