Perinnönjaosta kysymys

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Ennen ei sännätty parin kuukauden kuluttua uudelleen avioon ja perustettu uusperheitä. Hyvä että vaativat ja pitävät puolensa.

Perunkirjassa lukee varmasti tarkkaan, mitkä rahat ovat perittävän omaisuutta ja mitkä rahat ovat lesken omaisuutta. Vain perittävän rahat ja omaisuus voidaan jakaa perillisille.

Vaadit ositusta ja perinnönjakoa. Se on sitten eri asia, jos kuolinpesä joutuu antamaan tasinkoa leskelle vaikkapa juurikin kuolinpesän tilillä olevista varoista.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Tässä kiittämättömässä perheessä (leski ja kaksi lasta) jako ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen tehtiin yhteisestä päätöksestä. Helpotti monia käytännön asioita. Mutta jokainen saa tehdä niin kuin parhaaksi näkee. Ei tietenkään ole pakko jakaa, jos ei halua. 

Naurettavaa väheksyä muiden erilaisia tapoja tehdä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Siinä vaiheessa, kun postissa tulee kymppitonnin perintöverolasku, voi hyvinkin alkaa tehdä mieli saada edes osa perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Tässä kiittämättömässä perheessä (leski ja kaksi lasta) jako ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen tehtiin yhteisestä päätöksestä. Helpotti monia käytännön asioita. Mutta jokainen saa tehdä niin kuin parhaaksi näkee. Ei tietenkään ole pakko jakaa, jos ei halua. 

Naurettavaa väheksyä muiden erilaisia tapoja tehdä asioita.

Voisimmeko saada esimerkkejä siitä mitä asioita se helpotti?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Minä en kyllä yhtään ihmettele. Perintöverot täytyy maksaa ajallaan vaikka perintöä ei kuuluisi vuosikymmeniin.

Varmaan asiaan vaikuttaa myös miten jäljelle jäänyt isä tai äiti on kohdellut lapsiaan.

Peliriippuvainen tai alkoholisoitunut voi käyttää koko omaisuutensa hetkessä kun saa vapaat kädet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

lesket ne yleensä itsekkäitä ovat ja kieroilevat lastnsa välillä -

heille kuuuu mielestään kaikki. syyllistäviä egoisteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Järkyttävän itsekkäitä perinnönkärkkyjiä täällä. Jos vainajalta ei ole jäänyt käteisvaroja, niin ei ole mitään jaettavaa. Leski saa tietenkin pitää omat rahansa.

Perijät ovat nykyisin aika iäkkäitä itsekin, eläkeiän kynnyksellä. Näin myös meillä. Isoisä kuoli 86 -vuotiaana ja isoäiti on 84v. Äiti ja hänen sisarensa ovat 62v ja 60v.

Ei heille kyllä tullut mieleenkään ottaa senttiäkään perinnöstä. Lisäksi isovanhemmille oli keskinäinen testamentti. Näin on myös vanhemmillani ja puolisollani ja minulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Unohtuiko YEL:n maksaminen?

Vierailija kirjoitti:

Perijät ovat nykyisin aika iäkkäitä itsekin, eläkeiän kynnyksellä. Näin myös meillä. Isoisä kuoli 86 -vuotiaana ja isoäiti on 84v. Äiti ja hänen sisarensa ovat 62v ja 60v.

Ei heille kyllä tullut mieleenkään ottaa senttiäkään perinnöstä. Lisäksi isovanhemmille oli keskinäinen testamentti. Näin on myös vanhemmillani ja puolisollani ja minulla.

Mä olin kolmikymppinen ja kyllä tuli joka sentti asuntovelkaiselle tarpeeseen. Tietenkin otin osani heti ettei äitini ehtinyt hassata kaikkea uuden miehensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kyllä pitäisi äkkiä tulla Suomeenko samanlainen peri tökaari kuin yleensä Euroopassa on, että puolisot perivät toisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kyllä pitäisi äkkiä tulla Suomeenko samanlainen peri tökaari kuin yleensä Euroopassa on, että puolisot perivät toisensa.

Sitten täytyisi erota saman tien. Haluan omaisuuteni menevän lapselleni, en miehen uusiin parisuhdeleikkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kyllä pitäisi äkkiä tulla Suomeenko samanlainen peri tökaari kuin yleensä Euroopassa on, että puolisot perivät toisensa.

Tulossa on. Lausuntokierros käynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kyllä pitäisi äkkiä tulla Suomeenko samanlainen peri tökaari kuin yleensä Euroopassa on, että puolisot perivät toisensa.

Tulossa on. Lausuntokierros käynnissä.

Ok, ero vireille sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kyllä sellaisia kiittämättömiä lapsia joiden on pakko saada jakaa pesää jo ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Kyllä, heillä on siihen oikeus mutta jos he käyttäisivät järkeään niin voisivat odottaa siihen asti että toinenkin vanhempi kuolee ja jakaa sitten kaiken yhtä aikaa. Ennen tehtiin lähes aina näin.

Leskihän se itsekäs on jos ei halua antaa lapsille lain mukaan kuuluvaa osuutta. Lapsilla joilla tuolle rahalle on tarvetta kun elävät ruuhkavuosia toisin kuin velaton leski joka ei kuluta juuri mitään.[/

Elääkö lesket pyhällä hengellä?? Mun äidillä esimerkiksi oli pieni eläke, mutta piti maksaa kyllä hoitovastike, ruoka, vakuutukset, lehti, tv-maksu, sähkä, veai, lääkkeet, välillä siraalamaksut, turvaranneke, kotisiivooja, ruokapalvelu, ja joskus tarvitsi vaatteita, kenkiä yms. Jos isältä ei olii jäänyt säästöjä, niin äiti ei olii pärjännyt. Ei eläke riittänyt läheskään pakollisiin menoihin. Kun äiti joutui lopulta laitoshoitoon, niin eläkkeestä rupesi jäämään jopa säästöön!

Unohditko mainita leskeneläkkeen? Liian iso talo tai asunto vaihdetaan pienempään. Muutkin joutuvat sopeuttamaan kulutustaan eri elämäntilanteissa.

Äidillä oli 60 neliön kaksio, jossa kyllä iso kylppäri. Liikuntavammansa vuoksi mikä tahansa asunto ei sopinut. Tämä äidin pieni eläke muodostui lähes kokonaan leskeneläkkeestä, koska äidin " työvuosina" maatilan emännälle ei kertynnyt eläkettä. Lisäksi kansaneläkkeen perusosa.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kyllä pitäisi äkkiä tulla Suomeenko samanlainen peri tökaari kuin yleensä Euroopassa on, että puolisot perivät toisensa.

Tulossa on. Lausuntokierros käynnissä.

Entä jos ei ole puolisoa. Kuka perii?