Onko työvoimapula todellista?
Hallituksessa olevat haluaa kovasti seuraavalle kaudelle. Tilastoja viilataan ja median välityksellä ihmisiä aivopestään uskomaan "kaikki on hyvin ja se on meidän ansiota". Yksilön kannalta tämä näyttää hyvin perverssiltä valehtelulta.
Todellisuudessa esimerkiksi työllisyys on kasvanut, mutta työttömien määrä ei ole vähentynyt samaa tahtia. Työllistyneet ovat olleet ulkomailta tulleita ja muita kuin työttömiä. Tästä voi vetää vain yhden johtopäätöksen: työnantajat eivät halua palkata työttömiä, vaan jotain muita ihmisiä. Todennäköisesti mahdollisimman halpoja sellaisia.
Yritykset vetoavat koulutetun työvoiman puutteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei koulusta valmistu sopivia kroppia tekemään töitä. Testasin millä tavoin tämä koulutetun työvoiman puute näkyy tekemällä eri oppiarvoilla ja kokemusarvoilla profiileita moneen eri työnhakupalveluun. Halusin nähdä, minkä verran työnantajat etsivät osaavaa työvoimaa, jota iltapäivälehdet kovasti peräänkuuluttavat. Mittarina oli profiilien katselukerrat. En saanut yhteenkään profiiliin yli viittä katselukertaa kuukaudessa! En, vaikka ammattina olisi lääkäri tai datatieteilijä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, ettei yrityksillä ole todellisuudessa työvoimapulaa, vaan he haluavat siirtää veronmaksajille työssä oppimisen ja perehdyttämisen aiheuttamat kustannukset ja lisäksi työnhakijoiden pitää itse myydä itsensä työnantajalle, koska työnantajat eivät viitsi itse etsiä sopivia kroppia töihin.
Kolmas ja ihmeellisin ongelma on työvoiman liikkuvuus. Väitetään, että työvoimapulan ongelmana on se, ettei ihmiset liiku paikasta toiseen. Mikäli digitalisaatio on totta, niin ei silloin tarvitse ihmisten liikkua paikasta toiseen, koska työn voi tehdä suurimmaksi osaksi netin yli vaikka Thaimaasta. Muurari ei tietysti voi muurata taloa tietokoneella, mutta hyvin monet työtehtävät voidaan suorittaa etänä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 59-vuotias entinen it-alan ammattilainen. Ja KTM. Mies. Takavuosina oli helppo työllistyä. Nyt vaaditaan tosiaan täsmäosaamista juuri siihen teknologiaan mikä on kulloinkin käytössä. En enää viitsi etsiä alan töitä.
Kaupan kassalle kelpaisin siis muodollisesti... Mutta todennäköisesti en sinnekään pääsisi. En ole ikinä nähnyt siinä työssä muita miehiä kuin kaupan esimies.
Lastentarhanopettajista on kuulemma pulaa. 2500 euron palkkansa kuulemma liian vähän. Tähänkin hommaan vaaditaan korkeakoulututkintoa, mutta esim minulla kahden lapsen kasvattaneella ei ole tähänkään pätevyyttä. Kuiten siihen työhön haluttaisiin juuri miehiä.
Nyt onkin sitten keksitty, että lastentarhaan voi päästä apuopettajaksi NELJÄN päivän pikakoulutuksella... Että Se siitä koulutuspakosta... Voisin mennäkin jos se työ ei kiinnosta nuoria naisia.
No, olen päättänyt työllistyä pienituloisena yksinyrittäjänä. Vaikeaa sekin.
Neljän päivän pikakoulutus koskee lastenhoitajan työtä, ei minkään "apuopettajan". Lastentarhanopettajaksi pätevöiyminen vaatii taas korkeakoulutututkinnon.
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut 59-vuotias KTM mies. Arvostan nykyään enemmin todellista pätevyyttä. En halveksu pientä palkkaa.
Minulle on ihan sama kutsutaankin työtä lasten opettajaksi vai hoitajaksi.
Tärkeintä tässä on se, että tärkeän 'pätevyyden' saa neljässä päivässä laskennaliseen 2100 euron palkkaan ja kesälomat vielä päälle. Luulisi, että tästä onnistuisi moni. Ammattiliitto kihisee raivosta. Miksiköhän? Eikö niiden pitäisi olla työväen puolella?
Lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuvat ovat aika erilaiset. Siksi myös eri vaatimukset.
Työvoimapula on yhtä todellista kuin Saddamin "weapons of mass destruction" ja Trumpin mielipuolisuus on pelkkä kommustimedian salajuoni.
Raksoillahan on nykyään töissä vaan ulkomaalaisia. Sinä entinen yrittäjä, mikset perustaisi uudelleen yritystä.
Kaupan kassalle ei vaadita koulutusta. Kunhan osaa edes auttavasti suomea, niin se useimmiten riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-alan laajasti hehkutettu työvoimapula koskee ainakin Pirkanmaalla (hyviä) koodareita, ei muita. UX-spesialisteja ja datamainareita on esimerkiksi jonoksi asti.
Varmasti sellaista alaa ei olekaan, etteikö alan ”terävimmälle kärjelle” olisi aina kysyntää. IT-alalla tästä täysin normaalista tilanteesta on väännetty propagandapuheissa ”huutava työvoimapula”.
Erikoista on myös se miten ulkomaalailta tulevista täysin osaamattomista voidaan muutamassa viikossa kouluttaa huippukoodareita samalla kun joku Nokian entinen koodari dippainssin papereilla ei saa millään töitä.
Siitä maksetaan jotain tukea, I suppose.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-alan laajasti hehkutettu työvoimapula koskee ainakin Pirkanmaalla (hyviä) koodareita, ei muita. UX-spesialisteja ja datamainareita on esimerkiksi jonoksi asti.
Varmasti sellaista alaa ei olekaan, etteikö alan ”terävimmälle kärjelle” olisi aina kysyntää. IT-alalla tästä täysin normaalista tilanteesta on väännetty propagandapuheissa ”huutava työvoimapula”.
Erikoista on myös se miten ulkomaalailta tulevista täysin osaamattomista voidaan muutamassa viikossa kouluttaa huippukoodareita samalla kun joku Nokian entinen koodari dippainssin papereilla ei saa millään töitä.
Siitä maksetaan jotain tukea, I suppose.
Eiköhän se todellisuus ole kumminkin se, että se tumma kundi on voinut opiskella vaikka MIT:ssa ja osaaminen on ihan eri luokkaa kuin Lappeenrannan amk:n tuotoksella.
Ei ole. Joillakin aloilla on, mutta se voitaisiin korjata jos suomalaisten koulutus suunnattaisiin oikein.
Tää on tätä nykykommunismia, jossa valtion odotetaan kustantavan ja toimittavan omistavan luokan ilmaiset tai puoli-ilmaiset o r j a t, jotta omistava luokka pääsisi keskittymään osinkoihin ja verokikkailuunsa. Vielä kun tasavero saataisiin Venäjän malliin, ja toki joka kepu-ukolla pitäisi olla omat pelto-orjat niiden maataloustukien lisäksi, että sitä vois vaan levätä laakereillaan ja odotella omaisuuden poikivan lisää rahaa. Kommareiden kolhoosien ja sovhoosien sijasta meillä kepu ja kokoomus, joten työnteosta syntyneet varat katoavat jatkossakin sinne yksityisiin taskuihin muun valtion omaisuuden yksityistämisen ohessa. Painetta kohdistetaan jatkuvasti alas, jotta yhteiskunnan yläkerros voisi vetelehtiä joutilaana. Ennen syntipukin roolin saivat automaattisesti työttömät, mutta ihan kohta sen saavat ahneet työntekjät.
Meillä hoitoalalla kaikki ulkomaalaiset saavat pysyvät työpaikat, ei heillä ole sijaisuuden koskaan jatkoilla. Suomalaiset hoitajat odottavat aina sydän syrjällään jatkuuko työt vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 59-vuotias entinen it-alan ammattilainen. Ja KTM. Mies. Takavuosina oli helppo työllistyä. Nyt vaaditaan tosiaan täsmäosaamista juuri siihen teknologiaan mikä on kulloinkin käytössä. En enää viitsi etsiä alan töitä.
Kaupan kassalle kelpaisin siis muodollisesti... Mutta todennäköisesti en sinnekään pääsisi. En ole ikinä nähnyt siinä työssä muita miehiä kuin kaupan esimies.
Lastentarhanopettajista on kuulemma pulaa. 2500 euron palkkansa kuulemma liian vähän. Tähänkin hommaan vaaditaan korkeakoulututkintoa, mutta esim minulla kahden lapsen kasvattaneella ei ole tähänkään pätevyyttä. Kuiten siihen työhön haluttaisiin juuri miehiä.
Nyt onkin sitten keksitty, että lastentarhaan voi päästä apuopettajaksi NELJÄN päivän pikakoulutuksella... Että Se siitä koulutuspakosta... Voisin mennäkin jos se työ ei kiinnosta nuoria naisia.
No, olen päättänyt työllistyä pienituloisena yksinyrittäjänä. Vaikeaa sekin.
Neljän päivän pikakoulutus koskee lastenhoitajan työtä, ei minkään "apuopettajan". Lastentarhanopettajaksi pätevöiyminen vaatii taas korkeakoulutututkinnon.
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut 59-vuotias KTM mies. Arvostan nykyään enemmin todellista pätevyyttä. En halveksu pientä palkkaa.
Minulle on ihan sama kutsutaankin työtä lasten opettajaksi vai hoitajaksi.
Tärkeintä tässä on se, että tärkeän 'pätevyyden' saa neljässä päivässä laskennaliseen 2100 euron palkkaan ja kesälomat vielä päälle. Luulisi, että tästä onnistuisi moni. Ammattiliitto kihisee raivosta. Miksiköhän? Eikö niiden pitäisi olla työväen puolella?
Lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuvat ovat aika erilaiset. Siksi myös eri vaatimukset.
Tottakai on eri vaatimukset. Samoin kuin lukion opettajalla ja yliopiston professorilla.
Eihän tässä siitä ollut kysymys vaan työvoimapulan todellisuudesta.
Vähän aiheen ulkopuolelta. Kyllä naiset antaa koulutukselle ihan uskomattoman sosiaalisen merkityksen. Minulla on ylempi korkekoulututkinto, mutta se ei ole lainkaan sosiaalisesti tärkeää minulle enkä lokeroi ihmisiä eri gategorioihin. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että monet AMK -tutkinnon omaavat haluavat nimittää tutkintoa korkeakoulututkinnoksi.
Työttöminä on niin paljon kansalaisia, että sieltä löytyy kyllä joka alalle missä on työvoimapulaa sopivia lisäkoulutettavia.
Se on vain asenteesta kiinni.
Siis asenteesta, että halutaanko antaa mahdollisuus suomalaisille.
Kyse on myös siitä halutaanko oikeaa työvoimaa vai orjatyövoimaa.
Alkoholistilusmujen tukityllistämiset ovat rahantuhlausta, heiltä pitäisi viedä työttömänstatus jotta oikeat työttömät saisivat oikeutta. Alkoholistilusmujen vievät vain muiden mahdollisuudet koulutukseen, töihin yms.
Heidät pitäisi siirtää pois työttömistä sillä ennen kuin raitistuvat tuhlaavat vain resursseja.
Valtio voisi lopettaa höpö kurssit ja käyttää rahat sopivien työttömien kouluttamiseen tylvoimapula-alalle. Ja tietenkin heitä jotka asuvat seudulla jossa yritys jossa pula työntekijöistä tai henkilöitä joilla mahdollisuus muuttaa.
Kuka kusettaa ja ketä? kirjoitti:
Hallituksessa olevat haluaa kovasti seuraavalle kaudelle. Tilastoja viilataan ja median välityksellä ihmisiä aivopestään uskomaan "kaikki on hyvin ja se on meidän ansiota". Yksilön kannalta tämä näyttää hyvin perverssiltä valehtelulta.
Todellisuudessa esimerkiksi työllisyys on kasvanut, mutta työttömien määrä ei ole vähentynyt samaa tahtia. Työllistyneet ovat olleet ulkomailta tulleita ja muita kuin työttömiä. Tästä voi vetää vain yhden johtopäätöksen: työnantajat eivät halua palkata työttömiä, vaan jotain muita ihmisiä. Todennäköisesti mahdollisimman halpoja sellaisia.
Yritykset vetoavat koulutetun työvoiman puutteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei koulusta valmistu sopivia kroppia tekemään töitä. Testasin millä tavoin tämä koulutetun työvoiman puute näkyy tekemällä eri oppiarvoilla ja kokemusarvoilla profiileita moneen eri työnhakupalveluun. Halusin nähdä, minkä verran työnantajat etsivät osaavaa työvoimaa, jota iltapäivälehdet kovasti peräänkuuluttavat. Mittarina oli profiilien katselukerrat. En saanut yhteenkään profiiliin yli viittä katselukertaa kuukaudessa! En, vaikka ammattina olisi lääkäri tai datatieteilijä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, ettei yrityksillä ole todellisuudessa työvoimapulaa, vaan he haluavat siirtää veronmaksajille työssä oppimisen ja perehdyttämisen aiheuttamat kustannukset ja lisäksi työnhakijoiden pitää itse myydä itsensä työnantajalle, koska työnantajat eivät viitsi itse etsiä sopivia kroppia töihin.
Kolmas ja ihmeellisin ongelma on työvoiman liikkuvuus. Väitetään, että työvoimapulan ongelmana on se, ettei ihmiset liiku paikasta toiseen. Mikäli digitalisaatio on totta, niin ei silloin tarvitse ihmisten liikkua paikasta toiseen, koska työn voi tehdä suurimmaksi osaksi netin yli vaikka Thaimaasta. Muurari ei tietysti voi muurata taloa tietokoneella, mutta hyvin monet työtehtävät voidaan suorittaa etänä.
Tätä se nimenomaan on. Itselläni on referenssit aidosti kunnossa, silti en saa töitä ahkerasta hakemisesta huolimatta. Mutta lopetin jo jokin aika sitten koko hakemisrumban. Tyhjän saa pyytämättäkin. Näyttää tosiaan siltä, että on olemassa ainakin kaksi todellisuutta: mediassa toitotettava työvoimapula, ja sitten tämä omakohtainen kokemus siitä että työnantajille ei näytä syystä tai toisesta kukaan kelpaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matalapalkka- ja asiantuntijatöissä on varmasti työvoimapulaa.
Olen sosiaalityöntekijä. Työvoimapula on huutava. Moni kunta saa toistuvia sakkoja valtiolta koska ei työntekijäpulan vuoksi pysty selviytymään velvoitteistaan. Palkkaus ei ole loistava, mutta kyllä sillä elää.
Ja teillä on siis avoinna kokoaikaisia vakituisia työpaikkoja, mutta niihin ei ole hakijoita?
Duunitorillakin on tällä hetkellä reilusti toista sataa ilmoitettuna avoimiksi. Hiljaista on ollut rekrytointipuolella monessa kaupungissa jo vuosia. Ei ole saatu monesti lainkaan hakemuksia.
Vakituisia kokoaikaisia paikkoja sanalla sosiaalityöntekijä oli mollissa noin sata koko Suomessa. Ei kai se kovin paljoa ole?
Jep, ja kuinka moni noista jää oikeasti lopulta täyttämättä? Jos tuo sosiaalityöntekijäpula kuitenkin on todellinen, niin työnantajat varmasti siinä tapauksessa tarkistavat työehtoja ja palkkausta kilpailukykyisemmäksi, jotta paikat saadaan täytettyä. Noin siis tapahtuisi normaalissa markkinataloudessa.
Nimenomaan palkkaus ja työehdot ovat sosiaalityössä ne osatekijät, jotka vaikuttaisivat. Työ on aika kamalaa, suorastaan pelottavaa toisinaan.
Myös liian vähäinen koulutus alalle voi olla työvoimapulan syy. Lääkäreiden kohdalla se johtuu siitä, että lääkärit ovat aikanaan vaatineet koulutuksen vähentämistä turvatakseen oman hyvän palkan. Miten lie sosiaalityön kohdalla? Siinä ovat kelpoisuusvaatimukset muuttuneet, eli vaaditaan sijaisuuksiinkin vähintään aineopinnot ja harjoittelut.
Koulutusmääriä on nostettu roimasti vuosittain, mutta työvoimapula ei ole helpottunut. Alalla on myös paljon lopettajia, joko jävät eläkkeelle tai uupuvat ja vaihtavat muualle.
Samalla pätevyysvaatimuksia on kiristetty, jolloin amk-tutkinnolla sosiaalityöntekijän tehtäviä aiemmin hoitaneet karsiutuvat pois.
Psykologipula on täysin itse aiheutettu koska tutkintokoulutus on niin tiukasti ammattiliiton toimesta säädelty. Itse aikoinani opiskelin psykaa sivuaineena ja tein gradunkin, mutta ammattiopintoihin ei ollut mitään mahdollisuutta päästä.
Joitain pieniä ja rajattuja aloja lukuunottamatta ei. Mikäli meillä olisi huima työvoimapula, meidän työttömyyslukemamme eivät olisi Euroopan mittapuulla korkeita ja palkat nousisivat. Jonkun verran meillä on sellaista rakenteellista työttömyyttä, että liiallisen byrokratian ja vaatimusten takia tekijät ja työt eivät kohtaa.
Tietysti kaikki haluavat osaavia työntekijöitä halvalla, mutta ei se ole mikään työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 59-vuotias entinen it-alan ammattilainen. Ja KTM. Mies. Takavuosina oli helppo työllistyä. Nyt vaaditaan tosiaan täsmäosaamista juuri siihen teknologiaan mikä on kulloinkin käytössä. En enää viitsi etsiä alan töitä.
Kaupan kassalle kelpaisin siis muodollisesti... Mutta todennäköisesti en sinnekään pääsisi. En ole ikinä nähnyt siinä työssä muita miehiä kuin kaupan esimies.
Lastentarhanopettajista on kuulemma pulaa. 2500 euron palkkansa kuulemma liian vähän. Tähänkin hommaan vaaditaan korkeakoulututkintoa, mutta esim minulla kahden lapsen kasvattaneella ei ole tähänkään pätevyyttä. Kuiten siihen työhön haluttaisiin juuri miehiä.
Nyt onkin sitten keksitty, että lastentarhaan voi päästä apuopettajaksi NELJÄN päivän pikakoulutuksella... Että Se siitä koulutuspakosta... Voisin mennäkin jos se työ ei kiinnosta nuoria naisia.
No, olen päättänyt työllistyä pienituloisena yksinyrittäjänä. Vaikeaa sekin.
Neljän päivän pikakoulutus koskee lastenhoitajan työtä, ei minkään "apuopettajan". Lastentarhanopettajaksi pätevöiyminen vaatii taas korkeakoulutututkinnon.
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut 59-vuotias KTM mies. Arvostan nykyään enemmin todellista pätevyyttä. En halveksu pientä palkkaa.
Minulle on ihan sama kutsutaankin työtä lasten opettajaksi vai hoitajaksi.
Tärkeintä tässä on se, että tärkeän 'pätevyyden' saa neljässä päivässä laskennaliseen 2100 euron palkkaan ja kesälomat vielä päälle. Luulisi, että tästä onnistuisi moni. Ammattiliitto kihisee raivosta. Miksiköhän? Eikö niiden pitäisi olla työväen puolella?
Lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuvat ovat aika erilaiset. Siksi myös eri vaatimukset.
Tottakai on eri vaatimukset. Samoin kuin lukion opettajalla ja yliopiston professorilla.
Eihän tässä siitä ollut kysymys vaan työvoimapulan todellisuudesta.
Vähän aiheen ulkopuolelta. Kyllä naiset antaa koulutukselle ihan uskomattoman sosiaalisen merkityksen. Minulla on ylempi korkekoulututkinto, mutta se ei ole lainkaan sosiaalisesti tärkeää minulle enkä lokeroi ihmisiä eri gategorioihin. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että monet AMK -tutkinnon omaavat haluavat nimittää tutkintoa korkeakoulututkinnoksi.
No mistäs se AMK -lyhenne tulee? Tuskin on opiskelijoiden keksintöä, ja en ihan ymmärrä että mitä lisäarvoa joku sanoilla kikkailu tuo siihen osaamiseen, oli korkeakoulu tai pelkkä koulu.
Kyse on halpatyövoimapulasta. Siitä jätetään aina vaan se ensimmäinen sana pois.
Henkilövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen vaatii, että Suomen on avattava rajojaan ulkomaalaisille työntekijöille.
Vanhala-Harmanen sanoo Talouselämälle, että Suomeen tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä ulkomailta.
Vanhala-Harmasen mukaan Suomesta ei työvoimapulaan saada helpotusta, vaikka palkkoja nostettaisiin.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/693454-te-henkilovuokrafirman…
Koulutusmääriä on nostettu roimasti vuosittain, mutta työvoimapula ei ole helpottunut. Alalla on myös paljon lopettajia, joko jävät eläkkeelle tai uupuvat ja vaihtavat muualle.