Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väität että 100m2 riittää 5-henkiselle perheelle :DD Meillä on 5-henkinen perhe ja asumme 15km päässä kaupungin keskustassa 250m2 omakotitalossa eikä ole kyllä yhtään liikaa tilaa...
Itse en koskaan ottais noin isoa, koska ei ole tarvis. Turhia neliöitä siivottavana ja tavaraa kertyy huomaamatta nurkkiin, vaatehuoneeseen ja "työhuoneeseen" tosi paljon, kun on tilaa mihin kerryttää. Siinä melkonen homma raivata niitä aikanaan sit pois.
Miten holtittomia te oikein olette. Olen aina asunut tilavasti, eikä mistään mystisesti tule mitään tavaraa nurkkiin pyörimään. Tulisin hulluksi ahtaassa asunnossa. Jokaiselle pitää olla tilava oma huone, lisäksi olohuone, ruokailuhuone/tila ja keittiö. Isot säilytystilat/vaatehuoneen/riittävästi kaappeja. Vähintään kaksi kylppäriä, ja kaksi erillisvessaa vähintään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väität että 100m2 riittää 5-henkiselle perheelle :DD Meillä on 5-henkinen perhe ja asumme 15km päässä kaupungin keskustassa 250m2 omakotitalossa eikä ole kyllä yhtään liikaa tilaa...
Tuo on kyllä hirveen epäekologista. Etkö ole yhtään ajantasalla ilmastoasioissa?
Tilannettanne auttaa kun otatte pariin huoneeseen esimerkiksi pak*laisperheet.
Joopa joo, EU kiertää rekkarallia maasta toiseen, minun pitäisi kompensoida asumalla koirankopissa. Ei tule kauppoja. Minä elän leveästi, kärsikööt tulevat sukupolvet.
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä ei oikeasti ole varaa omakotitaloon, siitähän tässä on kyse.
Kyse on siitä, että ap:ta häiritsee, kun sukulaiset luulevat niin. Hän ketjussakin korostaa varakkuuttaan ja ”parempaa” kielenkäyttöään jne.
Vierailija kirjoitti:
Väität että 100m2 riittää 5-henkiselle perheelle :DD Meillä on 5-henkinen perhe ja asumme 15km päässä kaupungin keskustassa 250m2 omakotitalossa eikä ole kyllä yhtään liikaa tilaa...
En ole kyseinen postaaja, mutta "väität"? :D Riittäähän se, hyvinkin. Sataan neliöön saa helposti 3 tai jopa 4 makkaria. Lisäksi kerrostaloasunnoissa kausitavarat voi yleensä viedä kellarikomeroon.
Olen nähnyt parikin 250 m2 omakotitaloa. Niissä kyseisissä yksilöissä oli 6 makuuhuonetta, 2 olohuonetta, 2 vaatehuonetta ja 4 vessaa (kahdessa suihku). En ymmärrä, miten 5-henkinen perhe tarvitsisi tuollaisen tilan... :D Näistä taloista toisessa asui 7-henkinen perhe, toisessa uusioperhe jossa haluttu vähän enemmän kaikille yksityisyyttä.
Ok-talo nielee kaikki varat,omat ja varastetut.
Aivan hullu asumusmuoto näillä leveyksillä.
Lapset kun kasvaa niin ollaan pississä mihin talo laitetaan.
Ap:lla on joku pakkomielle osoittaa muille olevansa varakas.. No mä voin kertoa, että asun kerrostalossa vuokralla, ja olen ihan normaali aikuinen ihminen, en mikään juoppo tai huumeiden käyttäjä. Ärsyttää kun ihmiset aina puolustelee kerrostalossa asumistaan että omistavat ne neliönsä, miten se tekee susta yhtään paremman ihmisen kuin me vuokralla asuvat?
Minullakin on muutamia tällaisia sukulaisia. Eivät ylipäänsä mitään kovin älykästä porukkaa. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää että kaikki eivät halua asua samalla tavalla, suurin osa sen ymmärtääkin eikä tuputa omaa näkemystään vaikka eivät itse kerrostalossa asuisi.
Yksikin setä tässä pääsiäisenä taas ihmetteli että milloin vihdoin hankitaan oikea talo ja ruvetaan aikuisiksi. Kuulemma ei itse osaisi olla mitenkään päin jos ei pihaa ja puutarhaa saisi näin keväisin laitella. Totesin että niin me ihmiset ollaan erilaisia, itselle pihahommst ja lumityöt on painajainen, onneksi vapaassa maailmassa saa itse valita mutta setä vaan jatkoi ja jatkoi. Ei kaikille mene jakeluun.
Kaipa se on jonkinlaista pelkoa siitä että oma elämätapa ei kelpaa jälkipolville, ei edetäkään sitä perinteistä latua ja maailma menee pilalle tms.
Ja siis tosiaan, kun helsingin keskustassa asuminen on aika harvalle mikään kompromissi. Ei täällä asuta säästösyistä tai siksi ettei ole varaa omakotitaloon. Meidän kolmion hinnalla saisi kehyskunnista ison omakotitalon, mutta itse ollaan tähän päädytty. Minä asuin lapsuuteni keskustassa ja ihminen minusta tuli, tosin ilmeisen kieroon kasvanut kun en maalle hingu :).
Mieheni puolelta on monta sukulaista, jotka itse asuvat metsän keskellä ja ovat sitä mieltä että omakotitalo on itsestäänselvä toiveiden täyttymys jokaiselle. Itse asumme miljoonakaupungissa, suht pienessä kaksiossa ja tämä on minulle unelmapaikka asua ja elää. Korkeintaan voisin yhden huoneen isompaan asuntoon muuttaa, mutten ikinä ole haaveillut omakotitalosta. Sitten vielä tulee näitä juttuja että ”vaimolla on oma askarteluhuone ja miehellä oma vertas, näistähän te voitte vain siellä kaupungissa haaveilla” -juttuja. Ei, en ole ikinä niistä haaveillut enkä osaa niitä millään muotoa elämääni kaivata.
Vierailija kirjoitti:
No kuka nyt oikeesti haluaa asua kerrostalossa? Naapuriin kuuluu pierutki ku seinät on niin ohuet.
Voin kertoa, että noin sata vuotta vanhassa, massiivisessa kivitalossa ei kuulu. 70-l lähiöelementti on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen.
En ota kantaa ei asumismuotojen paremmuuten, enkä myöskään ole koskaan törmännyt aloittajan kertomaan "ihmettelyyn". Jokainen asukoon siellä missä tykkää asua.
Sen kuitenkin haluaisin näin yli 30 vuotta omakotitalossa asuneena tietää, että mitä ihmettä ovat nämä rasittavat puutarha- ja ulkotyöt, joihin omakotiasukas ilmeisesti ainakin aloittajan mukaan on pakotettu?
Olisi siis ihan kiva näin kymmenien vuosien asumisen jälkeen tietää, että minäkin osaisin tehdä niissä oman velvollisuuteni jos ja kun kerran pakollisia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on muutamia tällaisia sukulaisia. Eivät ylipäänsä mitään kovin älykästä porukkaa. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää että kaikki eivät halua asua samalla tavalla, suurin osa sen ymmärtääkin eikä tuputa omaa näkemystään vaikka eivät itse kerrostalossa asuisi.
Yksikin setä tässä pääsiäisenä taas ihmetteli että milloin vihdoin hankitaan oikea talo ja ruvetaan aikuisiksi. Kuulemma ei itse osaisi olla mitenkään päin jos ei pihaa ja puutarhaa saisi näin keväisin laitella. Totesin että niin me ihmiset ollaan erilaisia, itselle pihahommst ja lumityöt on painajainen, onneksi vapaassa maailmassa saa itse valita mutta setä vaan jatkoi ja jatkoi. Ei kaikille mene jakeluun.
Kaipa se on jonkinlaista pelkoa siitä että oma elämätapa ei kelpaa jälkipolville, ei edetäkään sitä perinteistä latua ja maailma menee pilalle tms.
Ja siis tosiaan, kun helsingin keskustassa asuminen on aika harvalle mikään kompromissi. Ei täällä asuta säästösyistä tai siksi ettei ole varaa omakotitaloon. Meidän kolmion hinnalla saisi kehyskunnista ison omakotitalon, mutta itse ollaan tähän päädytty. Minä asuin lapsuuteni keskustassa ja ihminen minusta tuli, tosin ilmeisen kieroon kasvanut kun en maalle hingu :).
Rahaa jää muuhun jos ei taloa.
Puutarhanhoito rikkaiden hommaa.
Kertakäyttökukkien ruukuista kauheet määrät jätettä vuosittain.
Edes kimalaiset ei näistä rehuista saa mettä.
Ihmiset on tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Väität että 100m2 riittää 5-henkiselle perheelle :DD Meillä on 5-henkinen perhe ja asumme 15km päässä kaupungin keskustassa 250m2 omakotitalossa eikä ole kyllä yhtään liikaa tilaa...
Autojakin varmaan kuuuus, eikä kyllä yhtään liikaa siinäkään.
Ap:n aloitus on jo aika vanha, mutta itse aina kerrostalossa Helsingin keskustan tuntumassa asuneena ihmettelen, miksi maaseudulta kotoisin olevat sukulaiseni / tuttavani surkuttelevat asiaa. Että oi voi, olet joutunut lapsena vain siellä asfalttiviidakossa leikkimään, et päässyt metsään juoksentelemaan, oijoi. Itse olen hyvinkin onnellinen kaupunkilaislapsuudestani enkä koe jääneeni yhtään mistään paitsi.
Mielensäpahoittajat ry taas....
”Maalaiset haluaa aina parvekkeen”
Tämän tietää jokainen Helsingin kiinteistövälittäjä.
En ikinä muuttaisi jonnekkin pellolle rakennettuun omakotitaloon Espoon perukoille tai Kivistöön,jos olisin päässyt kiinni isoon asuntoon Töölössä.Never!!!!
Pikkupaikkakunnilla kerrostaloissa asuvat juopot ja köyhät ja muut epäilyttävät. Sosiaalisesti hyväksyttävää ehkä parikymppiselle vielä, mutta kyllä viimeistään 25-vuotiaana pitää olla omakotitalo. Silloin on ehtinyt hyvin säästääkin, onhan sitä oltu työelämässä jo 6-9 vuotta.
Se ajatusmaailma ja elinympäristö on vaan niin erilainen, turha ottaa nokkiinsa. Käytöstavat tietty eivät ole asiasta jankkaavalla parhaat.
No ei ne lapset kyllä missään omalla pihalla ole vaikka sellainen olisikin, korkeintaan nykyään trampoliinilla pomppivat omalla pihalla kun tuo on uusi juttu sitten 1990-luvun. Itse olen aina asunut omakotitalossa paitsi köyhänä opiskelijana kerrostalossa ja vastavalmistuneena samoin kun sain työsuhdeasunnon ja tiesin että en asu paikkakunnalla kuin 3v. liittyen puolison silloiseen opiskeluun, pelkästään ensiasunnon varainsiirtoveroedun menetys välityspalkkioineen teki järjettömäksi ostaa väliaikaisesti asuntoa kun sai uudesta kerrostalosta ison kolmion meille kahdestaan. Ensiasunnoksi ostin oman omakotitalon joka oli myytäessä uuden karhea 4v. vanha talo, säästi siinä varainsiirtoverossa pitkän pennin. Nyt omakotitalossa on pihaa, oma tontti vajaa tuhat neliötä, mutta enpä sillä pihalla juuri mitään tee vaikka lapsikin on. Toki se antaa etäisyyttä talolle muihin taloihin nähden. Ruohonleikkuu tai lumityöt eivät kyllä kiinnosta, mutta silti en taloyhtiössä suostu asumaan, liikaa sen kommuunin haittoja ja toisekseen harrastan elokuvia ja hifiä sekä soitan viulua. Kerrostalossa soittoharrastus treenaamisineen ei tunnu mielekkäälle, käyn kerran viikossa orkesterissa soittamassa ja joskus kotonakin täytyy treenata ennen esityksiä ainakin ja muutenkin. Lisäksi tykkään kuunnella musiikkia luonnollisella äänen voimakkuudella eli kuten konserteissa, omassa talossa voin laittaa vaikka Chopinin soimaan yhtä kovaa kuin flyygeli olisi omassa olohuoneessa. Lisäksi omakotitaloissa on riittävästi tilaa tosin nyt eronneena ehkä liikaakin 171/220 neliötä. Toisaalta harrasteautolla (avomersu kesäisin käytössä) on oma talli ja oma autokatos toiselle autolle. Mutta nykyään on omakotitaloja myös ilman nurmikkoa ja pihaa, korkeintaan pihalaatoitus. Sellainen uusi talo voisi ollakin mieleen, kun pihalla en sinänsä juuri mitään tee. Toki takapihalla on kiva grillailla ja savustaa yms. kesällä. Mutta omakotitalosta toiseen muuttaminen olisi niin kamala ajatuskin vaivana että tässä asun niin kauan kuin kykenen. Lisäksi lapsi pitää tätä alkuperäisenä lapsuudenkotinaan eikä halua että muutan tästä pois. Eipä se nurmikon leikkuu kauheasti vaivaa aiheuta eikä lumityötkään ja voihan ne halutessaan teettää. Tietysti pihanvaatii välillä vähän muutakin hoitoa. Mutta lapset häipyvät keskenään usein jonnekin eivätkä siinä omalla pihalla juuri oleskele eli lasten takia ei omakotitalo ole sen pihan takia tarpeen. Mutta on lastenkin turvallisempaa ja mukavampaa silti asua pientaloalueella kuin keskustassa. Lähiöitä ei ole alunperin edes tarkoitettu pysyvään asumiseen vaan väliaikaisiksi ratkaisuiksi maaltamuuton yhteydessä ilmenneeseen asuntopulaan kaupungeissa. Alunperin ajateltiin että kyhätään halpoja elementtikerrostaloja pahimpaan pulaan ja ihmiset muuttavat niistä ajastaan pois heti kuin kynnelle kykenevät. Oletuksena siis omakotitaloihin pääasiassa.Omakotitalossa on kyllä oma tupa ja oma lupa mikä on ehdoton plussa monille. Taloyhtiöissä on usein kaikenlaista haittaa, piti sitten itse vaikka vappuna juhlia tai pitivät muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen.
En ota kantaa ei asumismuotojen paremmuuten, enkä myöskään ole koskaan törmännyt aloittajan kertomaan "ihmettelyyn". Jokainen asukoon siellä missä tykkää asua.
Sen kuitenkin haluaisin näin yli 30 vuotta omakotitalossa asuneena tietää, että mitä ihmettä ovat nämä rasittavat puutarha- ja ulkotyöt, joihin omakotiasukas ilmeisesti ainakin aloittajan mukaan on pakotettu?
Olisi siis ihan kiva näin kymmenien vuosien asumisen jälkeen tietää, että minäkin osaisin tehdä niissä oman velvollisuuteni jos ja kun kerran pakollisia ovat.
Kovin innolla kerrostaloasukkaat tuots kommenttiani alapeukuttivat, mutta yksikään ei osaa kertoa, mitä nuo rasittavat pakkotyöt mahtavat olla :)
Vierailija kirjoitti:
”Maalaiset haluaa aina parvekkeen”
Tämän tietää jokainen Helsingin kiinteistövälittäjä.En ikinä muuttaisi jonnekkin pellolle rakennettuun omakotitaloon Espoon perukoille tai Kivistöön,jos olisin päässyt kiinni isoon asuntoon Töölössä.Never!!!!
No mutta eikös se ole hieno juttu, että jokaiselle asunnolle löytyy ottajansa? Kivistössä ja siellä Espoon perukoilla asuvat he, jotka haluavat siellä asua ja sitten taas Töölössä he, jotka tykkäävät kaupunkiasumisesta ja joilla on varaa siihen.
Oliko tuo parveke kommentti muuten tarkoitettu maalaisia halveeraavaksi? En näe siinä mitään kummallista siinä, että parvekkeellisia asuntoja haluaa erityisesti he, jotka ovat tottuneet sellaiseen. Se, että paljasjalkaiset helsinkiläiset eivät sitä niin vaadi, johtuu tietenkin yksinkertaisesti siitä, että eivät osaa vaatia sellaista, mitä heillä ei ole koskaan ollutkaan.
Turha näistä nyt on mitään lapsellisia vastakkainasetteluja rakennella. Jokainen asukoon sellaisessa asumismuodossa, josta tykkää ja johon on varaa.
Toisten mielestä, yleensä niiden, jotka on oktalossa kasvaneet, omakotitalo on ainut oikea asumismuoto. Itse olen kasvanut kerrostalossa ja toistaiseksi en muuta kahden lapsen kanssa kaipaakaan. Omakotitalossa sekä kulut että työn määrä on huomattavasti suurempi, kuin kerrostalossa. Mökin voisin huolia lomailuun, mutta sitäkin ennemmin vuokraan, kuin huolehdin omasta vuosikymmeniä.