Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.

Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.

Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.

Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.

Minua on sienestys ja marjastus kiinnostanut aina. Asun Helsingissä, joka ei tietenkään ole estänyt em. harrasteita millään tavalla. Ei täältäkään montaa minuuttia tarvitse ajaa, kun alkaa metsää riittämään. Toiset marjastavat läheisillä ulkoilualuilla kävelymatkan päässä, mutta itse en ihan niin kaupungin läheisyydestä halua marjoja ja sieniä kerätä.

Eikä maalta välttämättä pitkään aja, että pääsee ostoksille, leffaan, taidenäyttelyyn jne. Eihän erilaiset kiinnostukset välttämättä yksilötasolla toisiaan poissulje...tietyt asiat vaan on helpommin tavoitettavissa maalla, toiset kaupungissa.

Hyviä ostosmahdollisuuksia, leffateattereita ja varsinkin ravintoloita, taidenäyttelyitä ja museoita riittävällä valikoimalla löytyy vain Suomen suurimmista kaupungeista (itselleni riittävällä volyymillä vain Helsingistä). Mutta jos maakuntamuseo ja Alepa riittää, niin toki maaseudultakin ne on ihan tavoitettavissa vaihtelevan pitkän ajomatkan päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.

Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.

Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.

Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.

Minua on sienestys ja marjastus kiinnostanut aina. Asun Helsingissä, joka ei tietenkään ole estänyt em. harrasteita millään tavalla. Ei täältäkään montaa minuuttia tarvitse ajaa, kun alkaa metsää riittämään. Toiset marjastavat läheisillä ulkoilualuilla kävelymatkan päässä, mutta itse en ihan niin kaupungin läheisyydestä halua marjoja ja sieniä kerätä.

Eikä maalta välttämättä pitkään aja, että pääsee ostoksille, leffaan, taidenäyttelyyn jne. Eihän erilaiset kiinnostukset välttämättä yksilötasolla toisiaan poissulje...tietyt asiat vaan on helpommin tavoitettavissa maalla, toiset kaupungissa.

Hyviä ostosmahdollisuuksia, leffateattereita ja varsinkin ravintoloita, taidenäyttelyitä ja museoita riittävällä valikoimalla löytyy vain Suomen suurimmista kaupungeista (itselleni riittävällä volyymillä vain Helsingistä). Mutta jos maakuntamuseo ja Alepa riittää, niin toki maaseudultakin ne on ihan tavoitettavissa vaihtelevan pitkän ajomatkan päästä.

Niin ja kunnollisia erämaita löytyy vain Lapista ja itäisimmästä Suomesta. Toki jos joku Nuuksio ja Vantaanjokilaakso luontokokemukseksi kelpaa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavamme asuvat Helsingin kantakaupungissa vuokralla, lapsi ei voi itsenäisesti liikkua mihinkään kouluun/harrastuksiin viedään. Edullisemmaksi tulisi asua jossain muualla. Kesällä asunto on lähinnä hellepätsi. Emme keskustelu asiasta, koska mitä keskusteltavaa siinä on... joku siinä asumispaikassa heitä viehättää, itse en vain ymmärrä mikä.

Mitä ihmettä? Tilannehan on juuri toisin päin. Kun muutimme kantakaupunkiin, loppuivat lasten kuskaamiset. Ihan itse menevät soittotunnille ja harkkoihin.

Samoin Kuopiossa, jossa paras ystäväni asuu. Nyt kun muuttivat lähelle satamaa kerrostaloon, ei enää mene aikaa työmatkpihin ja lasten kuljetuksiin harrastuksiin. Ennen asuivat omakotitalossa Kuopion eteläpuolella ja olivat ihan pahki jatkuvasta autoilurumbasta.

Päästättekö oikeasti lapset yksin liikkumaan illalla kaupungilla. Harvoin siellä näkee pieniä lapsia ilman vanhempia. Tai sitten on jo teinejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein viimeisin paikka missä haluaisin asua, olisi ok-talo keskellä peltoa. Eihän pelto ole edes luontoa. Maalaiset eivät enää asu luonnon keskellä, ne asuvat peltojen keskellä. Pitäisi olla auto että pääsisi mihinkään sieltä. Kuuntelisi sitten seinäkellon ääntä keinutuolissa sunnuntai-iltäpäivänä ja viiltelisi ranteitaan auki kelmeässä valossa, katsellen peltoa peltoa peltoa... seinäkello vaan raksuttaisi. Missään ei laulaisia edes lintu, ei olisi mitään elämää. Vain pelto pelto pelto.

Heräsin nimittäin joskus tollasesta talosta kosteaa iltaa seuraavana aamuna, vielä kauhean jysärin kera, missään siellä ei ollut edes särkylääkettä. Se oli helvetti maan päällä. Mietin, miten kukaan voi elää niin ankeassa paikassa vapaaehtoisesti. 

 

Mä taas toivon että talo pellon laidalta löytyisi. Ei ole mitään upeampaa kuin katsoa ikkunasta ulos ja nähdä aavat pellot ja tuntea rauha ja hiljaisuus. Kaupunki ja liika häly ahdistaa.

Niin me ollaan erilaisia. Minulla oli onni aiemmin asua kantakaupungissa, ja aivan parasta oli juoda aamukahvit alas ikkunasta kaupungin heräilyä samalla seuraten.

Terveisiä kantakaupungista (Hki). Olen samaa mieltä. Teen vuorotyötä ja vapaapäivisin on kiva katsella aamukuhinaa kadulla kun porukka menee töihin. Kaupat availee oviaan ja pikkukauppojen/kahviloiden omistajat kantavat kylttejään ulos jne.  Talvella kuikuilla kun valoja alkaa syttymään pikkuhiljaa ikkunoihin.

Mutta toki kesällä maalla on mukava katsella järvelle mökillä tai sukulaisten luona, mutta kaupunkielämä voittaa minun kohdalla.

Joo oli ihana katsella kun naapurin juoppo kusi kännissä talon seinään. Tai kun kaivarissa oli konsertti niin jengi tuli sisäpihalle kuselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen piirre on se, että lapsille on ostettava opiskelupaikkakunnilta asunnot. Vuokralla asuminen ei tule kysymykseen. 

Vain typerys asuu vuokralla jos ei ole pakko. Asumistukea saa nimittäin myös omien vanhempien omistamaan asuntoon ja näin kätevästi vanhemmat iskevät kaksi kärpästä yhdellä iskulla: keräävät sijoitus varallisuutta ja saavat lapselle mieleisen asunnon.

Vaatii aika paljon viitseliäisyyttä ruveta selvittelemään itselle vieraan ja maantieteellisestikin etäisen paikkakunnan asuntomarkkinoita ja pyörittelemään vuokratoimintaa vain siksi, että lapsi asuu siellä jokusen vuoden.  Hyvässä lykyssä jokainen lapsi vielä opiskelee eri paikkakunnalla.

Toisille tuo ei ole mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,ne maalla asuvat sukulaisesi ovat vaan niin vanhakantaisia,ettei niiden nuppiin mahdu tämän päivän jutut. Maalla ennen,se oli ylpeyden ja hyvin toimeentulevien merkki,että asuu omakotitalossa.Nyt niiden talojen hinta on rapiat 100000e ,vaik olisi iso tontti,puhumattakaan ,jos on esim vähän vanhempi talo ja uusista laadukkaista ja tilavistakaan ei saa kuin 150000e hädin tuskin.

Teidän kämppä hipoo mijoonaa,mut totisesti niiden ajattelu on niin kapeaa ei ne tajuu tai halua tajuta.

Kokemusta on minullakin 73v rouvalla samasta asiasta.

Kaikilla ihan oikeasti rikkailla on kaupunkiasunto ja maalla toinen asunto. Köyhillä ei ole varaa asua maalla omakotitalossa.

Älä nyt naurata, ei ne ”oikeasti rikkaat” yleensä missään korvessa asu vaan merenrantatonteilla Espoossa ja Helsingissä. Edesmennyt Niklas Herlin asui Töölössä kerrostalossa.

Herlineilläkin maatila missä Niklas saanut ihan varmasti olla rauhassa. Eli kaupunkiasunto ja asunto maalla. Nämä merenrantatonteilla asuvatkin usei omistavat kesämökin.

Totta kai rikkaat voivat oleskella missä lystäävät, vaikka maalla. Useimmiten varmaankin ulkomailla, kuten Niklas Herlin kakkosasunnossaan Nizzassa. Alkuperäinen väite oli, että he asuisivat maaseudulla Suomessa, mikä on tietenkin ihan täyttä p...

Määrittele asuminen. Itsellä on ollut kaupunkiasunto keskustassa (Helsinki) ja omakotitalo 30min keskustasta ja vielä kesämökki. Silloin voi olla ihan missä just sillä hetkellä sattuu viihtymään.

Puhe oli ”oikeasti rikkaista” ja siitä, missä he asuvat. Alkuperäisen väitteen vastaisesti he eivät tilastollisesti todellakaan asu maalla, vaikka heillä kenties joku kesähuvila jossain saaristossa olisikin sen Espoon/Helsingin merenrantahuvilan lisäksi. Minulle on sinänsä aivan sama missä asuvat. Kunhan oikaisen selkeästi virheellisiä väittämiä.

Tilasto kertoo missä ovat kirjoilla ei missä asuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.

Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.

Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.

Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.

Minua on sienestys ja marjastus kiinnostanut aina. Asun Helsingissä, joka ei tietenkään ole estänyt em. harrasteita millään tavalla. Ei täältäkään montaa minuuttia tarvitse ajaa, kun alkaa metsää riittämään. Toiset marjastavat läheisillä ulkoilualuilla kävelymatkan päässä, mutta itse en ihan niin kaupungin läheisyydestä halua marjoja ja sieniä kerätä.

Eikä maalta välttämättä pitkään aja, että pääsee ostoksille, leffaan, taidenäyttelyyn jne. Eihän erilaiset kiinnostukset välttämättä yksilötasolla toisiaan poissulje...tietyt asiat vaan on helpommin tavoitettavissa maalla, toiset kaupungissa.

Hyviä ostosmahdollisuuksia, leffateattereita ja varsinkin ravintoloita, taidenäyttelyitä ja museoita riittävällä valikoimalla löytyy vain Suomen suurimmista kaupungeista (itselleni riittävällä volyymillä vain Helsingistä). Mutta jos maakuntamuseo ja Alepa riittää, niin toki maaseudultakin ne on ihan tavoitettavissa vaihtelevan pitkän ajomatkan päästä.

Niin ja kunnollisia erämaita löytyy vain Lapista ja itäisimmästä Suomesta. Toki jos joku Nuuksio ja Vantaanjokilaakso luontokokemukseksi kelpaa niin.

Totta, olen ihan samaa mieltä. Uudeltamaaltakin löytyy erämaita, mutta eivät ne tietenkään ole Lapin veroisia. Useiden päivien vaellukset teen aina Lapissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa ostaa 100m2 Helsingin keskustasta, on varmasti varaa ostaa parikin omakotitaloa landelta.

- ei ap

Ei nuo takahikiäläiset ymmärrä sitä, että heidän kämäsen omakotitalonsa hinta (jos sitä nyt edes saa myydyksi) ei Helsingin paremmilla alueilla riitä edes tuulikaappiin.

Perähikiältä päivää Kun sisarukseni osti OKT:ta kyseiseltä perähikiältä, ajattelin auttaa heitä etsimällä äkkiä kivan halvan omakotitalon ja suosittelemalla sitä. Kävi ilmi, että kyllä ne muuttokuntoiset vähintään sen 300 000 EUR maksaa sielläkin. Ei tietenkään lähellekään samaa kuin Helsingissä, mutta olin kuvitellut että pääsisi vielä paljon halvemmalla.

Ei todellakaan maksa. Jostain Kouvolastakin (joka on kaiken lisäksi vielä kaukana ”takahikiästä”) saa hyväkuntoisen omakotitalon paljon tuota halvemmalla.

Heh heh. Ei kukaan maksaisi tuollaista, ja jos olisi niin hullu, että maksaisi, ei saisi koskaan lähellekään omiaan takaisin. Helsinkiläisen yksiön hinnalla saa hyvin omakotitalon sieltä takahikiältä. Ja sen yksiön saa koska tahansa myytyä, toisin kuin sen omakotitalon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,ne maalla asuvat sukulaisesi ovat vaan niin vanhakantaisia,ettei niiden nuppiin mahdu tämän päivän jutut. Maalla ennen,se oli ylpeyden ja hyvin toimeentulevien merkki,että asuu omakotitalossa.Nyt niiden talojen hinta on rapiat 100000e ,vaik olisi iso tontti,puhumattakaan ,jos on esim vähän vanhempi talo ja uusista laadukkaista ja tilavistakaan ei saa kuin 150000e hädin tuskin.

Teidän kämppä hipoo mijoonaa,mut totisesti niiden ajattelu on niin kapeaa ei ne tajuu tai halua tajuta.

Kokemusta on minullakin 73v rouvalla samasta asiasta.

Kaikilla ihan oikeasti rikkailla on kaupunkiasunto ja maalla toinen asunto. Köyhillä ei ole varaa asua maalla omakotitalossa.

Älä nyt naurata, ei ne ”oikeasti rikkaat” yleensä missään korvessa asu vaan merenrantatonteilla Espoossa ja Helsingissä. Edesmennyt Niklas Herlin asui Töölössä kerrostalossa.

Herlineilläkin maatila missä Niklas saanut ihan varmasti olla rauhassa. Eli kaupunkiasunto ja asunto maalla. Nämä merenrantatonteilla asuvatkin usei omistavat kesämökin.

Totta kai rikkaat voivat oleskella missä lystäävät, vaikka maalla. Useimmiten varmaankin ulkomailla, kuten Niklas Herlin kakkosasunnossaan Nizzassa. Alkuperäinen väite oli, että he asuisivat maaseudulla Suomessa, mikä on tietenkin ihan täyttä p...

Määrittele asuminen. Itsellä on ollut kaupunkiasunto keskustassa (Helsinki) ja omakotitalo 30min keskustasta ja vielä kesämökki. Silloin voi olla ihan missä just sillä hetkellä sattuu viihtymään.

Puhe oli ”oikeasti rikkaista” ja siitä, missä he asuvat. Alkuperäisen väitteen vastaisesti he eivät tilastollisesti todellakaan asu maalla, vaikka heillä kenties joku kesähuvila jossain saaristossa olisikin sen Espoon/Helsingin merenrantahuvilan lisäksi. Minulle on sinänsä aivan sama missä asuvat. Kunhan oikaisen selkeästi virheellisiä väittämiä.

Tilasto kertoo missä ovat kirjoilla ei missä asuvat.

Joo, kyllä se varmaan sitten on niin, että Suomen raharikkaat ovat vain kirjoilla miljoonalukaaleissaan Westendissä ja Kuusisaaressa, mutta todellisuudessa asuvat Nivalassa ja Kärsämäellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan varakas ei todellakaan asu missään kerrostalossa :D Sori ap, mutta selvä köyhän merkki tuollanen asumismuoto. Ei tarvi asua maalla, mutta kyllä jos rahaa on niin sillon ostetaan omakotitalo, vaikka sieltä Helsingistä. Vai eikö sulla reppana oo varaa? :)

Esimerkkihuoneistoja Ullanlinnasta: 104 neliötä, 1 195 000 euroa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14738368 ja 90 neliötä, 890 000 euroa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14617991. Ap:n huoneisto lienee jotain tuolta väliltä, kun neliöitä on 98.

Esimerkkiomakotitalo esimerkiksi Kainuun suurin omakotitalo: 235 neliötä, hintaa 249 000 euroa (https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot?cardType=100&locations=%5B%…)

Ainahan ihmiset päivittelevät toistensa elämää ja ratkaisuja.Tämä ei minusta ole ap:n tekstin perusteella ongelma.Syvin ongelma on että sukulaiset eivät ymmärrä ap:n perheen varakkuutta.Ap ei kehtaa hintoja huudella vaikka mieli tekisi.Hieman sama kun eukot sipsuttaa LV:n laukun kanssa ja joku ei kassia tunnista...menee pörhistelyt ihan hukkaan 😜

Toivottavasti pääkaupunkiseudulla asuvat eivät myöskään kommentoi miten voit asua täällä eli kehä 3 pohjoispuolella. Koska tekin muutatte tänne eli Helsinkiin... no ei koskaan. Ahtaus, likaisuus, levottomuus, saasteisuus ei houkuta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan varakas ei todellakaan asu missään kerrostalossa :D Sori ap, mutta selvä köyhän merkki tuollanen asumismuoto. Ei tarvi asua maalla, mutta kyllä jos rahaa on niin sillon ostetaan omakotitalo, vaikka sieltä Helsingistä. Vai eikö sulla reppana oo varaa? :)

Esimerkkihuoneistoja Ullanlinnasta: 104 neliötä, 1 195 000 euroa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14738368 ja 90 neliötä, 890 000 euroa: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14617991. Ap:n huoneisto lienee jotain tuolta väliltä, kun neliöitä on 98.

Esimerkkiomakotitalo esimerkiksi Kainuun suurin omakotitalo: 235 neliötä, hintaa 249 000 euroa (https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot?cardType=100&locations=%5B%…)

Ainahan ihmiset päivittelevät toistensa elämää ja ratkaisuja.Tämä ei minusta ole ap:n tekstin perusteella ongelma.Syvin ongelma on että sukulaiset eivät ymmärrä ap:n perheen varakkuutta.Ap ei kehtaa hintoja huudella vaikka mieli tekisi.Hieman sama kun eukot sipsuttaa LV:n laukun kanssa ja joku ei kassia tunnista...menee pörhistelyt ihan hukkaan 😜

Hintojen huutelu ei ap: n tapauksessa auta... mitä... olette maksaneet 1 000 000 € tästä? Oletteko seonneet 😁

Kaiken muun tajuan, mutta en ap:n jankutusta parvekkeen tarpeettomuudesta. Hän voi kuulemma mennä halutessaan istumaan puistoon. Minä ainakin mieluummin joisin iltakahvit omalla parvekkeella kuin puistossa pussikaljajengin seurassa.

Ihmeellistä vatvomista. Minä asun maalla, mutta on aivan sama miten muut asuvat se ei liikuta mua. Toisaalta pidän kynsin ja hampain kiinni oikeudestani asua maalla omakotitalossa. Siihen ei kukaan vihervassari tai sosiaalidemokraatti saa puuttua millään tavalla.

Maalaiset nyt ovat olleet aina kateellisia kaupunkilaisille. Takana ahneus!!! Sekä suuri harmistuminen omaisuutensa arvon laskusta, palvelujen katoamisesta j.n.e.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vatvomista. Minä asun maalla, mutta on aivan sama miten muut asuvat se ei liikuta mua. Toisaalta pidän kynsin ja hampain kiinni oikeudestani asua maalla omakotitalossa. Siihen ei kukaan vihervassari tai sosiaalidemokraatti saa puuttua millään tavalla.

Asu ihan rauhassa. Et kuitenkaan saisi talosi hinnalla edes omaa asuntoa kaupungista. Ei sinun tarvitse ollenkaan pelätä, että joku väkisin raahaisi kaupunkiin. Säästä kynsiäsi ja hampaitasi, koska tarvitset niitä vielä raapiaksesi kovan elantosi.

Voi että menee ohitse ja kovaa, mutta nuo vanhat, ihanat helsinkiläiskerrostalot! Porraskäytävät ovat kuin silmäkarkkia, ovet ovat käsittämättömän epäkäytännöllisen mahtavia kaksoisovia, lattioista oikein kuulee miten narahtelevat, on ikkunalautaa ja komeronurkkaa ja erkkeriä ja muuta ihanaa, joissain "piianhuoneita" ja kakluuneja ja tilaa ja korkeutta. Katossa kiemuroita ja kuvioita, ikkunat isoja ja useilla ruuduilla. Siihen vielä hyvin hoidettu taloyhtiö ja moderniksi rempattu keittiö ja spa-kylppäri sekä pari parveketta joista näkyy joko kaupungin kattoja ja urbaania maisemaa, merta tai puistoa tai sisäpihaa..

Arvostan asumisympäristöäni ja luontoa täällä Lapissa, mutta kyllä noita pääkaupungin helmiä tulee joskus katsottua haaveillen.

Itse en mielellään haluaisi omakotitaloa, talon ja pihapiirin ympärivuotisessa ylläpidossa ja korjaustarpeissa kun on tosiaan aika paljon hommaa. Asuisin mielelläni loppuelämäni kerrostalossa. Mutta kivaa pientä lisää kerrostaloasumiseen tuo minulle kyllä kesämökki. Siellä saa kesäisin laitella vähän kukkia ympäriinsä ja tulevaisuudessa sinne voi sitten myös tehdä lapsille oman leikkialueen kesämökin pihaan. Tosin tokihan kesämökissäkin hommaa riittää, mutta säästyypähän ainakin ärsyttäviltä lumitöiltä.

Mutta typerää kyseenalaistaa toisen asumismuotoa. Kukin asukoon niin kuin haluaa, ainakin niin kauan että asuminen on turvallista ja terveellistä.

Hyvä on hengittää puhdasta ilmaa.

Missä lie onnistuu?

Yksi lapsuustraumoistani on huonokuntoinen lapsuudenkotini maalla. Aina oli jotain riesaa, lämmitys ei toiminut, kaivosta loppui vesi, katto vuotaa, aina joku paikka rempallaan. Koko aikuisikäni olen asunut kerrostalossa, enkä edes haaveile omakotitalosta.