Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maaseutu on paras ympäristä lapsille asua.
Ei ole. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla mitä tahansa harrastuksia, aina ammattilaistasolle asti jos lasta jokin tietty laji tai harraste sattuu niin paljon kiinnostamaan. Nykymaailmaan saa muutenkin täällä paljon paremmat edellytykset. Tämän totean itse pikkupaikkakunnalla lapsuuteni viettäneenä.
No juuri pikkupaikkakunnalla lapsuutensa viettäneethän ovatkin usein niitä kovimpia pk-seudun eduista jauhajia. Heille se on ollut suuri maailman avautuminen päästä pk-seudulle ja luulevat muiden kokevan sen samoin.
Jep, he tietävät mistä puhuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein viimeisin paikka missä haluaisin asua, olisi ok-talo keskellä peltoa. Eihän pelto ole edes luontoa. Maalaiset eivät enää asu luonnon keskellä, ne asuvat peltojen keskellä. Pitäisi olla auto että pääsisi mihinkään sieltä. Kuuntelisi sitten seinäkellon ääntä keinutuolissa sunnuntai-iltäpäivänä ja viiltelisi ranteitaan auki kelmeässä valossa, katsellen peltoa peltoa peltoa... seinäkello vaan raksuttaisi. Missään ei laulaisia edes lintu, ei olisi mitään elämää. Vain pelto pelto pelto.
Heräsin nimittäin joskus tollasesta talosta kosteaa iltaa seuraavana aamuna, vielä kauhean jysärin kera, missään siellä ei ollut edes särkylääkettä. Se oli helvetti maan päällä. Mietin, miten kukaan voi elää niin ankeassa paikassa vapaaehtoisesti. 
Varmasti on muuta kuin pelto.
Ikävä ettet ole luonto ihmisiä. Ilmeisesti vielä nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanoen en itsekään ymmärrä miksi joku asuisi kerrostalossa mielummin kuin omakotitalossa. Ehkä ei tiedetä paremmasta ja aina asuttu kerrostalossa? Ymmärrän että siinä on etuja asua kaupungin keskustassa, mutta mielestäni kerrostaloasumisessa on paljon enemmän rajoitteita kuin hyötyjä. Tällä hetkellä itse asun vielä kerrostalossa mutta vanhempien omakotitalo on lähettyvillä, siellä voi kesäisin rentoutua ulkona ja talli löytyy eri huoltotöitä varten. Jos vanhempani möisivät talon, sitten minun olisi ihan pakko hankkia omakotitalo.
Toki en pidä sitä asiallisena että jatkuvasti arvostelisin jonkun kerrostaloasumista. Paitsi ehkä silloin jos aina kerskutaan kuinka ollaan "keskimääräistä varakkaampia" ja hieno huoneisto kaupungin keskustassa. Silloin ehkä piruuttani voisin tuoda esiin omakotitaloasumisen etuja.
Itse ainakin ”tiedän paremmasta”. Olen asunut elämäni aikana kolmessa omakotitalossa, yhdessä rivitalossa, yhdessä puuluhtitalossa ja muutamassa kerrostalossa. Ei ikinä enää pikkupaikkakunnalle eikä varsinkaan omakotitaloon. Kerrostalo on em. asumismuodoista minulle ehdottomasti paras monista tässä ketjussa jo mainituista syistä.
Joo ja minä olen asunut vanhassa kivitalossa Töölössä (viihdyin siellä hyvin), idyllisellä pientaloalueella Turussa ja pilvenpiirtäjässä Shanghaissa. Silti asun mieluiten maalla, keskellä ei mitään, periferiassa, junttien keskellä...mitä näitä herjauksia nyt onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,ne maalla asuvat sukulaisesi ovat vaan niin vanhakantaisia,ettei niiden nuppiin mahdu tämän päivän jutut. Maalla ennen,se oli ylpeyden ja hyvin toimeentulevien merkki,että asuu omakotitalossa.Nyt niiden talojen hinta on rapiat 100000e ,vaik olisi iso tontti,puhumattakaan ,jos on esim vähän vanhempi talo ja uusista laadukkaista ja tilavistakaan ei saa kuin 150000e hädin tuskin.
Teidän kämppä hipoo mijoonaa,mut totisesti niiden ajattelu on niin kapeaa ei ne tajuu tai halua tajuta.
Kokemusta on minullakin 73v rouvalla samasta asiasta.Kaikilla ihan oikeasti rikkailla on kaupunkiasunto ja maalla toinen asunto. Köyhillä ei ole varaa asua maalla omakotitalossa.
Älä nyt naurata, ei ne ”oikeasti rikkaat” yleensä missään korvessa asu vaan merenrantatonteilla Espoossa ja Helsingissä. Edesmennyt Niklas Herlin asui Töölössä kerrostalossa.
Herlineilläkin maatila missä Niklas saanut ihan varmasti olla rauhassa. Eli kaupunkiasunto ja asunto maalla. Nämä merenrantatonteilla asuvatkin usei omistavat kesämökin.
Totta kai rikkaat voivat oleskella missä lystäävät, vaikka maalla. Useimmiten varmaankin ulkomailla, kuten Niklas Herlin kakkosasunnossaan Nizzassa. Alkuperäinen väite oli, että he asuisivat maaseudulla Suomessa, mikä on tietenkin ihan täyttä p...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maaseutu on paras ympäristä lapsille asua.
Ei ole. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla mitä tahansa harrastuksia, aina ammattilaistasolle asti jos lasta jokin tietty laji tai harraste sattuu niin paljon kiinnostamaan. Nykymaailmaan saa muutenkin täällä paljon paremmat edellytykset. Tämän totean itse pikkupaikkakunnalla lapsuuteni viettäneenä.
No juuri pikkupaikkakunnalla lapsuutensa viettäneethän ovatkin usein niitä kovimpia pk-seudun eduista jauhajia. Heille se on ollut suuri maailman avautuminen päästä pk-seudulle ja luulevat muiden kokevan sen samoin.
Jep, he tietävät mistä puhuvat.
Ja sitten on niitä jotka on kokeneet pk-seudun ja sitä suuremmankin maailman ja silti valitsevat pikkukylän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.
Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.
Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.
Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.
Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.
Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.
Sama homma! Mä nuorena rakastin kaupunkielämää. Kun ikää tuli, kaikki kahvilat, teatterit, taidenäyttelyt jne. vain aikoivat tuntua nähdyiltä . Teki mieli marjastaa ja hoitaa puutarhaa...niitä juttuja mitkä nuorena maalla oli olleet tylsää pakkopullaa. Eli kukin eläköön siinä ympäristössä mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä...jos siihen valintaan on mahdollisuus (kaikilla ei ole).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maaseutu on paras ympäristä lapsille asua.
Ei ole. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla mitä tahansa harrastuksia, aina ammattilaistasolle asti jos lasta jokin tietty laji tai harraste sattuu niin paljon kiinnostamaan. Nykymaailmaan saa muutenkin täällä paljon paremmat edellytykset. Tämän totean itse pikkupaikkakunnalla lapsuuteni viettäneenä.
No juuri pikkupaikkakunnalla lapsuutensa viettäneethän ovatkin usein niitä kovimpia pk-seudun eduista jauhajia. Heille se on ollut suuri maailman avautuminen päästä pk-seudulle ja luulevat muiden kokevan sen samoin.
Jep, he tietävät mistä puhuvat.
Ja sitten on niitä jotka on kokeneet pk-seudun ja sitä suuremmankin maailman ja silti valitsevat pikkukylän.
Jep, kyllähän niissä pikkukylissäkin jotkut asuvat. Megatrendi on toki se, että jatkuvasti yhä harvempi.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan maaseutua. Tykkään marjastaa, sienestää, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta.
Asutaan rivarissa mutta kaupungin laidalla.
Ymmärrän hyvin että joku tykkää asua kerrostalossa ja vilinässä.Myös ikä vaikuttaa asiaan. Nyt yli 50v. kiinnostaa asiat mitkä ei kiinnostanut silloin kun olin nuorempi.
Minua on sienestys ja marjastus kiinnostanut aina. Asun Helsingissä, joka ei tietenkään ole estänyt em. harrasteita millään tavalla. Ei täältäkään montaa minuuttia tarvitse ajaa, kun alkaa metsää riittämään. Toiset marjastavat läheisillä ulkoilualuilla kävelymatkan päässä, mutta itse en ihan niin kaupungin läheisyydestä halua marjoja ja sieniä kerätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi asiaa ovat ärsyttäviä, huudahdus argh, ja piste.
Tähän vois vielä lisätä ugh, olen puhunut.
100 neliötä kolmen lapsen kanssa on aika vähän. Varmaan he vain tarkoittavat isompaa asuntoa, mutta eivät tule ajatelleeksi että sellaisia voi löytyä kerrostaloistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanoen en itsekään ymmärrä miksi joku asuisi kerrostalossa mielummin kuin omakotitalossa. Ehkä ei tiedetä paremmasta ja aina asuttu kerrostalossa? Ymmärrän että siinä on etuja asua kaupungin keskustassa, mutta mielestäni kerrostaloasumisessa on paljon enemmän rajoitteita kuin hyötyjä. Tällä hetkellä itse asun vielä kerrostalossa mutta vanhempien omakotitalo on lähettyvillä, siellä voi kesäisin rentoutua ulkona ja talli löytyy eri huoltotöitä varten. Jos vanhempani möisivät talon, sitten minun olisi ihan pakko hankkia omakotitalo.
Toki en pidä sitä asiallisena että jatkuvasti arvostelisin jonkun kerrostaloasumista. Paitsi ehkä silloin jos aina kerskutaan kuinka ollaan "keskimääräistä varakkaampia" ja hieno huoneisto kaupungin keskustassa. Silloin ehkä piruuttani voisin tuoda esiin omakotitaloasumisen etuja.
Lapsuuteni asuin omakotitalossa enkä kaipaile aikuisiällä siihen asumismuotoon. Olen erittäin tyytyväinen 60 m2:n kaksiossani ison puiston vieressä kaupungin keskustassa. Vanhemmiltani perityn talon myin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap[/quote]
Paljonko sinun neliösi sitten on? [/quote]
Noin 7500 euroa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,ne maalla asuvat sukulaisesi ovat vaan niin vanhakantaisia,ettei niiden nuppiin mahdu tämän päivän jutut. Maalla ennen,se oli ylpeyden ja hyvin toimeentulevien merkki,että asuu omakotitalossa.Nyt niiden talojen hinta on rapiat 100000e ,vaik olisi iso tontti,puhumattakaan ,jos on esim vähän vanhempi talo ja uusista laadukkaista ja tilavistakaan ei saa kuin 150000e hädin tuskin.
Teidän kämppä hipoo mijoonaa,mut totisesti niiden ajattelu on niin kapeaa ei ne tajuu tai halua tajuta.
Kokemusta on minullakin 73v rouvalla samasta asiasta.Kaikilla ihan oikeasti rikkailla on kaupunkiasunto ja maalla toinen asunto. Köyhillä ei ole varaa asua maalla omakotitalossa.
Älä nyt naurata, ei ne ”oikeasti rikkaat” yleensä missään korvessa asu vaan merenrantatonteilla Espoossa ja Helsingissä. Edesmennyt Niklas Herlin asui Töölössä kerrostalossa.
Herlineilläkin maatila missä Niklas saanut ihan varmasti olla rauhassa. Eli kaupunkiasunto ja asunto maalla. Nämä merenrantatonteilla asuvatkin usei omistavat kesämökin.
Totta kai rikkaat voivat oleskella missä lystäävät, vaikka maalla. Useimmiten varmaankin ulkomailla, kuten Niklas Herlin kakkosasunnossaan Nizzassa. Alkuperäinen väite oli, että he asuisivat maaseudulla Suomessa, mikä on tietenkin ihan täyttä p...
Määrittele asuminen. Itsellä on ollut kaupunkiasunto keskustassa (Helsinki) ja omakotitalo 30min keskustasta ja vielä kesämökki. Silloin voi olla ihan missä just sillä hetkellä sattuu viihtymään.
Vierailija kirjoitti:
Ja kas kummaa, keskustelu kääntyi vastakkainasetteluksi maalla ja kaupungissa asumisen välillä.
Alkuperäinen kysymys koski kai sitä, että miksi jotkut ulkopuoliset ihmiset katsovat asiakseen taivastella ääneen toisten tekemiä valintoja, jotka eivät ole samoja kuin heidän omansa.
Niin. Otsikolla "Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa" ei liene mitään tekemistä sen kanssa, jos keskustelu on kääntynyt maalla ja kaupungissa asumisen vastakkainasetteluksi.
Ai että kun saisi asua oikein maalla omassa rauhassa missä ei tarvitse tuijottaa naapurin naamaa joka kerta kun omalla pihalla käy. Ok talo on oikeaa asumista mutta vain jos on tarpeeksi iso tontti. Pahinta on tämä lähiöelämä ok talossa.
100 neliötä on pieni viidelle hengelle. Me asumme kaksistaan mieheni kanssa 270neliön talossa, Helsingin kupeessa.
Alue: Aihe vapaa
Asuntojen hinnat eivät Pasilassa tule laskemaan mihinkään, tämä on päivänselvä asia. Pienet hetkelliset notkahdukset toki ovat mahdollisia.