Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Miksi asiasta pitää keskustella jatkuvasti? Jos jankuttaa niin toteat että se asia on loppuunkäsitelty.
No niinpä. Mutta kun ei auta mikään. Joka ikinen kerta voidaan keskustella aluksi jostain muusta, mutta AINA puhe kääntyy siihen, että vieläkös te kökötätte siellä kerrostalossanne? Ja sitten sukulaiset vielä puhuvat meidän ohi lapsillemme, että eikö isän ja äidin pitäisi ostaa teille jo kunnon koti, jossa on oma piha? Lapset sitten illalla kysyvät, että milloin me muutetaan "oikeaan kotiin".. Aargh!
ap
Kerrostalo on paras! Mut me hommattiin myös mökki kun välillä halutaan käydä maalla.
Vierailija kirjoitti:
Sano niille et juntit haistakaa vittu.
No tällainen kielenkäyttö ei kuulu elämääni, mutta jotain tämän tapaista olen yrittänyt viestittää. Että kaupungissakin kasvaa ihan täyspäisiä ihmisiä ja onnellisia lapsia. Minä ja mieheni olemme kumpikin maaseudulta kaupunkiin muuttaneiden vanhempien lapsia. Kumpikin olemme asuneet kaupungissa, mutta lähiössä pientalossa. Ja meistä kumpikin on koko ikänsä halunnut asua kaupungin keskustassa kerrostalossa, sillä kummallakin on vain huonoja muistoja haravan ja lumikolan varresta.
ap
Olen törmännyt mutta toisin päin. Kaupungin keskustassa asuvat painostanut muuttamaan omakotitalosta koska heille olisi liian raskasta.
Miksi annat näille ihmisille ja heidän sanomiselleen niin suuren painon? Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, valitse itse mitä oikeasti kuuntelet ja millä on sinulle aitoa merkitystä. Anna kaiken muun melusaasteen ja "lirumlaarumin" mennä ohi.
Sinänsä tökeröä arvostella miten muut ihmiset asuvat, mutta onhan tuo alle 100 neliöä kovin ahdas 5-henkiselle perheelle. Eikä edes parveketta?
Rivien välistä luettuna tuntuu että jonkinlaisen varakkaan ihmisen rooli tuntuu kovin tärkeältä APlle.
Meillä ei tuosta jurnutettu. Suurempi ongelma oli kun sukulaiset ei tajunnu ettei kerrostalossa oikeesti eletä kuin jossain Salatuissa Elämissä. Siis niille oli suuri ihmetyksen aihe kun ei tuppauduttu naapureille kahvittelemaan ja istuttu koko talon voimin kesäiltoja pihamaalla rupatellen.
Oletteko ihan suoraan sanoneet, että tuollainen puhe loukkaa teitä ja että te ette halua, että teiltä enää koskaan kysytään asiasta? Jotkut ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta kuin rautalangasta vääntämistä.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on paras! Mut me hommattiin myös mökki kun välillä halutaan käydä maalla.
Meillä on kummallakin pääsy maaseudun rauhaan, kun on neljä "mummolaa ja vaarilaa", eli minun isovanhempani ja mieheni isovanhemmat. Näiden lisäksi on kummankin suvun kesäpaikat järven rannalla. Eli päästään helposti maalle, vaikkei ihan omaa mökkiä ole.
Mutta ilmeisesti lapset menevät kaupungissa pilalle, vaikka kävisivätkin tiuhaan maalla :(
ap
Ei tarvitse asua maalla. Ihan kaupunkilaiset esikaupunkifriikit tekevät samaa. Kysymys ei ole asuinpaikasta vaan monokulttuurin kannattajista joita on joka porukassa. Kai elämä on ennen mennyt tietyn sabluunan mukaan ja se tuo tiettyä turvallisuuden tunnetta. Harmiton mutta rasittava ilmiö ja osoittaa jotain tuollainen ääneen ihmettely. Voihan sitä ihmetellä mutta pitääkö avata suunsa? Kaverin sukulaiset ihmettelivät jatkuvasti kun eivät halunneet tupaa, leivinuunia, jättimäistä autotallia tai muita ns. pakollisia ratkaisuja taloonsa. Kukaan ei leivo eikä rassaa autoja, sisätyön tekijöitä.
Niin ja kysymykset voivat olla myös että eikös teidänkin jo pitäisi lisääntyä? Joko sulla on mies? Ai kauheeta miten ne tarjoaa pääsiäisenä kuohuviiniä, eihän se ole tapana..
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä tökeröä arvostella miten muut ihmiset asuvat, mutta onhan tuo alle 100 neliöä kovin ahdas 5-henkiselle perheelle. Eikä edes parveketta?
Rivien välistä luettuna tuntuu että jonkinlaisen varakkaan ihmisen rooli tuntuu kovin tärkeältä APlle.
Tässä kiihdyksissäni ehkä kirjoitin tökerösti. Tarkoitin sitä, että meillä olisi kyllä varaa ostaa se omakotitalo Helsingistäkin, kyse ei ole rahasta. Me teimme valinnan ja haluamme asua keskustassa, vaikka siihen meneekin suhteettoman paljon rahaa.
Ja tuohon neliömäärään ne sukulaisetkin aina vetoavat. Miten ihmeessä voi muka vain melkein 100 neliötä riittää viidelle hengelle. No erinomaisesti! Suorastaan leveästi asutaan. Yhdellä lapsella on oma huone,, kaksi jakaa isomman huoneen keskenään. Meillä vanhemmilla on pieni makuuhuone olohuoneen yhteydessä. Ei ole kukaan valittanut huonejaosta. Lapset sentään jo 11v, 8v ja 6v. Jos nyt kovasti alkaa ahdistaa noita kahta jakaa huonettaan, niin rakennetaan toinen ovi ja väliseinä.
Ja ei ole parveketta, kun ei sillä mitään tehtäisi. Jos haluan ulos istumaan, voin mennä kerrostalomme pihalle tai lähialueen puistoihin.
ap
ap
Eli teillä ei oikeasti ole varaa omakotitaloon, siitähän tässä on kyse.
Mun lapsi on kyselllyt, koska päästäis asumaan okt:ssa. En tiedä, onko kyseisen idean saanut kavereilta vai sukulaisilta, vai onko miettinyt itse. Olen selittänyt, että siinä on pihatöitä ja kun ei oikeastaan tarvita isoa taloa. Statusasia se on ehkä kaveripiirissäkin, nyt ovat 10-vuotiaita.
En ole törmännyt, vaikka asun puolet vuodesta maalla. Ja täällä maalla, löytyy jokaisesta asutuskeskuksesta niin kerros- kuin rivitaloja, joissa asuu kaiken ikäisiä, myös lapsiperheitä. Ja näin on ollut vuosikymmeniä, enkä ole koskaan kenenkään kuullut ihmettelevän. Ja täältäkin pääsee maailman ääriin, kun lentokentälle on matkaa 70km ja junaliikenne.
Aika outoja sukulaisia sulla. Jos ihmettelevät ratkaisuanne.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ihan suoraan sanoneet, että tuollainen puhe loukkaa teitä ja että te ette halua, että teiltä enää koskaan kysytään asiasta? Jotkut ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta kuin rautalangasta vääntämistä.
No ei olla ja siksi varmaan puhe jatkuu. Kun minut on opetettu olemaan kohtelias, arvostamaan muiden mielipiteitä ja kunnioittamaan vanhempia, niin tähän on tultu. Pitäisi olla vaan tyly ja sanoa, ettei haluta keskustella tästä enää. Olemme valintamme tehneet, eikä haluta koskaan muuttaa omakotitaloon. Jotenkin tuntuu vain olevan järkyttävän vaikeaa uskoa, ettei kohtelias puhe auta. Pakko kai sitten pahoittaa heidän mielensä ja sanoa suoraan. Sitten tullaan mun vanhemmille kertomaan, miten "Pirkko-Liisa" sanoi tosi pahasti, vaikka hyvällä vaan ohjeistettiin..
ap
No, oikeassahan ne sukulaisenne ovat. Antaa teistä laiskan ja osaamattoman kuvan tuo nykyinen tyyli. Ja kun lapsiakin on, niin 100neliön kerrostalo kämppä ei ole kummoinen, kun ei ole sitä omaa pihaa varastoja yms...
Mutta voittehan sanoa että olette sen verran reppanoita, että teistä ei ole asumaan muualla, niin ehkä sukulaiset sitten ovat asiasta hiljaa ainakin teidän kuullenne.
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä ei oikeasti ole varaa omakotitaloon, siitähän tässä on kyse.
Tätä ne sukulaiset eivät ymmärrä. Että miten ihmeessä voi 100 neliötä vaikka Ullanlinnassa maksaa enemmän kuin 250-neliöinen omakotitalo Vantaalla. Tai vaikka jossain Pohjois-Helsingin omakotitaloalueilla. Neliö on heille neliö, sijainnilla ei niin väliä. Kunhan on se omakotitalo, ettei tarvitse naapurin elämää kuunnella.
ap
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt, vaikka asun puolet vuodesta maalla. Ja täällä maalla, löytyy jokaisesta asutuskeskuksesta niin kerros- kuin rivitaloja, joissa asuu kaiken ikäisiä, myös lapsiperheitä. Ja näin on ollut vuosikymmeniä, enkä ole koskaan kenenkään kuullut ihmettelevän. Ja täältäkin pääsee maailman ääriin, kun lentokentälle on matkaa 70km ja junaliikenne.
Aika outoja sukulaisia sulla. Jos ihmettelevät ratkaisuanne.
Suurin osa sukulaisista aivan keskeltä korpea maaseudulta, ei edes mistään pienistä kaupungeista. Heille esim. Pori tai Vaasa on jo "liian iso kaupunki" hulinoineen. Suomalaisilla pitää olla lääniä ympärillä niin paljon, että voi huutaa vaikka keskellä yötä pihalla niin, ettei kukaan kuule.
ap
Vierailija kirjoitti:
No, oikeassahan ne sukulaisenne ovat. Antaa teistä laiskan ja osaamattoman kuvan tuo nykyinen tyyli. Ja kun lapsiakin on, niin 100neliön kerrostalo kämppä ei ole kummoinen, kun ei ole sitä omaa pihaa varastoja yms...
Mutta voittehan sanoa että olette sen verran reppanoita, että teistä ei ole asumaan muualla, niin ehkä sukulaiset sitten ovat asiasta hiljaa ainakin teidän kuullenne.
Kas kun kuulostat ihan Ritva-tädiltäni :)
Mihin me tarvitsemme OMAN pihan? Tai lisää varastoja? Ja miksi kerrostalossa asuva on laiska ja osaamaton? Onko ruohonleikkuria ja lumikolaa käyttävä automaattisesti elämässä jotenkin reipas ja osaava? Pitääkö itse vaihtaa kattotiilejä, jotta naapurit pitäisivät reippaana?
ap
Miksi asiasta pitää keskustella jatkuvasti? Jos jankuttaa niin toteat että se asia on loppuunkäsitelty.