Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo ap. ratkaisu on melko harvinainen, kun perheessä on kolme pientä lasta, eikä rahasta ole kiinni.
Suurin osa haluaa kesällä nauttia Suomen luonnosta ja olla veden äärellä ja siksi sukulaisten ihmettely on ymmärrettävää.
Moni tuossa tilanteessa, varmasti olisi ostanut vapaa-ajanasunnon jostakin läheltä kotia esim. Hangosta tai Siipoosta, jossa olisi tilaa ja tietysti kaikki mukavuudet ja lapset olisivat päässeet nauttimaan luonnosta ja omasta rauhasta, läpi vuoden tai ainakin kesän.
Älä yleistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisareni varasi juuri merenrantahuoneiston Kalasatamasta. 82,5 neliötä 720.000€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuka nyt oikeesti haluaa asua kerrostalossa? Naapuriin kuuluu pierutki ku seinät on niin ohuet.
Sellaiset jotka haluaa kuunnella toisten naimista. Ja narkit.
Tuollaiset talot ovat niitä kaupungin vuokraslummeja. Ei pidä mainitakaan niitä, kun puhe on kunnon ihmisten omistusasunnoista kunnolla rakennetuissa kerrostaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei tuosta jurnutettu. Suurempi ongelma oli kun sukulaiset ei tajunnu ettei kerrostalossa oikeesti eletä kuin jossain Salatuissa Elämissä. Siis niille oli suuri ihmetyksen aihe kun ei tuppauduttu naapureille kahvittelemaan ja istuttu koko talon voimin kesäiltoja pihamaalla rupatellen.
no miksi ihmeessä sitten asutte kertsissä jos ei kerran naapurit kiinnosta? itse asun juuri sen takia omakotitalossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku täällä luulee, että ”laiskaksi” haukkuminen provosoisi meitä kerrostaloasujia. :D
Myönnän auliisti jättäväni pihatyöt oikein mielelläni väliin. Keskityn mieluummin vaativaan mutta antoisaan uraani, parisuhteeseeni, lapsiini, harrastuksiini ja ystäviini. Teen myös vapaaehtoistyötä.
Jos joku siellä haravanvarressa huutelee laiskaksi niin huudelkoot.
t. tyytyväinen kerrostaloasuja Helsingin Vallilasta
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa ostaa 100m2 Helsingin keskustasta, on varmasti varaa ostaa parikin omakotitaloa landelta.
- ei ap
Ei nuo takahikiäläiset ymmärrä sitä, että heidän kämäsen omakotitalonsa hinta (jos sitä nyt edes saa myydyksi) ei Helsingin paremmilla alueilla riitä edes tuulikaappiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuka nyt oikeesti haluaa asua kerrostalossa? Naapuriin kuuluu pierutki ku seinät on niin ohuet.
Sellaiset jotka haluaa kuunnella toisten naimista. Ja narkit.
Tuollaiset talot ovat niitä kaupungin vuokraslummeja. Ei pidä mainitakaan niitä, kun puhe on kunnon ihmisten omistusasunnoista kunnolla rakennetuissa kerrostaloissa.
Siellä kaupungin vuokrataloissa asuu ihan kunnollisia, työssäkäyviä ihmisiä. Niitä kaupungin taloja kun rakennetaan myös kalliimmille alueille kuin slummilähiöihin.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on paras! Mut me hommattiin myös mökki kun välillä halutaan käydä maalla.
Samaa mieltä. Asun kerrostalossa, ja mökillä saan nauttia luonnon rauhasta. Siellä on ihanaa etenkin keväisin ja syksyisin. Eikä niin tarkkaa pihanhoidon kans kuin omakotitalossa olisi. Ei haittaa jos ruoho vähän liian pitkää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan varakas ei todellakaan asu missään kerrostalossa :D Sori ap, mutta selvä köyhän merkki tuollanen asumismuoto. Ei tarvi asua maalla, mutta kyllä jos rahaa on niin sillon ostetaan omakotitalo, vaikka sieltä Helsingistä. Vai eikö sulla reppana oo varaa? :)
Paskanvatkaaja kirjoitti:
Maalla asuvien junttimaisuutta ei voi ikinä aliarvioida.
Vai yliarvioida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse kotoisin maaseudulta, kirjaimellisesti keskeltä ei-mitään. Juuri näitä samanlaisia AP:n sukulaisia, joille Pori ja Vaasa on ihan jumalattomia miljoonakaupunkeja, jonne ei haluta kirveelläkään. Posti tuli 1km päähän, lähimmät palvelut olivat 35km päässä ja lähin julkinen liikenne kulki 10km päästä 2 kertaa päivässä tasan yhteen paikkaan. Pihalla sai huutaa vaikka pers*reikänsä pohjasta ja kukaan ei taatusti kuule. Kotitaloa ympäröi 30km koskematonta metsää ja suota, ei tosin meidän.
Asun silti itse mieluiten kaupungissa. Viihtyisin miljoonametropolissakin erinomaisesti, jossain turvallisessa maassa. Jos voittaisin lotossa, ostaisin heti kattohuoneiston. En kaipaa yhtään maaseutuelämää, toisin kuin moni maalta samanlaisista oloista kotoisin oleva ystäväni.
En todennäköisesti ole ostamassa asuntoa (koskaan), vaikka olenkin keski-ikäinen jo. Vuokralla asuminen on sopinut minulle siitä lähtien, kun muutin kotoa 19-vuotiaana. Pidän vapaudesta ja vuokralla asumisen helppoudesta.
Kyllä, olen myös laiska. Ja hirveän huono minkään luontomateriaalin kanssa. Jos minulla olisi oma piha, en jaksaisi hoitaa sitä, koska en ole kiinnostunut puutarhan ja pihan hoidosta. Toisekseen saisin varmaan tapettua kaiken kasvavan siellä, vaikka miten hoitaisin niitä! Hyvä, kun saan pidettyä sisäkukat hengissä.
Kaupungissa asumisessa parasta on palveluiden läheisyys, julkinen liikenne sekä anonymiteetti. Maaseudulla - mitä pienempi sen pahempi - KAIKKI tuntee KAIKKIEN asiat. Muut tietävät sinun asiasi joskus paremmin kuin sinä itse! Samaan malliin pitää sopia, kuten tämä "osta OKT"-jankkaaminen AP:lle osoittaa.
Olepa sitten keski-ikäinen ja omasta tahdostasi lapseton, naimaton, lemmikitön, autoton, ajokortiton ja pihatöistä ja järven rannasta vähät välittävä. Ai että, kyllä maaseutukorven kansa siitä riemastuu! :D
1970-luvulla sai sata hehtaaria Helsingistä sadan neliön asunnon. Saako nyt 50 neliötä? Maaseudulla olevasta omakotitalosta pääsee eroon vain juhannuksena. Silloinkin vain tekemällä siitä kokon. Kerro tämä niille pellonpääläisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minua ei muiden ihmisten mielipiteet ja tuputukset paljoa kiinnosta.
Voisimme vaikka heti tänään ostaa omakotitalon mutta ei kiinnosta. Haluan ehdottomasti asua keskustassa.
Meillä on myös vajaat sata neliötä + oma terassi (sisäpiha). Vanhin lapsi on jo maailmalla joten meitä on enää 2+1. Parin vuoden päästä olemme täällä kahden joten tila vain lisääntyy.
En tykkää pihahommista tai lumitöistä joten omakotitalo ei sovi meille. Terassille laitan kesällä vähän kukkia ja yrttejä ja meillä on terassin edessä mustaherukka- ja valdelmapensas. Se riittää.
Talonmies hoitaa lumityöt ym.
Asuntolainakin on maksettu jo 8 vuotta sitten joten asuminen on halpaa.
Minä asun maalla ja isossa okt:ssa. Oli lapsilla tilaa kasvaa, leikkiä, juosta ja uida, sekä majoittaa kavereita ja muita vieraita.
Nyt on kuitenkin aikomus muuttaa kaupunkiin, kun talo on iso kahdelle, puutarha vaatii paljon työtä ja näin kahden ollen olisi ihana päästä nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnasta, kahviloista, leipomoista jne.
Mutta, mutta, vaatimustasoni on korkea ja sen myötä asuntojen hinnat myös. Vähintään 120 m2 ja kolme mh (oma, vieras- ja työhuone). Mieluiten iso kattoterassi, iso, valoisa parvekekin ehkä välttäisi. Jos ja kun sellainen löytyy, muutamme. Kai.
No, meillä taas anoppi ei tykkää, kun pitää rempata ja hoitaa pihaa ja tehdä lumitöitä ja talo on niin isokin ja kaatuu varmana päälle, jos hetkeksi istahtaa huokaisemaan. Toisin sanoen, valittaa okt:n olevan viheliäisin asumismuoto ikinä...paitsi silloin, kun kauppaa taloaan meille.
Toivottavasti taipuu jossain vaiheessa myymään jollekin muulle, koska mies on ilmoittanut tiukasti (myös anopille), että sitä taloa ei osteta ikinä. Ei sillä, että itsekään haluaisin, oon varsin tyytyväinen pieneen kattohuoneistoomme keskustassa.
Minkälaisessa suvussa kaikki ovat sitä mieltä että ?.............Ei uskottavaa
Ihminen tulkitsee asioita aina omista lähtökohdistaan. Haaveilin itse nuorena omakotitalosta kaupungissa. Se oli lapsesta asti muodostunut ajatus. Ikään kuin jokin ylempi tavoite, johon tuli pyrkiä. Nyt rivarissa muutaman vuoden asuttua olemme päättäneet, että seuraava asuntoni on kerrostalo. En jaksa tuota jatkuvaa pihanhoitoa rasitteineen.
Me olemme asuneet kerrostalossa, omakotitalossa, yhtiömuotoisessa puutaloyhtiössä ja nyt taas omakotitalossa. Ja toivon, ettei tarvitse koskaan tästä muuttaa. Ei enää yhtäkään yhtiömuotoista osaketta meille. Oma tupa - Oma lupa.
Alue: Aihe vapaa
Ap:n aloitus taisi kuitenkin olla se trolli. Noin laiskaa perheen äitiä/isää ei luulisi olevan olemassa.