Lue keskustelun säännöt.
"Liikuntatunneilla ei enää jaotella oppilaita sukupuolen mukaan"
12.09.2018 |
https://yle.fi/uutiset/3-10393944
En löytänyt aiheesta ketjua - oletan, että tästä uutisesta ollaan keskusteltu, mutta ne on poistettu. En nyt puutu mihinkään muuhun tässä uutisessa kuin tähän lauseeseen:
"Liikuntatunneilla ei enää jaotella oppilaita sukupuolen mukaan, vaan pikemminkin kovaa tai kevyempää peliä suosivien ryhmiin."
Olenko ainoa, kenen korviin tuo kuulostaa ihan katastrofilta? Ensinnäkin, käytännössä tuossa jaotellaan oppilaat vahvoihin ja heikkoihin, urheilullisiin ja luusereihin. Jopa urheilullisesti lahjakas teinityttö voi olla liian "heikko" pelaamaan "kovia" lajeja teinipoikien kanssa - vai kuvitellaanko, että miehet ja naiset kilpailevat erikseen ihan vain sukupuolisyrjinnän vuoksi? En tiedä, millaisia kouluja Suomesta oikein löytyy, mutta ainakaan meidän koulussa ei ikinä määritelty, että tietyt lajit olisivat vain pojille: mutta tytöt saivat pelata niitä keskenään.
Toisekseen, tyttö joka ei kehtaa urheilla poikien kanssa tai poika joka ei kehtaa urheilla tyttöjen kanssa on tässä systeemissä ihan hukassa, ja pahimmillaan saa hyvin yksipuolisen kokemuksen kevyestä liikunnasta vaikka lahjakkuutta olisi "koviin" lajeihin (miten nämä lajit edes jaotellaan?).
Murrosiässä tuollaiset tunteet ovat ihan normaaleja, ja minusta on käsittämätöntä, jos niille ei tule enää mitään ymmärrystä. Ala-asteella pelattiin iloisesti pesäpalloa sekaryhmässä, mutta ujona teininä oli tuskaa, kun pojat tulivat tirskumaan tyttöjen jumppatunneille tai lentopallopeleihin. Liikunta on ujolle teinille usein tuskaa jo muutenkin, varsinkin jos kroppa ei vastaa ihanteita.
Ilmeisesti tässä tavoitellaan jotain utopiaa, jossa kaikki urheilulliset nuoret ovat yhtä vahvoja, ja ujostelu on jäänyt historiaan?
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli aivan samoin eikä tässä ole mitään uutta jo 80 luvulla sai valita vastaavasti ja tytöt pääsivät pelaamaan jääkiekkoa poikien kanssa, jos halusivat. Pojat saivat mennä uimaan jos eivät halunneet pelata joukkuepelejä. Valinnanvapaus ei mene metsään.
Itse pelasin korista päivittäin, mutta koulussa se oli kamalaa, kun kukaan ei osannut edes sääntöjä. Koulun korisjengissä asia oli toisin vaikka olikin koko ja ikä-eroja, sekä eroa urheilullisuudessa. Mukavampaa oli pelata kun kaikki olivat kiinnostuneita pelaamaan eikä nurisemaan tai rikkomaan "tahallaan" valitten ettei osa sääntöjä ja rikkoo siksi.
Se ihmetytti aina koulun liikunnassa että sääntöjä tai tekniikoita ei opeteta ollenkaan. Ei edes alkeellisia.
Tekniikoita oppii tekemällä ja katsomalla liikuntaa/urheilua. Ei koulussa ole aikaa opettaa jokaiselle jotain potkutekniikkaa, sen oppii toistojen kautta.
Pelaaminen on turhaa kun ei osata sääntöjä ja turhauttavaa kun ei osata tekn iikkaa. Kuinka paljon aikaa mielestäsi menee ja miten turhaa se on jos kerrataan säänöt ja näytetään alkeellinen tekniikka. Esim kuinka paljon mielestäsi menee aikaa hukkaan, kun näyttää tarkoittamasi potkutekniikat. Oletan että tarkoitat jalkapalloa.
Jalkapallon säännöt voi kertoa kahdessa sekunnissa, näyttää rajat, maalit ja sen että kädellä ei pelata. Sitten vaan raakaa peliä, juoksua, suorittamista. Se on tehokkainta oppimista.
Miten liityy potkutekniikoihin? Jos sellaiset jotka eivät ole pelanneet joukkueessa, saisivat hieman opastusta itse pelin hallintaan, olisi se peli huomattavasti mielenkiintoisempaa.
Kuten kirjoitin pelasin itse korista, joka oli täyttä tuskaa koulussa, kun sääntöjä ei osannut kuin ne, jotka lajia pelasivat. Muut vetivät tahallaan läskiksi, kun eivät tienneet miten pitäisi pelata tai miten voisivat onnistua. Monet eivät tästä syystä sitten kiinnostu ollenkaan urheilusta.
Jalkapallo koulussa oli sitä, että joukko juoksee sen kentän taitavimman pelaajan perässä joka harhauttelee sitten koko tätä porukkaa, miten haluaa.
Lapsen koulussa ei numeroa saa tuollaisella. Vie palloa ja harhauttelee, koska pystyy. Vaan pitää osata otta muutkin mukaan. Syötellä ja tsempata. Edistystä siis on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän ei käytännössä toteudu ollenkaan. Lapseni koulussa (alakoulu) juuri valittiin jalkapallojoukkuetta koulujenväliseen turnaukseen. Ja joukkueeseen pääsee vain poikia. Alakouluiässä tytöt voivat hyvinkin olla yhtä hyviä pelaajia kuin pojat, ja tiedänkin yhden tytön joka ehdottomasti olisi kuulunut joukkueeseen. Että ihan keskiajalla tässä vielä eletään.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei käytännössä toteudu ollenkaan. Lapseni koulussa (alakoulu) juuri valittiin jalkapallojoukkuetta koulujenväliseen turnaukseen. Ja joukkueeseen pääsee vain poikia. Alakouluiässä tytöt voivat hyvinkin olla yhtä hyviä pelaajia kuin pojat, ja tiedänkin yhden tytön joka ehdottomasti olisi kuulunut joukkueeseen. Että ihan keskiajalla tässä vielä eletään.
Lapsesi koulussa näin --> ihan keskiajalla eletään ihan jokapaikassa
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli aivan samoin eikä tässä ole mitään uutta jo 80 luvulla sai valita vastaavasti ja tytöt pääsivät pelaamaan jääkiekkoa poikien kanssa, jos halusivat. Pojat saivat mennä uimaan jos eivät halunneet pelata joukkuepelejä. Valinnanvapaus ei mene metsään.
Itse pelasin korista päivittäin, mutta koulussa se oli kamalaa, kun kukaan ei osannut edes sääntöjä. Koulun korisjengissä asia oli toisin vaikka olikin koko ja ikä-eroja, sekä eroa urheilullisuudessa. Mukavampaa oli pelata kun kaikki olivat kiinnostuneita pelaamaan eikä nurisemaan tai rikkomaan "tahallaan" valitten ettei osa sääntöjä ja rikkoo siksi.
Se ihmetytti aina koulun liikunnassa että sääntöjä tai tekniikoita ei opeteta ollenkaan. Ei edes alkeellisia.
Tekniikoita oppii tekemällä ja katsomalla liikuntaa/urheilua. Ei koulussa ole aikaa opettaa jokaiselle jotain potkutekniikkaa, sen oppii toistojen kautta.
Pelaaminen on turhaa kun ei osata sääntöjä ja turhauttavaa kun ei osata tekn iikkaa. Kuinka paljon aikaa mielestäsi menee ja miten turhaa se on jos kerrataan säänöt ja näytetään alkeellinen tekniikka. Esim kuinka paljon mielestäsi menee aikaa hukkaan, kun näyttää tarkoittamasi potkutekniikat. Oletan että tarkoitat jalkapalloa.
Jalkapallon säännöt voi kertoa kahdessa sekunnissa, näyttää rajat, maalit ja sen että kädellä ei pelata. Sitten vaan raakaa peliä, juoksua, suorittamista. Se on tehokkainta oppimista.
Jalkapallo koulussa oli sitä, että joukko juoksee sen kentän taitavimman pelaajan perässä joka harhauttelee sitten koko tätä porukkaa, miten haluaa.
Ei tuo sillä muutu, että opetetaan sääntöjä ja potkutekniikoita. Se muuttuu sillä, että muut lisäävät raakaa pelaamista ja yrittävät, uudestaan yrittävät palloa pois paremmilta. Vielä hullummaksi menee jos hitaat ja taidottomat alkavat hieroa jotain taktiikoitaan eli miettimään liikkumista kentän vapaille aluille jne. Jos nyt vaikka ensin saisivat sen pallon pois paremmilta.
Harvoin sitä palloa tarvitsee saada pois, vaan es tää toisen liikkumisen maalipaikkaan omalla asemallaan. Sen toisen seu raajan kannattaa katsoa se paikka johon tämä kikkailjia yrittää itselleen syöttää tämän asemoituneen ohi ja tulla oikea-aikaisesti auttamaan. Jos kikkailija ei edes yritä hyö kätä ei sellaisen perässä kannata juosta.
Moni toistaa sitten aikuisena puulaakisarjoissa tätä perässä juoksemista ja nilkoille pot kimista aivan turhaan.
Kun toinen on s m sarjatason pelaaja(pelasi ammatikseen myöhemmin) ei siinä ole saumaa toisenkaan urheilullisen alkaa opettelemaan miten saada pallo pois tältä kun sellainen pelaaja on nähnyt jo kaikki mahdolliset yritykset viedä häneltä pallo jalasta.
Puolustajan ei jalkapallossa kannata liikkua useinkaan ensin vaan antaa sen hyök kääjän tehdä ensimmäinen siirto johon reagoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytölle on painajaismaista olla liikuntatunnilla poikien kanssa, kun fyysinen kehitys ottaa harppauksia eteenpäin.
Sinulle olisi voinut olla. Joillekin tytöille ihan varmasti on, mutta ei läheskään kaikille. Miksi, oi miksi, niin moni yleistää omat tuntemuksensa koskemaan kaikkia? Sinä et ole jokainen tyttö ja nainen tässä maailmassa. Jos sinulle olisi ollut kauheaa, ei se tarkoita sitä, että kaikille muille tai edes suurimmalle osalle olisi.
En olekaan jokainen tyttö vaan 11-vuotiaan tytön isä. Pojat nälvii jo välitunneilla. Näitä liikkatunteja odotellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta huomaa, kuinka monet katsovat asioita omien traumojensa takaa. Pitää muistaa, että asiat muuttuu.
Mielestäni on virhe olettaa, että nykypäivän nuoret olisivat jotenkin perustavanlaatuisesti erilaisia (edistyksellisempiä, suvaitsevaisempia, tasa-arvoisempia, parempia, toisilleen kiltimpiä) kuin vaikkapa 90-luvun nuoret.
Nykyajan nuoret ovat täysin erilaisia kuin 90-luvun nuoret. He ovat kiltipiä, suvaitsevaisempia, tasa-arvoisempia ja paremmin käyttäytyviä. Tahallinen ilkeys ja väkivaltaisuus toisia kohtaan on erittäin harvinaista. 90-luvulla sitä vielä esiintyi.
Liikunnan jakaminen oman halun mukana vauhdikkaampaan ja rennonmpaan ryhmään on loistava idea, josta olisin 90-luvulla pitänyt.
Nyt lukiossa olevalla tytölläni oli eka- ja tokaluokalla sekaryhmät ja siitä eteenpäin aina ryhmät erikseen. Ainoastaan luokilla 3-6 mentiin uimaan yhdessä.
Lukiossa on luokkaa pakollisena vain yksi syyskausi ja yksi kevätkausi. Tytöt ja pojat erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekaisin ei oo hyvä. Tytöt ei yleensä tykkää esim jalkapallosta ja pojat pelaa aika kovaa noita pelejä.
Vierailija kirjoitti:
Ai tytöt kärsii? Oma poika valitti, että liikuntatunneilla pitää pelata varovasti, kun tytötkin on mukana. Nykyään pelaavat tosi vähän. Poikien ja tyttöjen toiveetkin ovat erilaisia. Pojat toivovat juuri joukkuepelejä ja tytöt enemmän tanssia ja luistelua yms.
Miten se sitten onnistuu muualla Euroopassa esim. Hollannissa, Saksassa jne?
On Suomessakin kouluja, joissa on opetettu liikuntaa ns. luokittain erottelematta sukupuolen mukaan. Kun siihen oppii pienestä pitäen ja se on koulun kulttuuri, niin ei siinä ole mitään kummaa.
Ja 1-2.lk varmaan kaikissa kouluissa on yhteistunnit liikunnassa.
Ja koulun tarkoitus on herättää liikuntainto, esitellä monipuolisesti lajeja ja tukea lapsen motorista kehitystä, ei valmentaa, eikä siihen riitä liikunnanopettajan taidotkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se liikuntainto ei herää, jos ei ole harmainta haisua miten peliä pitäisi pelata. Joten sen verran tulisi valmentaa, että osaa opettaa ne periaatteet lajeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tytöt kärsii? Oma poika valitti, että liikuntatunneilla pitää pelata varovasti, kun tytötkin on mukana. Nykyään pelaavat tosi vähän. Poikien ja tyttöjen toiveetkin ovat erilaisia. Pojat toivovat juuri joukkuepelejä ja tytöt enemmän tanssia ja luistelua yms.
Miten se sitten onnistuu muualla Euroopassa esim. Hollannissa, Saksassa jne?
On Suomessakin kouluja, joissa on opetettu liikuntaa ns. luokittain erottelematta sukupuolen mukaan. Kun siihen oppii pienestä pitäen ja se on koulun kulttuuri, niin ei siinä ole mitään kummaa.
Ja 1-2.lk varmaan kaikissa kouluissa on yhteistunnit liikunnassa.
Ja koulun tarkoitus on herättää liikuntainto, esitellä monipuolisesti lajeja ja tukea lapsen motorista kehitystä, ei valmentaa, eikä siihen riitä liikunnanopettajan taidotkaan.
MM kisojen aikana sanottiin että Ranskassa lähiöihin on palkattu valmentajia sellaisille alueille joissa köyhillä ei ole varaa alkaa harrastamaan jalkapalloa, jolloin varatonkin saa oppia ammattilaiselta, jos kiinnostaa opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai tytöt kärsii? Oma poika valitti, että liikuntatunneilla pitää pelata varovasti, kun tytötkin on mukana. Nykyään pelaavat tosi vähän. Poikien ja tyttöjen toiveetkin ovat erilaisia. Pojat toivovat juuri joukkuepelejä ja tytöt enemmän tanssia ja luistelua yms.
Miten se sitten onnistuu muualla Euroopassa esim. Hollannissa, Saksassa jne?
On Suomessakin kouluja, joissa on opetettu liikuntaa ns. luokittain erottelematta sukupuolen mukaan. Kun siihen oppii pienestä pitäen ja se on koulun kulttuuri, niin ei siinä ole mitään kummaa.
Ja 1-2.lk varmaan kaikissa kouluissa on yhteistunnit liikunnassa.
Ja koulun tarkoitus on herättää liikuntainto, esitellä monipuolisesti lajeja ja tukea lapsen motorista kehitystä, ei valmentaa, eikä siihen riitä liikunnanopettajan taidotkaan.
MM kisojen aikana sanottiin että Ranskassa lähiöihin on palkattu valmentajia sellaisille alueille joissa köyhillä ei ole varaa alkaa harrastamaan jalkapalloa, jolloin varatonkin saa oppia ammattilaiselta, jos kiinnostaa opetella.
Ja liittyi aiempiin kommentteihin, miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytölle on painajaismaista olla liikuntatunnilla poikien kanssa, kun fyysinen kehitys ottaa harppauksia eteenpäin.
Sinulle olisi voinut olla. Joillekin tytöille ihan varmasti on, mutta ei läheskään kaikille. Miksi, oi miksi, niin moni yleistää omat tuntemuksensa koskemaan kaikkia? Sinä et ole jokainen tyttö ja nainen tässä maailmassa. Jos sinulle olisi ollut kauheaa, ei se tarkoita sitä, että kaikille muille tai edes suurimmalle osalle olisi.
En olekaan jokainen tyttö vaan 11-vuotiaan tytön isä. Pojat nälvii jo välitunneilla. Näitä liikkatunteja odotellessa.
Jos koulun kulttuuri on sellainen, että se tuntuu lapsestasi ahdistavalta, ota yhteyttä opettajaan ja kerro, mitä ongelmia tyttärelläsi on poikien kanssa.
Vai oletko ylihuolehtivainen isä, joka suojelee pikkuprinsessaansa? Tuli mieleen vain oma poikani, jolle hänen ainokaisensa 9v. tyttönsä on kaikki kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin pitää jatkossa olla liikuntatunnit yhdessä.
Itselläni on sekatunneista huonoja kokemuksia peruskouluajoilta, mutta vika oli siinä että olin kiusattu ja luokkani oli ylipäätään todella levoton ja ongelmainen. Ja liian usein sitten huudettiin jos joku ei saanut kunnon maalipotkua tehtyä tai pesäpallossa koppia jne. Liian vähän kiinnitettiin huomiota sääntöihin ja niiden oppimiseen, tekniikkaan jne. Mentaliteetti oli että kaikkihan nämä lentopallosäännöt osaavat ja sitten peli käyntiin. Ja väkisin pistettiin verkko niin ylös ettei kukaan saanut palloa verkon yli. Olin usein viimeisiä jotka valittiin joukkueeseen ja pienikokoisena hentona tyttönä yritin lähinnä pysyä tieltä pois.
Olen itse opetusalalla ja tunnen nuoria liikunnanopettajia. Ja minulla on todellakin kova luotto siihen että osaavat luoda reilua ja rentoa yhteishenkeä luokkaan. Ja osaavat tarvittaessa eriyttää opetusta. Koululiikunnan ei ole tarkoituskaan olla mitään kilpaurheilua, vaan sitä että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus oppia. Ja luokan voi aina jakaa niihin jotka haluavat pelata kovaa peliä ja niihin jotka haluavat pelata rennommin, sääntöjä samalla opetellen.
Vierailija kirjoitti:
Urheilun pitäisikin olla tasa-arvoista. Erilliset miesten- ja naistensarjat eivät kuulu nykyaikaan.
Olen tästä miettinyt niin välillä, että miksi urheilussa ei ole koripallon sm-sarja ja miesten koripallon sm-sarja, ja muista lajeista vastaavat. Jääkiksessä olisi jääkiksen sm-liiga ja miesten jääkiksen sm-liiga. Jalkiksessa jalkiksen pääsarja ja miesten pääsarja. Kuulantyönnössä olisi sm-kulta ja miesten kuulantyönnön sm-kulta. Nyt nämä kaikki on toisin päin, puhutaan jalkissarjasta ja naisten jalkissarjasta.
Miksi on tärkeää jaotella sukupuolittain? Osaako kukaan perustella? sukupuolittain ei mielestäni kuulu jaotella siksi, että jaottelut perustuvat sanoihin. Sanat ei saa määrätä maailmaa, koska sanat on ajatuksia. Ei maailmaa kuulu perustaa kuvitteellisiin asioihin - ajatuksiin - ihmisten mielissä. Ajatukset ovat yhtä epäoleellisia, kuin ovat pilvet taivaalla. Ei niihinkään asioita perusteta maailmassa, joten miksi sitten ajatuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta huomaa, kuinka monet katsovat asioita omien traumojensa takaa. Pitää muistaa, että asiat muuttuu.
Mielestäni on virhe olettaa, että nykypäivän nuoret olisivat jotenkin perustavanlaatuisesti erilaisia (edistyksellisempiä, suvaitsevaisempia, tasa-arvoisempia, parempia, toisilleen kiltimpiä) kuin vaikkapa 90-luvun nuoret.
Nykyajan nuoret ovat täysin erilaisia kuin 90-luvun nuoret. He ovat kiltipiä, suvaitsevaisempia, tasa-arvoisempia ja paremmin käyttäytyviä. Tahallinen ilkeys ja väkivaltaisuus toisia kohtaan on erittäin harvinaista. 90-luvulla sitä vielä esiintyi.
Liikunnan jakaminen oman halun mukana vauhdikkaampaan ja rennonmpaan ryhmään on loistava idea, josta olisin 90-luvulla pitänyt.
LMAO.
Ne onnistuvat siinä aina, opettavat lapset vihaamaan koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheilun pitäisikin olla tasa-arvoista. Erilliset miesten- ja naistensarjat eivät kuulu nykyaikaan.
Olen tästä miettinyt niin välillä, että miksi urheilussa ei ole koripallon sm-sarja ja miesten koripallon sm-sarja, ja muista lajeista vastaavat. Jääkiksessä olisi jääkiksen sm-liiga ja miesten jääkiksen sm-liiga. Jalkiksessa jalkiksen pääsarja ja miesten pääsarja. Kuulantyönnössä olisi sm-kulta ja miesten kuulantyönnön sm-kulta. Nyt nämä kaikki on toisin päin, puhutaan jalkissarjasta ja naisten jalkissarjasta.
Ei missään ole noin. On miesten sarjat, naisten sarjat, poikien sarjat ja tyttöjen sarjat. Näin se aikuisten oikeasti menee.
Ei tuo sillä muutu, että opetetaan sääntöjä ja potkutekniikoita. Se muuttuu sillä, että muut lisäävät raakaa pelaamista ja yrittävät, uudestaan yrittävät palloa pois paremmilta. Vielä hullummaksi menee jos hitaat ja taidottomat alkavat hieroa jotain taktiikoitaan eli miettimään liikkumista kentän vapaille aluille jne. Jos nyt vaikka ensin saisivat sen pallon pois paremmilta.