Lue keskustelun säännöt.
Suhde pienten lasten isään, kokemuksia?
Pilvilinna
11.09.2018 |
Olen kolmekymppinen nainen ja erosin vajaa vuosi sitten pitkästä parisuhteesta. Viimeiset neljä kuukautta olen ollut suhteessa työkaveriini. Ongelma on se, että hänellä on puoliso ja kaksi pientä lasta. Tapaamme lähinnä työajalla minun luonani (joustavat asiantuntijaduunit), ja satunnaisesti iltaisin.
Minua on ruvennut ärsyttämään se, miten tapaamme vain miehen aikataulun mukaan, silloin kuin hän ehtii ja pääsee. Hän ei ole sanonut jättävänsä perhettään, enkä tiedä haluankokaan sitä. Hän kuitenkin käytöksellään viestii, että hän on hyvin ihastunut ja haluaa olla kanssani. Suhteemme alkoi hänen aloitteestaan. Seksi on mahtavaa, enkä haluaisi luopua hänestä. Nyt olen alkanut kehittää tunteita häntä kohtaan ja mietin, voiko tästä seurata mitään hyvää, vai saanko vain entistä pahemmin siipeeni?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
Paitsi maineesi siellä työpaikalla. Ja edellinen työpaikka on aina käyntikortti seuraavaan. Vaikka kuinka olet sinkku se ei tee sinusta tässä vanhoillisessa ilmapiirissä viatonta. Käytöksen mahdollistaja on aina käyttäytyjää tyhmempi.
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
Suloisen sinisilmäistä<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikohan lähtee työpaikalta kun suhde paljastuu vaimolle?
Miksi se mun työhöni vaikuttaisi? Enkä kyllä usko, että saa tietää.
Usko mua, vaimo saa tietää, teidän "rakkaus" loppuu siihen päivään ja usko mua siinäkin, että lähtijä sieltä työpaikalta olet sinä. Nimim: kokemusta on, sen vaimon roolissa tosin
Miten sait tietää suhteesta? Jatkuiko parisuhteesi pettämisestä huolimatta?
No se näkyi miehen naamasta kilometrin päähän, samoin yhtäkkkiset, yön yli kestävät työpaikan "virkistysreissut" vähän vihjaili ko. suuntaan myös. Tyypillisesti äijällä ei ollut munaa myöntää mitään suoraan, joten vanhanaikaisesti: ratsaamalla kännykkä, saatiin riittävä todistusaineisto asian selvittämiseksi. Työnantaja tykkäsi tilanteesta näköjään vielä vähemmän kuin minä, sillä nainen sai suoran käskyn ryhtyä etsimään uusia töitä niiltä sijoiltaan. Parisuhde "jatkui", ei ollut meikäläisellä mitään haluja jäädä 6v, 3v ja 1v ikäisten yh:ksi.
Katuiko mies aidosti? Voitko luottaa, ettei jatka pettämistä? Entä itse, voitko hyvin suhteessa?
Kuulostaa rankalta ja ihmettelen, miten tuollaisesta selviää. En silti tarkoita arvostella ratkaisuasi pysyä suhteessa.
Voihan siitä ero tulla sen vaimon aloitteesta kun tuo selviää. Sitten sinulla on mahdollista saada petollinen mies ja uusperhekuvio. Voihan siitä jotain hyvää seurata. Kai jokaisella mustalla pilvellä on joku hopeareunus. En nyt äkkiseltään keksi mikä se tässä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies harvoin jättää perhettään, vaikka olisit millainen. Ilmainen pi**un-/py*lynreikä on toki houkuttelevaa - niillä voit pitää jonkun naisen aviomiehen ”uskollisena” vaikka kymmenen vuotta.
Kääntöpuoli on taas sitten se että sinulta menee 10 vuotta elämästä pelkkänä reikänä oloon. Saavutus toki sekin.
Muutama ajatus.
Mitä olen tuttavapiiriäni seurannut, kuuluvat nämä varattujen kanssa pelehtivät poikkeuksetta yhteen ihmisryhmään: läheisyyskammoiset. Mikäli pelkää ettei kelpaa toiselle tai pelkää jätetyksi tulemista, on henkisesti paljon helpompaa olla ns. "mahdottomassa suhteessa". Ja mikäli se toinen osapuoli kaiken lirkuttelun jälkeen valitsisikin "minut" niin saa huonoitsetuntoinen siitä vielä varmistuksen liiton kestävyydelle. Ehdotan ap, että tutkiskelet omia motiivejasi tässä suhteessa, sillä omissa ystävissäni vastaaviin kuvioihin alentuivat vain yllämainitut henkilöt.
Toinen mitä ajattelen, on tuo haihattelusi miehen tunteista. Jos mietit realistisesti mitä tahansa pienlapsiperhettä, niin harva vanhempi pitää idyllisenä tilannetta missä joka yö joutuu heräämään omilta uniltaan vaippoja vaihtelemaan ja syöttämään. Tai sitä ettei edes voi rauhassa rakastella kun kolmivuotias heti herättyään juoksee mustasukkaisena iskän ja äiskän väliin sänkyyn. Tästä syystä hyvin monet pikkulasten vanhemmat pettävät, vaikkei itse suhteessa olekaan muuta vikaa kuin tilapäinen haastava pikkulapsiarki. Voin vannoa lähes 100% varmuudella että tilanne olisi täysin sama, vaikka äitinä olisit sinä eikä tapailemasi miehen nykyinen vaimo. Jokainen oravanpyörässä elävä haaveilee joskus vapaudesta ja riippumattomuudesta, mutta vain typerys heittää onnensa kaivoon toteuttaessaan lyhytaikaisia viettejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
Suloisen sinisilmäistä<3
Ettei peräti per*ssilmäistä, jopa?
Eikö sinusta ole nöyryyttävää olla ukkomiehen p*nopatjana? Työkaveritkin varmaan jo huomanneet?
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
En mä tee mitään väärää, mä oon sinkku. No just teknisesti et tee väärin, moraalisesti kylläkin. Teknisesti minäkään en tekisi väärin jos näkisin sinun unohtavan kännykkäkin kahvilan ym pöydälle ja lähtevän ja jonkun muun vievän sen mennessään. Teknisesti voisihan siinä olla sovittu juttu (yks huonoista syistä miten tekojaan selittelee). Hyvä ihminen sanoisi että meinaatko unohtaa kännykkäsi ja hyvä ihminen ei tietentahtoen sekaantumaan varattuun ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikohan lähtee työpaikalta kun suhde paljastuu vaimolle?
Miksi se mun työhöni vaikuttaisi? Enkä kyllä usko, että saa tietää.
Eiköhän ne tiedä jo.
Minun kokemukseni ja näkemykseni mukaan on ihmisiä, joilla on erittäin herkkä nenä työpaikkaromanssien haistamiseen. Eivätkä he pidä arvelujaan salassa, joten ajan kysymys tämä paljastuminen vain on.
Selvä se, että sitten kun asia tulee tietoon, ette saa sympatiapisteitä keneltäkään, kumpikaan.
Pilvilinna kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% tuollaisista tapauksista siitä ei seuraa mitään hyvää, joten mikset vain etsi toista, vapaata miestä? Varmasti on maailmassa sellaisiakin ja voit saada heiltä mahtavan seksin lisäksi muutakin, kuten sen, että kaikki ei mene vain miehen ehdoilla ja aikatauluilla, ei tarvitse olla huonoa omatuntoa osallistumisesta pettämiseen (kyllä, se on pettäjän vika, mutta aika huolestuttavaa jos se ei aiheuta toiselle osapuolelle ollenkaan omatunnontuskia), ei ole riskiä saada kaikenlaista p*skaa niskaan kun asia paljastuu, yhdessä olo on avointa ja voi vapaasti tavata missä vaan ja tehdä mitä vaan, jos tunteita ja halua on molemminpuolin niin suhteella voi olla tulevaisuus sen sijaan, että a) jäät sydän särkyneenä nuolemaan näppejäsi kun mies valitseekin perheensä tai b) vaimo pistää miehen pihalle minkä jälkeen parisuhde kanssasi yhtäkkiä kelpaakin etkä voi olla miettimättä olisitko koskaan saanut miestä ellei hän olisi tullut jätetyksi.
En ollut ajatellut tällaista lainkaan, enkä hakenut itselleni miestä. Yllätyksekseni työkaveri teki selväksi olevansa kiinnostunut, ja olin ollut häneen salaa ihastunut jo aiemmin.
Itse en koe tekeväni mitään väärää, minä olen sinkku. En tiedä, mitä miehen kotona on meneillään, eikä se minua niin kiinnostakaan, mutta selvästikään parisuhde ei ole kovin onnellinen. Perheestään emme puhu. Nuorempi lapsista on alle vuoden ikäinen. En usko, että olisivat yhdessä ilman lapsia.
Itseäkin on kyllä alkanut mietityttämään voiko tällä tavalla alkaneella suhteella olla tulevaisuutta. Aiemmin en niinkään miettinyt sitä, eihän minulla ole tässä mitään menetettävääkään ollut.
Aika outo ajattelutapa. Ymmärrän, että varsinainen pettäjä ja väärin tekijä on varattu mies, mutta silti en ymmärrä miksei jotakuta vaivaa olla mukana inhottavassa, epärehellisessä toiminnassa. Vai eikö sun mielestä pettäminen ole väärin? Jos ei, sitten voin ymmärtää suhtautumisesi, mutta jos sun mielestä yleisesti on väärin olla epärehellinen ja epäkunnioittava omalle kumppanilleen (ja sitä kautta vielä aiheuttaa negatiivisia asioita lapsilleenkin tässä tapauksessa) niin miten sua ei vaivaa olla tuon miehen kanssa? Mä en ainakaan huolisi miestä, joka tekee mun mielestä noin väärin enkä myöskään pystyisi uskomaan, että hän ei tekisi sitä ihan samaa mulle JOS asiat menisivätkin niin, että päätyisimme oikeaan suhteeseen eli hän luopuisi perheestään syystä tai toisesta.
Kerran tietämättäni päädyin lomaromanssiin varatun miehen kanssa ja kun totuus kotona odottavasta tyttöystävästä mulle selvisi, kyllä mua harmitti ja ärsytti, että mut oli sotkettu sellaiseen toimintaan. Ja vaikka olin hyvin kiinnostunut miehestä ja ehtinyt ajatella, että tämä voisi jatkua Suomessakin, koska meillä synkkasi oikeastaan täydellisesti, niin enpä harkinnut hetkeäkään jatkavani. En, vaikka mies koitti selitellä huonosta suhteestaan ja hankalasta tilanteestaan tyttöystävän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä oikein ajattelet? Riistät perheen näiltä pieniltä lapsilta? Eroa tuosta salasuhteesta.
Nyt eron jälkeen sanot salasuhteen hivelevän itsetuntoasi. Ajattele vähän pidemmälle, miten itsetuntosi tulee käymään eri skenasrioissa:
-miehen vaimo saa tietää, mies valitsee vaimonsa, jättää sinut kylmästi ilmaisemalla, ettet ole yhtä hyvä tai ettei ikinä ollut kyse kuon seksistä tai jopa blokkaamalla
-miehen vaimo saa tietää, potkaisee miehen ulos, mies ei halua sitoutua sinuun vaan kerrankin.panna kaikkea, mikä liikkuu, sinkku kun on
-miehen vaimo saa tietää, potkaisee miehen ulos, mies majoittuu luoksesi helppona käytännönratkaiduna, saat uusperheen ja jatkuvan kontaktin lasten äitiin, joka vihaa sinua, alat epäillä miehen uskolisuutta ja että hän pettää sinuakin panemalla kaikkea, mikä liikkuu
-sama kuin edellinen paitsi ette muuta yhteen ja mies asuu omassa kodissaan ja epäilet hänen esittävän siellä sinkkua ja panevan siellä kaikkea, mikä liikkuu, alat epäillä epämääräisiä kirveleviä oireita sukuelintesi alueella, pitäisikö mennä testeihin
-loöetat sujteen itse jömäkästi sanomalla, ettei olisi pitänyt ikinä ryhtyäkään siihen, teit virheen ollessasi haavoittuvainen ja nyt tiedät ansaitsevasi parempas ja ettet myöskään voi olla jatkossa ystävä noin halpamaisen moraalin omaavan miehen kanssa, etsit uuden miehen, joka on sinkku ja joka haluaa sinut ykköseksi
Henk koht vain jälkimmäinen skenaario parantaisi mun itsetuntoani, muut laskisivat sitä.
Voisit hyvin olla ex-mieheni salarakas, niin paljon samaa tapauksessasi kuuluu olevan.
Etkö ymmärrä vai vain välitä siitä, millaista tuhoa suhteenne saa aikaan? Kun miehen vaimo saa tietää, niin yhden perheen elämä romahtaa. Voi kunpa ihmisillä olisi hieman enemmän kunnioitusta ja selkärankaa, niin pettäjillä kuin varattuihin sekaantujilla, säästyisi paljon surua ja tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisit hyvin olla ex-mieheni salarakas, niin paljon samaa tapauksessasi kuuluu olevan.
Etkö ymmärrä vai vain välitä siitä, millaista tuhoa suhteenne saa aikaan? Kun miehen vaimo saa tietää, niin yhden perheen elämä romahtaa. Voi kunpa ihmisillä olisi hieman enemmän kunnioitusta ja selkärankaa, niin pettäjillä kuin varattuihin sekaantujilla, säästyisi paljon surua ja tuskaa.
Tuskin aloittaja välittää, sitä kiinnostaa vain oman kutinan rapsuttaminen ja tää varattu mies on aloittajalle universumin ainoa sopiva partneri siihen.
Oletko ap yhtään miettinyt haluatko olla (yhdessä miehen kanssa) rikkomassa kahden pienen ja viattoman lapsen maailman, eli heidän perheensä? Yltääkö moraalisi oman navan ulkopuolelle?
Missäköhän työpaikassa tulee kenkää suhteesta? Jos suhde on sinkun ja varatun välinen, niin ainoa joka saattaa lähteä on se varattu, jonka puoliso käskee etsimään työpaikan liitossa pysymisen ehtona.
No se näkyi miehen naamasta kilometrin päähän, samoin yhtäkkkiset, yön yli kestävät työpaikan "virkistysreissut" vähän vihjaili ko. suuntaan myös. Tyypillisesti äijällä ei ollut munaa myöntää mitään suoraan, joten vanhanaikaisesti: ratsaamalla kännykkä, saatiin riittävä todistusaineisto asian selvittämiseksi. Työnantaja tykkäsi tilanteesta näköjään vielä vähemmän kuin minä, sillä nainen sai suoran käskyn ryhtyä etsimään uusia töitä niiltä sijoiltaan. Parisuhde "jatkui", ei ollut meikäläisellä mitään haluja jäädä 6v, 3v ja 1v ikäisten yh:ksi.