Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia Pohjolakodista
nainen19
10.09.2018 |
Viime aikoina Muhoksen Pohjolakoti on ollut paljon uutisissa ja sen jälkeen mun elämä on ollu pelkkää alamäkeä. Olin itse sijoitettuna sinne alle vuoden kun olin alaikäinen.
Olen nyt jo lähemmäs 20 ja en ole vieläkään päässyt yli näistä traumoista mitä kyseinen paikka toiminnallaan aiheutti minulle. Törkeä vapaudenriisto, fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely (fyysistä onneksi vain yhdessä tilanteessa, joka ei ollu siis kiinnipito vaan täysin laiton teko), kaltoinkohtelu, nöyryyttäminen, uhkailu...
En osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa täysillä, mua ahdistaa olla minä ja koen äärimmäistä epämukavuutta olla tässä kehossa.
Inhoan itseäni ja joka ikistä mun piirrettä. Mä pelkään ihmisiä ja en luota niihin.
Mua ahdistaa ja masentaa olla elossa ja oon joutunut aloittamaan antidepressanttien ja rauhoittavien (iltaisin) syömisen.
Mun keho on täynnä viiltoarpia, mutta onneksi suurin osa on ”vain” pinnallisia.
Sain viime viikolla paniikkikohtauksen asiasta, joka muistutti hyvin vahvasti kyseiseen paikkaan liittyvästä asiasta, joka ahdisti mua erityisen paljon.
Luulin että joku tulee hakemaan mua jonnekkin samanlaiseen paikkaan ja yritin pidätellä junassa itkua samalla kun tuntui etten saanut henkeä.
Kun mun frendi tuli hakemaan mut ja vei rannalle istuskelemaan, mä rupesin itkemään yhtä rajusti kuin kolmevuotias ja kerroin kyseisestä paikasta.
Se kohtaus oli yksi pelottavimmista asioista mitä oon ikinä kokenut.
Viimeisen viikon oon ollu psyykkisesti tosi itsetuhoinen ja toivonut koko ajan kuolemaa.
Onnistuin olemaan 4 kk viiltelemättä mutta tänään retkahdin ja tein pinnallisia naarmuja.
Sen jälkeen kun pääsin sieltä, itsetuntoni oli/on hyvin hauras ja se houkuttelee välillä mun lähelle inhottavia ihmisiä. Oon joutunut raiskatuksi ja pahoinpidellyksi useamman kerran enkä ole uskaltanut puolustautua. Pohjolakodissa mua alistettiin niin paljon, että kehon ”halvaantumisesta” on tullut automaattinen reaktio.
En välttämättä uskalla lähteä pakoon jos tilanne on uhkaava, sillä pelkään agressiivisen henkilön satuttavan mua lisää.
Mä koen tosi isoa häpeää siitä että oon asunut siellä ja koen että ihmiset leimaa mut.
Ensimmäinen asia mitä siitä paikasta kuulin oli se, että siellä on murhattu ihminen..
Mulla ei ole rikosrekisteriä. En käyttänyt alaikäisenä päihteitä (join alle 18-vuotiaana kahdella käyttökerralla yhteensä 4 annosta), tehnyt rikoksia, ollut väkivaltainen tai tehnyt mitään painavan tuomittavaa. Mutta musta tuntuu että oon valtaosalle ihmisistä silti rikollinen ja paha.
Minulla on muutama frendi nykyään. Jotkut ”jättivät” mut sen jälkeen kun jouduin Pohjolakotiin. En uskalla hankkia uusia kavereita koska pelkään heidän tuomitsevan minut ja hylkäävän heti jos he saavat tietää että olen asunut Muhoksella.
Mua pidetään outona koska oon hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Mutta oikeasti oon vaan surullinen.
Useimmat sanoo että ulkoisesti näytän siltä että homma on hanskassa. Mulla ei oo taloudellisia ongelmia, lemmikki voi hyvin, ulkoinen habitus on siisti väsymystä lukuunottamatta. Mutta silti oon lopussa.
Musta tuntuu että on liian myöhäistä korjata mua.
Haluaisin tulevaisuudessa psykiatriksi/sairaanhoitajaksi/sijaisperheeksi mutta itsemotivointi on äärimmäisen vaikeaa, koska en halua elää. (Opiskelen kyllä tällä hetkellä.)
Haluaisin oman lapsen, mutta en uskalla hankkiutua raskaaksi jos mun psyyke on näin järkyttävässä kunnossa. Rehellisesti sanottuna mun kissa on ainoa syy miksen ole jo yrittänyt itsemurhaa.
Mä en vaan jaksa.
Sanokaa etten oo yksin, jooko?
Kommentit (62)
Mua pyydettiin täällä aikaisemmin kertomaan siitä paikasta lisää ja nyt olisi sopivasti aikaa. Laitan tähän alle muutaman kohdan, mikä oli mun kantelussa eduskunnan oikeusasiamiehelle:
”Ohjaajat uhkaili putkalla jos ei suostunut riisuutumaan.”
”Ei saanut lukea raporttejaan.”
”Ketiapiinia syötettiin kuin ruisleipää, mutta terapioille ei koettu tarvetta.
Ketiapiinia ei tulisi käyttää alaikäisille potilaille. Edes psykoosidiagnoosia ei tarvinnut, riitti vain että asui siellä.”
”Ei saanut olla paikalla kun lomalta tullessa/läheisten tuomat tavarat tarkistettiin.”
”Ohjaajat eivät olleet rehellisessä ja kunnollisessa yhteistyössä muihin tahoihin, esim. psykiatriseen poliklinikkaan.”
”Joukkokehoratsioita oli paljon sekä huonetarkastuksia, usein ilman syytä. Mainittiin vain ”tulentekovälineet” ja kaikkien huoneet tarkastettiin, vaikka yksittäiset nuoret eivät edes polttaneet.”
”Asiakirjoissa asioiden vääristely/valehtelu.”
”Joskus positiivisten asioiden ignorointi.”
”Yksinäisyys.”
”Virikkeiden puute.”
”Lohdutuksen puute.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Omista sanomisista ja tekemisistä valehtelu (ohjaajat).”
”Vaatteiden repiminen (ei rajoitustoimenpide).”
”Joukolla pakkoriisuttamisella uhkailu.”
”Salassapitovelvollisuuden rikkominen.”
”Laittomat rajoitustoimenpiteet.”
”Lapsen vähättely ja yksin jättäminen.”
”Laittoman pituiset rajoitustoimenpiteet.”
”Nöyryyttäminen muiden lasten nähden.”
”Seurauksien kasaantuminen.”
”Lapsen provosointi.”
”Ei saanut kunnollista terveydenhuoltoa, ei saanut mennä sairaalaan/terveykeskukseen.”
”Ei saanut soittaa viranomaisille.”
”Ei saanut laittaa valitusta sosiaalityöntekijälle, koska en antanut ohjaajan lukea sitä.”
”Jos Pohjolakotia kritisoi esim puhelimessa, joutui huoneeseen ja sai rangaistuksen (vaikka olisi puhunut asiallisesti).”
”Lasten passivointi.”
”Pyrkimyksiä vaikuttaa omaan arkeen pidetään huonona käytöksenä.”
”Huoneessa pitäminen useita tunteja putkeen.”
”Turhan rajut otteet ja jopa pahoinpitely kiinnipidossa.”
”Uhkailemalla ja painostamalla riisuutumaan pakottaminen.”
”Ohjaajat eivät kunnioittaneet nuoren intiimiteettiä.”
”Epäystävällinen/asiaton käytös.”
”Henkilökohtaisten tekstien ja päiväkirjojen selailu.”
”Rahoja ei saanut pitää itsellään eikä tästä ollut minkäänlaista merkintää asikirjoissa tai välitettyä tietoa sos.tt:lle.”
”Lapsen jopa kaikkien tavaroiden haltuunotto ilman päätöksiä.”
”Ei saanut keskustella kahden sosiaalityöntekijän kanssa.”
”Ei saanut käyttää rahojaan mieluisiin vaatteisiin.”
”Asiaton uhkailu.”
”Ei saa ilmaista kaikkia emotioita turvallisesti.”
”Muihin lapsiin ei saa koskea edes positiivisesti.”
”Yömekon alla pitää pitää shortseja.”
”Ei napapaitoja tai shortseja.”
”Kohtuuttomat rangaistukset.”
Täällä on mun mielestä osa aika tekopyhiä ihmisiä.
Kirjoitellaan omalla nimellään myötätuntoisia viestejä Facebookiin uutisten alle ja ollaan niin empaattista, mutta täällä sitten tulee sellaista tekstiä, kuin olisin rikollinen, päihdeongelmainen tai sekopää murhaaja.
(Ei koske asiallisia kommentoijia.)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut nuortenkodeissa käymässä opiskelujeni aikana.
Suomessa nuortenkotiin ei päädy myöhästelyistä.
Ja niitä koteja on erilaisille nuorisoryhmille.
Alas on vajottu, jos hoitajat puhuvat "iskuista"
Mitähän "iskuja" nuorten puolelta on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Pohjolakotiin sijoitetaan yleensä vain niitä nuoria, joiden kanssa ei muualla pärjätä. Tämä tilanne oli ainakin menneinä vuosina. Esim. tavallisessa lastenkodissa, jos kävi toistuvasti ohjaajien kimppuun kesken läksyissä auttamisen, uhkaili, karkaili ja oli vaaraksi ympäristölleen... kun kokoa alkoi jo olla ja ei vaan enää pärjätty, tuli osoitteeksi Pohjolakoti.
Tavallisessa lastenkodissa tapahtuu myös monenlaista, ne eivät vain aina päädy otsikoihin. Aikoinaan yksi työkaverini pahoipideltiin kahden nuoren toimesta niin pahasti, ettei hän enää koskaan palannut työelämään. Kyseessä oli yksikkö, jossa elettiin kuin tavallisessa kodissa.
Vttu ne mitään tavallisia koteja oo. Laitoksia, joissa on palkatut hoitajat, jotka lähtee työvuoronsa jälkeen omaan himaansa. Ei niissä asu ketään muuta kuin lapset, muut käy vain siellä töissä. Lääkityksellä pidetään porukka tokkurassa.
Samanlainen meno Lagmansgårdenin koulukodissa. Et ole yksin. Pilasivat mielenterveyteni. Hyvä lastensuojelu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nuortenkodeissa käymässä opiskelujeni aikana.
Suomessa nuortenkotiin ei päädy myöhästelyistä.
Ja niitä koteja on erilaisille nuorisoryhmille.
Alas on vajottu, jos hoitajat puhuvat "iskuista"
Mitähän "iskuja" nuorten puolelta on ollut?
Käymällä siis kerran nuorisokodissa tiedät millaisia kaikki lastensuojelun asiakkaat ovat?
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne pulmusia ole viety, ihan oikeasti.
Millaisia sitten? Rikollisia, väkivaltaisia, päihteidenkäyttäjiä?
Vaikka 95% asukkaista kuuluisi tähän kastiin, niin ehkä se 5% ei kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asuin tuolla paikassa viis vuotta sitten. vielkin ahdistaa jos joku sanoo sanan ”koulukoti” tai ”pohjolakoti”.
Noihin kaikkiin yksityisiin, voittoa tavoitteleviin laitoksiin pitäisi tehdä yllätystarkastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ap.
Tästä kirjoituksesta on jo vuosi, eikä mun elämä varsinaisesti paremmin mene. Itseasiassa koulunkäynnin kannalta paljon huonommin. En ole lainkaan työ/koulunkäyntikykyinen.
Aina jos kuulen/luen jostain sanan ”Pohjolakoti”, niin multa saattaa mennä toimintakyky pitkäksikin aikaa.
Oon melko varma, että mun elämä johtaa itsemurhaan jossain vaiheessa. Jos/kun niin käy, niin jätän jäähyväiskirjeessä henkilökohtaiset kiitokset kyseiselle lastensuojelulaitokselle. Hehän sanoivat, että kiittäisin vielä joku päivä!
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne pulmusia ole viety, ihan oikeasti.
Ei ole viety pulmusia. Mä tiedän sen tasan tarkkaan koska olen työskennellyt kyseisessä paikassa. Jos nuori käyttäytyi edes jotenkin sääntöjen mukaan, niin varmasti sai hyvää kohtelua Pohjolakodissa ohjaajilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne pulmusia ole viety, ihan oikeasti.
Ei ole viety pulmusia. Mä tiedän sen tasan tarkkaan koska olen työskennellyt kyseisessä paikassa. Jos nuori käyttäytyi edes jotenkin sääntöjen mukaan, niin varmasti sai hyvää kohtelua Pohjolakodissa ohjaajilta.
Mikäli oikeasti olet sosiaalialalla, tiedät varsin hyvin, että lapsia kuuluu kohdella asiallisesti käytöksestä riippumatta.
Kasvoin Muhoksella, en Pohjola-kodissa, mutta pääsin läheltä aistimaan ilmapiiriä.
Muhoksella oli yleisesti todella tiukka kasvatus ja lasten kuritus oli yhteisössä hyväksyttyä. Opettajat, vanhemmat, muut aikuiset, perhekodit, kirkko ja lapset hyväksyivät itsessään ja muissa väkivaltaa lähimmäisen rakkauden ja uskonnollisen jämptiyden nimissä. Pitkään jatkuneet valtaväännöt saattoivat saada sadistisia piirteitä.
Monet pojat perhekotienkin ulkopuolella ikäpolvestani ovat kuolleet itsemurhiin ja päihteisiin. Perhekodeissa pidettiin työntekijöitä sillä verukkeella, ettei lapset uskaltaneet karata heidän vahtivuorollaan.
Murhattu ohjaaja oli kuulemma reilu ja sattui olemaan vain väärässä paikassa väärään aikaan.
Toivottavasti Muhoksella ei ole enää samanlaista kuin 90-00 -luvulla.
Tuo Muhos on paskinta paskin paikka. Kun valot pimenee, niin tenavat juoksee nussimassa toisiaan kuin kanit.
Anus mundi - maailman perseenreikä.
Alue: Aihe vapaa
Vaan millä? Onko pakko olla joko päihdeongelmainen tai rikollinen?
Tuu katsomaan vaikka mun rikosrekisteriä, se on yhtä puhdas kuin desinfiointiaine. Tässä ketjussa on em. mun sähköpostiosoite, olet tervetullut keskustelemaan kanssani päihteistä ja rikollisuudesta.