Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on jatkunut niin kauan, että on ehdityy viettämään viidet synttärit, joihin tuo fiktiivinen kauhu-anoppi on ehtinyt kenties leipoa viisi kuivakakkua.  Itse olen joutilas vanhus, jolle annetaan lista toivotuista ruuista ja leipomuksista helpottamaan lapsiperheen kiireistä arkea ja ajoittaisia juhlia.  

Niitä lapsia on perheissä usein useampi kuin yksi ja niitä sen miniän perheen juhliakin on vuodessa varmaan enemmän kuin yhdet.

Sinä toimit oikein kun teet mitä pyydetään. Esimerkiksi minun äitini ei tuohon kykene vaan pyrkii pilaamaan kaiken meidän perheen juhliin liittyvän ilon. 

Jos pyydetään, että älä leivo tai tuo mitään, niin mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?

Leivo omiin juhliisi kaikki mitä haluat, älä tunge toisten juhliin omia juttujasi. Helppoa, eikös?

Minäminä mummot aiheuttavat usein draamaa ja pahaa mieltä ympärilleen, mutta ei se mitään, kun täytyyhän juhlien päätähden saada häärätä ja häslätä mielensä mukaan...

Onneksi ovat vähemmistöä kuitenkin. 

On se nyt kumma ettei voi edes avutonta kuivakakkua ottaa vastaan. Kuivakakku on surulllinen.

Vierailija kirjoitti:

Minäminä mummot aiheuttavat usein draamaa ja pahaa mieltä ympärilleen, mutta ei se mitään, kun täytyyhän juhlien päätähden saada häärätä ja häslätä mielensä mukaan...

Onneksi ovat vähemmistöä kuitenkin. 

Vähemmistöä kyllä, mutta ei se hirveästi lohduta kun oma anoppi on siitä toisesta ääripäästä.

Toisaalta, ihan hyvä niin, että kaikilla ei ole yhtä vaikea anoppi kuin itsellä. On kyllä sellainen taakka, jota en soisi kenenkään kannttavaksi.

Vierailija kirjoitti:

On se nyt kumma ettei voi edes avutonta kuivakakkua ottaa vastaan. Kuivakakku on surulllinen.

Jos sitä kuivakakkua ei kukaan leipoisi, silloin se ei olisi surullinen. Erittäin julmasti tehty anopilta myös kuivakakkua kohtaan. Jos kovasti leivotuttaa, miksei anoppi vie kuivakakkua seurakunnan bingoon palkinnoksi, jos muuta loppusijoituspaikkaa ei avuttomalle kuivakakulle löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään. 

 

Harvemmin nämä hänen kuivakakkunsa ovat kenellekkään maistuneet, kun tarjolla on muutakin kuten juustokakkua. Ap

 

Kuinka vaikeaa se olisi kiittää kauniisti, pistää kakut muiden tarjoamisten joukkoon ja kehua vieraille sivulauseessa ihanaa anoppia, joka teki kuivakakut? Aikuisen ihmisen luulisi olevan sen verran sivistynyt ettei turhaan pahota vanhan ihmisen mieltä tylyllä kieltäytymisellä vain koska itse osaa paremmin. Mitä se haittaisi jos anoppi saisi olla tässä avuksi ja saisi hyvän mielen?

Tämä. Ei tuo anoppi oikein kuulosta maailman paskimmalta ihmiseltä. Haluaa auttaa ja olla osa juhlia, mikset voi vain iloita tästä? Yksinäinen varmaan on.

Luin aloituksen ja mieleeni tuli, miksi kaikesta pitää tehdä tällaista jurputusta. Antaa anopin leipoa ja leivo sinäkin. Näin toimitaan monessa eteläisemmässä kulttuurissa, että juhlia valmistellaan yhdessä suvun naisten kesken. Anoppi ja miniä eivät pelkästä periaatteesta vihaa toisiaan :D Ei joku kakun leipominen mitään kilpailua ole, sen pitäisi olla mukavaa. Mitä jos suhtautuisi kiitollisuudella siihen, että toinen nainen haluaa olla mukana valmisteluissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään. 

 

Harvemmin nämä hänen kuivakakkunsa ovat kenellekkään maistuneet, kun tarjolla on muutakin kuten juustokakkua. Ap

 

Kuinka vaikeaa se olisi kiittää kauniisti, pistää kakut muiden tarjoamisten joukkoon ja kehua vieraille sivulauseessa ihanaa anoppia, joka teki kuivakakut? Aikuisen ihmisen luulisi olevan sen verran sivistynyt ettei turhaan pahota vanhan ihmisen mieltä tylyllä kieltäytymisellä vain koska itse osaa paremmin. Mitä se haittaisi jos anoppi saisi olla tässä avuksi ja saisi hyvän mielen?

- ei tuo ole auttamishalua

- miniän perhe ei ole mikään terapiataho jonka kuuluu kannatella anopin hyvinvointia ja mielenterveytttä

- jos on yksinäinen, kannattaa miettiä, voisiko opetella käyttäytymään toisin jyräämiswn sijaan

Vierailija kirjoitti:

Luin aloituksen ja mieleeni tuli, miksi kaikesta pitää tehdä tällaista jurputusta. Antaa anopin leipoa ja leivo sinäkin. Näin toimitaan monessa eteläisemmässä kulttuurissa, että juhlia valmistellaan yhdessä suvun naisten kesken. Anoppi ja miniä eivät pelkästä periaatteesta vihaa toisiaan :D Ei joku kakun leipominen mitään kilpailua ole, sen pitäisi olla mukavaa. Mitä jos suhtautuisi kiitollisuudella siihen, että toinen nainen haluaa olla mukana valmisteluissa?

Miksi aina nää etelän kulttuurit vedetään tähän????

Kyllä ihan jokaisella on oikeus omista asioistaan ka kodistaan päättää.

Miksei se anoppi kutsu sinne OMAAN kotiinsa leipomaan jos yhdessä haluaa leipoa ja ota miniä mestaroimaan OMIA juhliaan jos ruollainen tarve hänellä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään. 

 

Harvemmin nämä hänen kuivakakkunsa ovat kenellekkään maistuneet, kun tarjolla on muutakin kuten juustokakkua. Ap

 

Kuinka vaikeaa se olisi kiittää kauniisti, pistää kakut muiden tarjoamisten joukkoon ja kehua vieraille sivulauseessa ihanaa anoppia, joka teki kuivakakut? Aikuisen ihmisen luulisi olevan sen verran sivistynyt ettei turhaan pahota vanhan ihmisen mieltä tylyllä kieltäytymisellä vain koska itse osaa paremmin. Mitä se haittaisi jos anoppi saisi olla tässä avuksi ja saisi hyvän mielen?

<

Niin paljon ei tämä. Ei se lapsen perhe ole mikään terapialelu. Ja mitä enemmän itsensä pätemisen tarvetta tyrkyttää esim kakkujen muodossa (kielloista huolimatta), niin vaara on, että yksinäisyys lisääntyy. Tuollaista ylikävelyä ei jaksa kukaan. Henkilöä aletaan väktellä, on se sitten äiti, veli, naapuri tai joku muu.

Se mummeli on aikuisena ihmisenä ihan itse vastuussa tunteistaan. Mummoikään mennessä pitäisi olla jo osaamista käsitellä pettymystä, luulisi pahempaakin käyneen tuon ikäiselle kuin kielletty tuomasta toisen juhliin tarjoiluja.  Mummon tunteista ei ole vastuussa hänen lapsensa, näiden puolisot eikä varsinkaan ne lapsenlapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään. 

 

Harvemmin nämä hänen kuivakakkunsa ovat kenellekkään maistuneet, kun tarjolla on muutakin kuten juustokakkua. Ap

 

Kuinka vaikeaa se olisi kiittää kauniisti, pistää kakut muiden tarjoamisten joukkoon ja kehua vieraille sivulauseessa ihanaa anoppia, joka teki kuivakakut? Aikuisen ihmisen luulisi olevan sen verran sivistynyt ettei turhaan pahota vanhan ihmisen mieltä tylyllä kieltäytymisellä vain koska itse osaa paremmin. Mitä se haittaisi jos anoppi saisi olla tässä avuksi ja saisi hyvän mielen?

<

Haluaa auttaa. Mikä siitä halusta tekee arvokkaamman kuin se, että tytär/miniä _haluaa_ omassa kodissaan järjestää juhlat ilman ulkopuolisen tunkeutumista reviirille? 

Ole iloinen ja ota apu vastaan. 

Itselläni samanlainen anoppi, mutta olen tyytyväinen ja kehuja on tullut.

Ruuanlaitto ei taas ole hänen lajiaan.

kannattaa joissain asioissa antaa periksi.

Muistakaa, lapset muistavat nämä erimielisyydet, jopa aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni samanlainen anoppi, mutta olen tyytyväinen ja kehuja on tullut.

Ruuanlaitto ei taas ole hänen lajiaan.

kannattaa joissain asioissa antaa periksi.

Muistakaa, lapset muistavat nämä erimielisyydet, jopa aikuisena.

MIKSI sille anopille pitää antaa periksi oman hyvinvoinnin kustannuksella? Opettaa lapsille että rajattomuus on jees ja äiti pelkkä kynnysmatto ja siivooja ja että äidin ja lasten väliin on ok ulkopuolisen ängetä? Tallettaa lasten mieliin omista synttäreistä paskamuistot ja onneton äiti?

Vierailija kirjoitti:

Itselläni samanlainen anoppi, mutta olen tyytyväinen ja kehuja on tullut.

Ruuanlaitto ei taas ole hänen lajiaan.

kannattaa joissain asioissa antaa periksi.

Muistakaa, lapset muistavat nämä erimielisyydet, jopa aikuisena.

Kehuja, että olet anopin kynnysmatto?  Ja siihen olet tyytyväinen? 

JOS se anoppi olisi vailla sitä, että hän haluaa bondata miniän kanssa ja tehdä yhdessä jotain, MIKSI sen yhteisen tekemisen pitää olla just siellä miniän kodissa ja liittyä miniän lapsiin? Niin että anoppi tunkee sinne väkisin, vaikka on kielletty?

Eikö silloin se anoppi kutsuisi sinne omaan kotiinsa ja ottaisi mukaan omiin juttuihinsa, jos olisi kyse vilpittömästä halusta olla yhdessä miniän kanssa?

En ymmärrä kyllä sitäkään, että miksi sen anopin pitää just miniän kanssa saada bondata, eikä esimerkiksi sen oman lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni samanlainen anoppi, mutta olen tyytyväinen ja kehuja on tullut.

Ruuanlaitto ei taas ole hänen lajiaan.

kannattaa joissain asioissa antaa periksi.

Muistakaa, lapset muistavat nämä erimielisyydet, jopa aikuisena.

Mun anopin kanssa joutuu antamaan joka asiassa periksi, jos tuoll tielle lähtee.

Mitkä erimielisyydet? Tämä anopin tarjoiluiden siirto tehdään tietysti mahdollisimman hienotunteisesti eikä anoppikaan kehtaa ison seurueen edessä päästää itkupotkuraivareita valloilleen. 

No voit kokeilla sitä, että itse leivot ja viet kakun anopille. Menet koko konkkaronkkasi kanssa tai yksin anopille useammin kylään ja viet itse tehtyä tuliaista mukanasi. Leivot mielelläsi niin mikä sen parempi ajatus ja kerrot, että ajattelit anoppia leipoessasi.

Käyttekö tasapuolisesti anoppilassa ja miehesi myös. Voit mennä myös yksin anoppia moikkaamaan  ilman mitään sopimuksia ja viet kakun tai piirakan mukanasi.