Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän pitää sinusta ja haluaa auttaa.
Sietämätön vanha ja ilkea harppu!
Naapurin mummi pesi poikansa kodin jääkaapin. Miniä hermostui.
Äitini ihmetteli asiaa, kun toinen vain auttoi. Pyysin äitiäni miettimään tilannetta, jossa hänen anoppinsa pesisi hänen jääkaappinsa... äiti oli ihan jäätävissä väleissä oman anoppinsa kanssa, mutta jostain syystä ei sitten ymmärräkään, että joku hänen ystävänsä tai hän itse voi olla juuri tuo the anoppi.
Minun puolestani saisi olla vaikka itse paholainen, kunhan tulisi ja pesisi jääkaappini. Jääkaapin pesu on yksi ankeimpia kotihommia.
Vierailija kirjoitti:
Olipa kirjoitus. Mitä sen on väliä, jos siinä pöydässä on myös anopinkin leipomuksia. Voitte leipoa kumpikin. Loput sitten pakkaseen, kun juhlista tahtoo aina jäädä herkkuja. Kateuskortti oli kyllä aiheeton ottaa esille. Mukavia kekkereitä.
Jos ei halua niitä muiden leipomuksia sinne ja haluaa itse järjestää oman perheensä juhlat!
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen:
Minä en pidä lainkaan leipomustuotteista, en makeasta ylipäätään.
Miehen sukulainen järjestää kahvikekkereitä, joissa on tarjolla jos jonkinlaista pullaa. Ja leipoja ei meinaa uskoa etten pidä makeasta. Tulee huono olo joten jos maistaisin kaikkia, olisi olo kauhea.
Ymmärtäkää ettei kaikki aidosti tykkää edes hyvin tehdyistä pullista.
Unelmoin näissä tilanteissa perusruisleivästä.
Onneksi omat sukulaisesi eivät järjestä inhottavia kahvipullakekkereitä. Aina hauskempaa, kun kyseessä on miehen sukulaiset, jotka syyllistyy kaikkeen pahaan. Itsekin tosin tykkää siitä ruisleivästä kahvin kanssa enemmän, mutta en saa traumoja, vaikka pullaakin joku tyrkyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Ymmärräthän, että mikä on ero anopilla ja äidillä? Ei se ole niin vaan anopin tunkeutua miniän huusholliin kokkaileen, siitä tahtoo tulla sanomista. Näin olen tällä vauvapalstalta havainnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Ymmärräthän, että mikä on ero anopilla ja äidillä? Ei se ole niin vaan anopin tunkeutua miniän huusholliin kokkaileen, siitä tahtoo tulla sanomista. Näin olen tällä vauvapalstalta havainnut.
Ei sinne tyttärenkään kotiin voi tunkwutua. Laissa kielletty.
Se paino on siinä tunkeutumisella. Se on asiatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rajaton anoppi syö oikeasti perheen hyvinvointia"
Silloinkin, kun tuo rajattomuus on sitä, että leipoo juhliin? Miten usein niitä juhlia vietetään? ja ihan sama, sinne vaan mummonkin leipoukset pöytään, ne mitä jää yli, voi antaa mummolle mukaan, kun lähtee juhlista. Ei kai tuo nyt niin kamalaa ole, kenen leipoma kakku siinä pöydässä on.
Miniähän voi "kostoksi" viedä puolestaan anopin juhliin kakun ihan vaan kyselemättä:D
Ei se sillä lailla ilmene vaan tyrkyttämisenä ja tunkemisena ja tuppautumisena, rajattomana ahdistavana käytöksenä.
Kyllä se nyt vaan on sen toisen perheen pöytä ja se perhe päättää kenen kakkuja siellä on.
Vai tungetko sinä kakkarasi naapurinkin kahvipöytään?
Kyllä se nyt on niin, että sinä, rajaton miniä, olet oppositiossa yksinäsi räksyttämässä.
Harmi miehellesi, lapsillesi ja anopillesi tuo asenteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rajaton anoppi syö oikeasti perheen hyvinvointia"
Silloinkin, kun tuo rajattomuus on sitä, että leipoo juhliin? Miten usein niitä juhlia vietetään? ja ihan sama, sinne vaan mummonkin leipoukset pöytään, ne mitä jää yli, voi antaa mummolle mukaan, kun lähtee juhlista. Ei kai tuo nyt niin kamalaa ole, kenen leipoma kakku siinä pöydässä on.
Miniähän voi "kostoksi" viedä puolestaan anopin juhliin kakun ihan vaan kyselemättä:D
Ei se sillä lailla ilmene vaan tyrkyttämisenä ja tunkemisena ja tuppautumisena, rajattomana ahdistavana käytöksenä.
Kyllä se nyt vaan on sen toisen perheen pöytä ja se perhe päättää kenen kakkuja siellä on.
Vai tungetko sinä kakkarasi naapurinkin kahvipöytään?
Kyllä se nyt on niin, että sinä, rajaton miniä, olet opposi
Eli tunget. Taidat olla aika yksinäinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa kirjoitus. Mitä sen on väliä, jos siinä pöydässä on myös anopinkin leipomuksia. Voitte leipoa kumpikin. Loput sitten pakkaseen, kun juhlista tahtoo aina jäädä herkkuja. Kateuskortti oli kyllä aiheeton ottaa esille. Mukavia kekkereitä.
Jos ei halua niitä muiden leipomuksia sinne ja haluaa itse järjestää oman perheensä juhlat!
Ei kait se ole ko suurempaa pöytään laittamaan, että mahtuu kahden naisen leipomukset. Ettei vaan ole kyse anoppisyndroomasta. Jos joku leipoo juhliin jotain, niin kyllä siinä vielä jää emännällekin touhuamista, kun seitsemää sorttia tarjolle järjestetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa kirjoitus. Mitä sen on väliä, jos siinä pöydässä on myös anopinkin leipomuksia. Voitte leipoa kumpikin. Loput sitten pakkaseen, kun juhlista tahtoo aina jäädä herkkuja. Kateuskortti oli kyllä aiheeton ottaa esille. Mukavia kekkereitä.
Jos ei halua niitä muiden leipomuksia sinne ja haluaa itse järjestää oman perheensä juhlat!
Ei kait se ole ko suurempaa pöytään laittamaan, että mahtuu kahden naisen leipomukset. Ettei vaan ole kyse anoppisyndroomasta. Jos joku leipoo juhliin jotain, niin kyllä siinä vielä jää emännällekin touhuamista, kun seitsemää sorttia tarjolle järjestetään.
Jokaiselöa on oikeus itse päättää oman perheensä juhlista omassa kodistaan.
Anoppi on omat juhlansa järjestänyt ja saa rauhassa järjestää edelöeen. Mikä pakko on tunkea häiriköimään???
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Siis omalle tyttärelle uskaltaa käydä kaupassa, (vaikka tämä olisi miten isopalkkaisessa työssä ) koska se on ihan varma, että vävyä ei tuo haittaa kärpäsen paskan vertaa. Mutta miniälle en kävisi, koska olen sata varma, että kaikki olisi väärin ostettu :D
Tytön olen itse kasvattanut ja hänen kanssaan aika kiinteästi parikymmentä vuotta elänyt, hän on tuttu perijuuriaan myöten ja hänelle voin tosiaankin käydä kaupassa, viedä kakun meennessäni kahvipöytään, eikä tyttö tai vävy vedä herneitä nenään. Miniää tuskin koskaan tulen tuntemaan kunnolla, enkä tiedä hänen tapojaan tai muutakaan. Meillä käydessään tuntuu, että ainakaan mikään laittani ruoka ei näytä maistuvan.
Kyllä se oma tytär on tutumpi ja vävyt varmaan harvemmin valitaa/välittää siitä mitä anoppi kahvipöytään kantaa. Kaikki syödään tyytyväisenä ja vielä kehutaan päälle.
Oman tyttären perheen juhlapöytään minäkin uskaltaisin leipoa, mutta miniän juhliin en. Sen on vauvapalsta opettanut:D parasta vaan olla hissunkissun. Ja onhan sillä miniällä omakin äitinsä, hän voi sitten leipa tyttärensä juhliin. Kaikki hyvin ja maassa rauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, koska aloituksessa kysyttiin lukijoiden omia kokemuksia. Minä kerroin oman kokemukseni ja näkemykseni. En minä halua lähteä ottamaan kantaa jonkun anonyymin henkilön anopin tekemisiin tai alkaa haukkumaan täysin tuntematonta ihmistä.
Kerroit miten asiat näkee ja kokee täydellisesti omanapainen narsisti jolle ei ole edes pälkähtänyt päähän miettiä sitä kenen rajoja talloo.
Ohhoh, aikamoista analyysia. En tiedä mikä sinut on noin katkeraksi saanut, mutta toivottavasti saat asiasi selvitettyä. Ei varmasti ole mukava elää tuollaisen negatiivisuuden kanssa.
Pitkä tekstisi oli raaka ja paljastava. Ei se ole negatiivisuutta että toteaa sinut omanapaiseksi , r
Jaa, että meni taas räkyttämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Siis omalle tyttärelle uskaltaa käydä kaupassa, (vaikka tämä olisi miten isopalkkaisessa työssä ) koska se on ihan varma, että vävyä ei tuo haittaa kärpäsen paskan vertaa. Mutta miniälle en kävisi, koska olen sata varma, että kaikki olisi väärin ostettu :D
Tytön olen itse kasvattanut ja hänen kanssaan aika kiinteästi parikymmentä vuotta elänyt, hän on tuttu perijuuriaan myöten ja hänelle voin tosiaankin käydä kaupassa, viedä kakun meennessäni kahvipöytään, eikä tyttö tai vävy vedä herneitä nenään. Miniää tuskin koskaan tulen tuntemaan kunnolla, enkä tiedä hänen tapojaan tai muutakaan. Meillä käydessään tuntuu, että ainakaan mikään laittani ruoka ei näyt
Se että on kasvattanut tyttärensä tahdottomaksi kynnysmatoksi ei varsinaisesti ole mikään ylpeilyn aihe.
Miniät räksyttää, mutta karavaani kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Siis omalle tyttärelle uskaltaa käydä kaupassa, (vaikka tämä olisi miten isopalkkaisessa työssä ) koska se on ihan varma, että vävyä ei tuo haittaa kärpäsen paskan vertaa. Mutta miniälle en kävisi, koska olen sata varma, että kaikki olisi väärin ostettu :D
Tytön olen itse kasvattanut ja hänen kanssaan aika kiinteästi parikymmentä vuotta elänyt, hän on tuttu perijuuriaan myöten ja hänelle voin tosiaankin käydä kaupassa, viedä kakun meennessäni kahvipöytään, eikä tyttö tai vävy vedä herneitä nenään. Miniää tuskin koskaan tulen tuntemaan kunnolla, enkä tiedä hänen tapojaan tai muutakaan. Meillä käydessään tuntuu, että ainakaan mikään laittani ruoka ei näyt
Se on juurikin näin. Vävyt yleensä ovat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Poikien äidit, toivottavasti ymmärrätte ryömiä ruumisarkkuun kun poika kasvaa aikuiseksi ja alkaa seurustella. Teette kaiken varmasti väärin kuitenkin.
Siis juuri sinä jolla on nyt se pieni poikavauva tai vähän isompi rasavilli. Ei ne tulevien sukupolvien miniät kuitenkaan ymmärrä teitä eikä teidän tapojanne, olivat ne ihan millaiset hyvänsä.
Ei pidä yleistää. Minulta miniä pyysi kaksi kakkua omiin syntymäpäiväjuhliinsa, jotka järjesti ystävilleen. Tuossa kannattaakin myös meidän anoppien muistaa, että pyynnöstä tehdään eikä tuputeta väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ällöttää kaikki, mihin leipuri on ehkä koskenut ja on ollut kauan työn alla / huoneenlämmössä. Eli just ne hienot kakut. Otan aina mieluummin sitä kuivakakkua tai pullasiivun.
Minua ällöttää tuollainen ihminen. Yäk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin päin, että anoppi leipoo ja järjestelee muiden juhlia, mutta ei meidän. Miehen siskolle käy ihan kaupassakin, vaikka hän on hyväpalkkaisessa työssä.
Siis omalle tyttärelle uskaltaa käydä kaupassa, (vaikka tämä olisi miten isopalkkaisessa työssä ) koska se on ihan varma, että vävyä ei tuo haittaa kärpäsen paskan vertaa. Mutta miniälle en kävisi, koska olen sata varma, että kaikki olisi väärin ostettu :D
Tytön olen itse kasvattanut ja hänen kanssaan aika kiinteästi parikymmentä vuotta elänyt, hän on tuttu perijuuriaan myöten ja hänelle voin tosiaankin käydä kaupassa, viedä kakun meennessäni kahvipöytään, eikä tyttö tai vävy vedä herneitä nenään. Miniää tuskin koskaan tulen tuntemaan kunnolla, enkä tiedä hänen tapojaan tai muutakaan. Meillä käydessään tun
Sinut on joku onnistunut kasvattamaan sitten ihan toisenlaiseksi anoppien kauhuksi.
Olipa kirjoitus. Mitä sen on väliä, jos siinä pöydässä on myös anopinkin leipomuksia. Voitte leipoa kumpikin. Loput sitten pakkaseen, kun juhlista tahtoo aina jäädä herkkuja. Kateuskortti oli kyllä aiheeton ottaa esille. Mukavia kekkereitä.