Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Mun anoppi tuo juhliini aina pyytämättä jotain kaupan halpiskuivakakkkuja ja sellaisia. Itse leivon muutamat hyvät kakut ja piirakat. Se on vähän hassua kun anoppi sitten tyrkyttää niiden seuraksi juhlapöytään jotain euroshopper kuivakakkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Totta. Visuaalisesti näyttävän kattauksen pääteema voi olla orvokki tai hento ruusu eikä tiikerikakku sovi siihen mitenkään.
Pahoittelen, että nauroin.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi tuo juhliini aina pyytämättä jotain kaupan halpiskuivakakkkuja ja sellaisia. Itse leivon muutamat hyvät kakut ja piirakat. Se on vähän hassua kun anoppi sitten tyrkyttää niiden seuraksi juhlapöytään jotain euroshopper kuivakakkua.
Ihmisten käsityksen hyvistä tarjottavista eroavat todella paljon.
Kaverille tarjottiin Tupperware-kutsuilla tasokasta etanapannua. Hän olisi valinnut raikkaat voileivät tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Totta. Visuaalisesti näyttävän kattauksen pääteema voi olla orvokki tai hento ruusu eikä tiikerikakku sovi siihen mitenkään.
Pahoittelen, että nauroin.
Niin. Se anopin kakku voi oikeasti olla ruma ja kamalalla vadilla.
Minun anoppini mielestä ulkonäkö on sivuseikka ja hän rakastaa ruskeaa isoa koristelasia. Minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Omaisilla on mielestäni rankempaa, kuin sairastuneilla. He eivät usein saa tukea, toisin kuin sairastuneet.
t. Rankan syövän sairastanut, mutta onneksi toipunut
En ole kyseenalaistanut omaisen sairastamisen rankkuutta, ainoastaan sen että asiasta tehdään julkinen show. Itsehän puin rankkoja asioita mieluummin läheisten ystävien kanssa, kuin kerron niistä kaikille pikkuserkun kummin kaimoille.
Ihmiset toimivat erilaisilla tavoilla - ja yleensä joku loukkaantuu jostain. Olen pahoillani menetyksestäsi ja toivon, että voit jo paremmin.
Toisen sairaudesta meuhkaaminen julkisesti on aina asiatonta.
Minun sairauteni oli syöpä, joten eipä muiden mellastaminen haitannut. Ymmärrän, että tilanne olisi voinut olla toisenlainen, jos olisin potenut mt-ongelmia, jotka ihmiset pyrkivät salaamaan.
No ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on yksityistä, jotkut haluaa salata syövän. Sinua ei olisi haitannut, mutta tuota toista sairastunutta haittasi. Se on sairastuneen asia päättää, saako sairaudesta huudella jossain FB:ssä, oli sitten syöpä tai mikä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Omaisilla on mielestäni rankempaa, kuin sairastuneilla. He eivät usein saa tukea, toisin kuin sairastuneet.
t. Rankan syövän sairastanut, mutta onneksi toipunut
En ole kyseenalaistanut omaisen sairastamisen rankkuutta, ainoastaan sen että asiasta tehdään julkinen show. Itsehän puin rankkoja asioita mieluummin läheisten ystävien kanssa, kuin kerron niistä kaikille pikkuserkun kummin kaimoille.
Ihmiset toimivat erilaisilla tavoilla - ja yleensä joku loukkaantuu jostain. Olen pahoillani menetyksestäsi ja toivon, että voit jo paremmin.
Toisen sairaudesta meuhkaaminen julkisesti on aina asiatonta.
Minun sairauteni oli syöpä, joten eipä muiden mellastaminen haitannut. Ymmärrän, että tilanne olisi voinut olla toisenlainen, jos olisin potenut mt-ongelmia, jotka ihmiset pyrkivät salaamaan.
No ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on yksityistä, jotkut haluaa salata syövän. Sinua ei olisi haitannut, mutta tuota toista sairastunutta haittasi. Se on sairastuneen asia päättää, saako sairaudesta huudella jossain FB:ssä, oli sitten syöpä tai mikä vaan.
Totta. Toisaalta päättää voi, mutta eipä se muiden toimintaa estä mitenkään.
Äänestys:
Peukku ylös, jos anoppi toimii väärin, kun tuo miniänsä järjestämiin juhliin kakun, vaikka häntä on ennakkoon kielletty tuomasta.
Peukku alas, jos anoppi toimii oikein, kun tuo miniänsä järjestämiin juhliin kakun, vaikka häntä on ennakkoon kielletty tuomasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo anoppi ole ilkeä, jos tuo vain kuivakakun tullessaan.
Minulla se kauhea anoppi onkin. Hyvä että lapsi ehti syntyä, kun pankista soitettiin, että tarvitaan vanhempien allekirjoitus, kun anoppi halusi avata tilin ja nyt syytää sinne joulu-ja synttärilahjaraha. Ja ilman mitään pyytämättä ja kysymättä. Samoin ostaa osakkeita.
Sama meidän vanhempien tilien kanssa. Rahaa tulee pyytämättä ja kysymättä. Anoppi vain nauraa hetkottaa ja sanoo minulle, että hemmottele joskus itseäsi. Luuleeko, etten miehelleni kelpaa tälläisenä.
Ottaa päähän anopin holhoaminen, varmaa hakee huomiota ja piilovitt...minulle, vaikka onkin ihana ihminen tai käyttäytyy hurmaavasti, mutta olen varma, että anopilla on taka-ajatus tuhota minut. Ja meillä on jo kaikkea, ihan kylliksi.
Mitä tekisitte arvot mammat tässä tilanteessa, kun pelkkä kuivakakku on saanut huomiota jo lähes 400 viestin verran? Ja nyt on kysymys sentään sadoista tuhansista euroista, kun meillä on kaksi ihanaa lasta, josta anoppi hourailee heidän olevan mummon ruusunnuppuja, vaikka lapset ovat minun ja vain minun. Ja tietysti myös miehen.
Vai eikö haittaa anopin rahan tuhlaus, kun se kohdistuu pojan perheeseen? Kuivakakkuhan kuivaa nimenmukaisesti kuivaksi, eikä jää jälkeäkään, toisin kuin muhkea osakesalkku tai pankkitili. Mikä avuksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Omaisilla on mielestäni rankempaa, kuin sairastuneilla. He eivät usein saa tukea, toisin kuin sairastuneet.
t. Rankan syövän sairastanut, mutta onneksi toipunut
En ole kyseenalaistanut omaisen sairastamisen rankkuutta, ainoastaan sen että asiasta tehdään julkinen show. Itsehän puin rankkoja asioita mieluummin läheisten ystävien kanssa, kuin kerron niistä kaikille pikkuserkun kummin kaimoille.
Ihmiset toimivat erilaisilla tavoilla - ja yleensä joku loukkaantuu jostain. Olen pahoillani menetyksestäsi ja toivon, että voit jo paremmin.
Toisen sairaudesta meuhkaaminen julkisesti on aina asiatonta.
Minun sairauteni oli syöpä, joten eipä muiden mellastaminen haitannut. Ymmärrän, että tilanne olisi voinut olla toisenlainen, jos olisin potenut mt-ongelmia, jotka ihmiset pyrkivät salaamaan.
Sairauksia on erilaisia ja ihmiset suhtautuvat eri tavalla muiden puheisiin sairaudesta.
Itse sairastan etenevää invaliditeettia aiheuttavaa sairautta. Tulen sairastamaan koko loppuikäni.
En halua että se sairaus olisi keskipisteenä ja meuhkaamisen aiheena varsinkaan missään juhlissa. Ihan tavallista elämää minäkin haluan elää enkä pelkästään sitä sairautta, kauhistelua ja sääliä.
Haluan olla edelleen minä, en pelkkä sairaus.
En todellakaan halua kertoa juhlavieraille tai kenelläkään muulle sitä vieläkö hallitsen suoleni toimintaa vai tuleeko kakka housuun tai joko joudun käyttämään katetria vai osaanko pissata ilman apuvälineitä. Jostain syystä tällaiset asiat kiinnostavat joitakin ihmisiä sairaan paljon.
Näistä puhun hoitohenkilökunnan ja vertaistuen kanssa. En naapureiden ja sukulaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Omaisilla on mielestäni rankempaa, kuin sairastuneilla. He eivät usein saa tukea, toisin kuin sairastuneet.
t. Rankan syövän sairastanut, mutta onneksi toipunut
En ole kyseenalaistanut omaisen sairastamisen rankkuutta, ainoastaan sen että asiasta tehdään julkinen show. Itsehän puin rankkoja asioita mieluummin läheisten ystävien kanssa, kuin kerron niistä kaikille pikkuserkun kummin kaimoille.
Ihmiset toimivat erilaisilla tavoilla - ja yleensä joku loukkaantuu jostain. Olen pahoillani menetyksestäsi ja toivon, että voit jo paremmin.
Toisen sairaudesta meuhkaaminen julkisesti on aina asiatonta.
Minun sairauteni oli syöpä, joten eipä muiden mellastaminen haitannut. Ymmärrän, että tilanne olisi voinut olla toisenlainen, jos olisin potenut mt-ongelmia, jotka ihmiset pyrkivät salaamaan.
No ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on yksityistä, jotkut haluaa salata syövän. Sinua ei olisi haitannut, mutta tuota toista sairastunutta haittasi. Se on sairastuneen asia päättää, saako sairaudesta huudella jossain FB:ssä, oli sitten syöpä tai mikä vaan.
Tämä juuri oli pointtini! Olen siis se ensin lainattu. Varmasti omaisilla on suuri huoli, ja ymmärrän jos haluaa jakaa huolensa oikein läheisten kanssa. Sitä en ymmärrä, että toisen sairaudella kerjätään huomiota sosiaalisessa mediassa, varsinkaan kun kaverilistalla on kaikki jotka on koskaan tuntenut. Mielestäni yksityisasiani eivät kuulu sukulaisen työkavereille yms. Omilla vaivoillaan saa lypsää ihan niin paljon kuin lystää.
Pointti oli, että joillekin ihmisille on aina kyse juuri heistä, oli sitten oikeasti kyse mistä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Totta. Visuaalisesti näyttävän kattauksen pääteema voi olla orvokki tai hento ruusu eikä tiikerikakku sovi siihen mitenkään.
Pahoittelen, että nauroin.
Niin. Se anopin kakku voi oikeasti olla ruma ja kamalalla vadilla.
Minun anoppini mielestä ulkonäkö on sivuseikka ja hän rakastaa ruskeaa isoa koristelasia. Minä en.
No siirrä toiselle vadille! Eikö ihmisillä muita ongelmia ole kuin ruma kakkuvati :D? Oikeasti. Tuo on todella lapsellista. t. ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Totta. Visuaalisesti näyttävän kattauksen pääteema voi olla orvokki tai hento ruusu eikä tiikerikakku sovi siihen mitenkään.
Pahoittelen, että nauroin.
Niin. Se anopin kakku voi oikeasti olla ruma ja kamalalla vadilla.
Minun anoppini mielestä ulkonäkö on sivuseikka ja hän rakastaa ruskeaa isoa koristelasia. Minä en.
No siirrä toiselle vadille! Eikö ihmisillä muita ongelmia ole kuin ruma kakkuvati :D? Oikeasti. Tuo on todella lapsellista. t. ohis
Eipä sitä saa siirtää toiselle vadille. Sen sijaan anoppi mielellään sisustaisi koko huushollimme ruskeaksi, joka on inhokkivärini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Tämähän se ongelma onkin ja mielenpahoittaja. Hyviin käytöstapoihin kuuluisi viedä tuliaisia vierailujen yhteydessä, mutta se onkin illan emännän suurin painajainen ja traumaattinen kokemus, jota on purettava terapiassa tai ainakin keskustelupalstoilla.
Ruokalahjat rikkovat visuaalisen näyttävän kattauksen, kukkien väri, terälehdet ja muoto rikkovat visuaalisen väriharmonien ja tyylin, samoin viinipullon muotoilu ja väärä etiketti jne.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuliaiseksi lienee nykyään oikean värinen seteliraha, mutta sekin mieluimmin violetin sävyinen, jotta sävy sopisi kodin värimaailmaan ja harmoniaan. Ja mieluinen kaksi seteliä, jolloin feng shuin tasapaino pysyisi harmoniassa ja tietysti visuaaliset lähtökohdat huomioiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Tämähän se ongelma onkin ja mielenpahoittaja. Hyviin käytöstapoihin kuuluisi viedä tuliaisia vierailujen yhteydessä, mutta se onkin illan emännän suurin painajainen ja traumaattinen kokemus, jota on purettava terapiassa tai ainakin keskustelupalstoilla.
Ruokalahjat rikkovat visuaalisen näyttävän kattauksen, kukkien väri, terälehdet ja muoto rikkovat visuaalisen väriharmonien ja tyylin, samoin viinipullon muotoilu ja väärä etiketti jne.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuliaiseksi lienee nykyään oikean värinen seteliraha, mutta sekin mieluimmin violetin sävyinen, jotta sävy sopisi kodin värimaailmaan ja harmoniaan. Ja mieluinen kaksi seteliä, jolloin feng shuin tasapaino pysyisi harmoniassa ja tietysti visuaaliset lähtökohdat huomioiden.
Hyviin tapoihin ei kuulu viedä tuliaista, josta on jo kieltäydytty eikä ruokaa syntymäpäiville.
Sinne viedään syntymäpäiväsankarille lahja - mieluiten sekin saajan mielen mukainen, eikä antajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Tämähän se ongelma onkin ja mielenpahoittaja. Hyviin käytöstapoihin kuuluisi viedä tuliaisia vierailujen yhteydessä, mutta se onkin illan emännän suurin painajainen ja traumaattinen kokemus, jota on purettava terapiassa tai ainakin keskustelupalstoilla.
Ruokalahjat rikkovat visuaalisen näyttävän kattauksen, kukkien väri, terälehdet ja muoto rikkovat visuaalisen väriharmonien ja tyylin, samoin viinipullon muotoilu ja väärä etiketti jne.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuliaiseksi lienee nykyään oikean värinen seteliraha, mutta sekin mieluimmin violetin sävyinen, jotta sävy sopisi kodin värimaailmaan ja harmoniaan. Ja mieluinen kaksi seteliä, jolloin feng shuin tasapaino pysyisi harmoniassa ja tietysti visuaaliset lähtökohdat huomioiden.
Hyviin tapoihin ei kuulu viedä tuliaista, josta on jo kieltäydytty eikä ruokaa syntymäpäiville.
Sinne viedään syntymäpäiväsankarille lahja - mieluiten sekin saajan mielen mukainen, eikä antajan.
Ai, viedään lahja? Vai pitäisikö lukea rahaa?
Eiköhän tämä palsta ole pullollaan aloituksia, kun tavaralahja ei ole ollut mieleinen, se on aina ostettu väärällä maulla, kun itsellä on virheetön värisilmä ja tyylitaju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Tämähän se ongelma onkin ja mielenpahoittaja. Hyviin käytöstapoihin kuuluisi viedä tuliaisia vierailujen yhteydessä, mutta se onkin illan emännän suurin painajainen ja traumaattinen kokemus, jota on purettava terapiassa tai ainakin keskustelupalstoilla.
Ruokalahjat rikkovat visuaalisen näyttävän kattauksen, kukkien väri, terälehdet ja muoto rikkovat visuaalisen väriharmonien ja tyylin, samoin viinipullon muotoilu ja väärä etiketti jne.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuliaiseksi lienee nykyään oikean värinen seteliraha, mutta sekin mieluimmin violetin sävyinen, jotta sävy sopisi kodin värimaailmaan ja harmoniaan. Ja mieluinen kaksi seteliä, jolloin feng shuin tasapaino pysyisi harmoniassa ja tietysti visuaaliset lähtökohdat huomioiden.
Hyviin tapoihin ei kuulu viedä tuliaista, josta on jo kieltäydytty eikä ruokaa syntymäpäiville.
Sinne viedään syntymäpäiväsankarille lahja - mieluiten sekin saajan mielen mukainen, eikä antajan.
Ai, viedään lahja? Vai pitäisikö lukea rahaa?
Eiköhän tämä palsta ole pullollaan aloituksia, kun tavaralahja ei ole ollut mieleinen, se on aina ostettu väärällä maulla, kun itsellä on virheetön värisilmä ja tyylitaju.
Ei vaan lahja.
Enpä ole tuollaisia kirjoituksia nähnyt.
Meillä on ikävä tapa ostaa väkisin jotain mitä halutaan ostaa, todella isoa niin että lahjaa ei pysty säilyttämään, vääränikäiselle tarkoitettua eli jopa vaarallista tai sitten liian pieniä vaatteita.
Vaikka lapsi olisi laittanut toiveita tai minä kertonut koon.
Vihonviimeisiä lahjoja on kaikki möykkälahjat, joita ei saa sammumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette te kaikki vastaajat voi vaan ottaa niitä niiden leipomuksia vastaan ja laittaa tarjolle. Kivahan se on, että on paljon tarjottavaa. Mä olen aina kiittänyt anoppia ja sanonut, että mäkin kyllä leovon ja teen, mutta toki hänkin voi tehdä. Mikä siinä on oikeesti ongelma?
Meillä ongelma tulee tarjolle asettamisessa.
Tilaa ei ole paljon ja tykkään suunnitella visuaalisesti näyttävän kattauksen.
Monesti on mennyt kattaus uusiksi kun siihen on pitänyt sovittaa anopin leipoma kakku.
Se on oikeasti ärsyttävää.Ehkä jos olisi joku valtava pöytä johon tarjottavaa mahtuu vaikka kuinka paljon, olisi tuommoiset yllärikakut helppo mahduttaa siihen.
Tämähän se ongelma onkin ja mielenpahoittaja. Hyviin käytöstapoihin kuuluisi viedä tuliaisia vierailujen yhteydessä, mutta se onkin illan emännän suurin painajainen ja traumaattinen kokemus, jota on purettava terapiassa tai ainakin keskustelupalstoilla.
Ruokalahjat rikkovat visuaalisen näyttävän kattauksen, kukkien väri, terälehdet ja muoto rikkovat visuaalisen väriharmonien ja tyylin, samoin viinipullon muotoilu ja väärä etiketti jne.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuliaiseksi lienee nykyään oikean värinen seteliraha, mutta sekin mieluimmin violetin sävyinen, jotta sävy sopisi kodin värimaailmaan ja harmoniaan. Ja mieluinen kaksi seteliä, jolloin feng shuin tasapaino pysyisi harmoniassa ja tietysti visuaaliset lähtökohdat huomioiden.
Hyviin tapoihin ei kuulu viedä tuliaista, josta on jo kieltäydytty eikä ruokaa syntymäpäiville.
Sinne viedään syntymäpäiväsankarille lahja - mieluiten sekin saajan mielen mukainen, eikä antajan.
Ai, viedään lahja? Vai pitäisikö lukea rahaa?
Eiköhän tämä palsta ole pullollaan aloituksia, kun tavaralahja ei ole ollut mieleinen, se on aina ostettu väärällä maulla, kun itsellä on virheetön värisilmä ja tyylitaju.
Tämä aloitus käsittelee lastensynttäreitä. Vietkö niihin lapselle lahjaksi ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda ”edes muutama kuivakakku”, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. ”eivätkö minun kakkuni kelpaa”. ”Sinä varmaan teet paljon parempia.”
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Tulee ihan helvetin paha mieli sun anopin puolesta. Ilmeisen hyvää tarkoittava ja ihana ihminen, mutt sinä miniänä olet ilmeisen sysipaska sisimmältäsi!!! Toivottavasti sitä niität mitä kylvät. Ts. sunkaltaiselle pitää selventää, eli toivottavasti tulet itse olemaan joskus anoppi ja ja saamaan ilkeilyä ja paskan puhumista selän takana joko miniän tai vävyn puolelta.
Minkälainen ihminen rienaa oman miehensä äitiä AV:lla?
On se ihanaa, kun on se miehen äiti, anoppi johon voi aina purkaa oman elämänsä pahan olon ja jota voi aina haukkua AV:lla, kun muut puheen aiheet on parsittu. Ja aiheella anoppi sitä anoppi tätä näköjään saa paljon kommentteja. Eli onko niin, ettei niin väliä onko sittenkään anoppi se kaiken pahan alku ja juuri siinä elämässäsi, kunhan saat paljon kommentteja omaan aloitukseesi?
Yhtä kaikki, en voi kuin ihmetellä miten monella onkaan se ilkeä pahan ihminen anoppina. ja täytyy ihmetellä, missä se ilkeä pahan anoppi on luurannut silloin kun on tapailtu tämän anopin kultapojua, kukapa nyt sellaista miestä ottaisi tietoisesti jonka äiti on vähintäänkin kuin Pahatar?
Ja miten se miniän oma äiti osaakin olla niin näkymätön, hajuton ja mauton, ettei ikinä poikkipuolista sanaa tule heistä? Ai niin ovathan he saaneet Universumin lahjan, tyttären.
Minun sairauteni oli syöpä, joten eipä muiden mellastaminen haitannut. Ymmärrän, että tilanne olisi voinut olla toisenlainen, jos olisin potenut mt-ongelmia, jotka ihmiset pyrkivät salaamaan.