Mikä vikana ystävissä (ihmisissä ylipäätään) jotka eivät kestä rakentavaa kritiikkiä
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
Tämä! Sehän on oma Ego. Narsistin kirjoitus. Kuvittelee olevansa _rakentava_. Tuo tarve kritosoida kertoo kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
No tarkoitan esim. tilannetta eiliseltä: ystäväni itki taas rahapulaa (itkenyt tätä viimeiset viisi vuotta). Tähän asti olen aina vain kuunnellut, nyt jotenkin en enää jaksanut kuunnella vaan ystävällisesti ehditin, että kirjaisi ylös kulujaan ja miettisi mikä on turhaa, jonka voisi karsia. Heitin pari esimerkkiä viime kuulta (merkkivaatteet, vaihtelunhalusta ostetut uudet kalusteet..) ja että näihin menneellä summalla olisi elänyt tämän kuukauden hienosti, ei tarvitsisi itkeä kun ei ole ruokaan ja laskuihin rahaa. Sanoin asian niin kauniisti kuin osasin. Ja kaveri räjähti silmilleni.
Ei kuulemma mitenkään kuulu minulle, miten rahansa käyttää. Muistutin, että onhan se kuulunut, viimeiset 5 vuotta, itkuisina puheluina ja rahanlainaamisyrityksinä..
Ap
Mielestäni vaikutat typerältä, katkeralta ja ilkeältä. Todennäköisesti myös yksinäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
No tarkoitan esim. tilannetta eiliseltä: ystäväni itki taas rahapulaa (itkenyt tätä viimeiset viisi vuotta). Tähän asti olen aina vain kuunnellut, nyt jotenkin en enää jaksanut kuunnella vaan ystävällisesti ehditin, että kirjaisi ylös kulujaan ja miettisi mikä on turhaa, jonka voisi karsia. Heitin pari esimerkkiä viime kuulta (merkkivaatteet, vaihtelunhalusta ostetut uudet kalusteet..) ja että näihin menneellä summalla olisi elänyt tämän kuukauden hienosti, ei tarvitsisi itkeä kun ei ole ruokaan ja laskuihin rahaa. Sanoin asian niin kauniisti kuin osasin. Ja kaveri räjähti silmilleni.
Ei kuulemma mitenkään kuulu minulle, miten rahansa käyttää. Muistutin, että onhan se kuulunut, viimeiset 5 vuotta, itkuisina puheluina ja rahanlainaamisyrityksinä..
Ap
Rajattoman ihmisen lässytystä. Valitsisit ystäväsi paremmin, niin ei tarvitsisi mussuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
No tarkoitan esim. tilannetta eiliseltä: ystäväni itki taas rahapulaa (itkenyt tätä viimeiset viisi vuotta). Tähän asti olen aina vain kuunnellut, nyt jotenkin en enää jaksanut kuunnella vaan ystävällisesti ehditin, että kirjaisi ylös kulujaan ja miettisi mikä on turhaa, jonka voisi karsia. Heitin pari esimerkkiä viime kuulta (merkkivaatteet, vaihtelunhalusta ostetut uudet kalusteet..) ja että näihin menneellä summalla olisi elänyt tämän kuukauden hienosti, ei tarvitsisi itkeä kun ei ole ruokaan ja laskuihin rahaa. Sanoin asian niin kauniisti kuin osasin. Ja kaveri räjähti silmilleni.
Ei kuulemma mitenkään kuulu minulle, miten rahansa käyttää. Muistutin, että onhan se kuulunut, viimeiset 5 vuotta, itkuisina puheluina ja rahanlainaamisyrityksinä..
Ap
Menehän terapiaan narsisti. Kuoppasi on niin syvä ettei pohjaa näy. Olethan käynyt persoonallisuustesteissä? Ihan kaikella ystävyydellä tietysti sanon ja neuvon, ja kyllähän tämä minulle kuuluu kun täällä meille kaikille jatkuvasti avaudut ja itket/vingut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
No tarkoitan esim. tilannetta eiliseltä: ystäväni itki taas rahapulaa (itkenyt tätä viimeiset viisi vuotta). Tähän asti olen aina vain kuunnellut, nyt jotenkin en enää jaksanut kuunnella vaan ystävällisesti ehditin, että kirjaisi ylös kulujaan ja miettisi mikä on turhaa, jonka voisi karsia. Heitin pari esimerkkiä viime kuulta (merkkivaatteet, vaihtelunhalusta ostetut uudet kalusteet..) ja että näihin menneellä summalla olisi elänyt tämän kuukauden hienosti, ei tarvitsisi itkeä kun ei ole ruokaan ja laskuihin rahaa. Sanoin asian niin kauniisti kuin osasin. Ja kaveri räjähti silmilleni.
Ei kuulemma mitenkään kuulu minulle, miten rahansa käyttää. Muistutin, että onhan se kuulunut, viimeiset 5 vuotta, itkuisina puheluina ja rahanlainaamisyrityksinä..
Ap
Onko tämä ainut ystäväsi vai ovatko kaikki samanlaisia? Ei oikeasti kiinnosta.
Johan nyt, mitä vastauksia.
Minä keskityn nyt miettimään, kirjoitinko oikeasti niin pahasti, että oli oikeutettua saada tällaisia kommentteja.
Ja keskittykää te kommentoijat miettimään, miksi reagoitte näin negatiivisesti, mikä aloituksessani oikeasti suututti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt, mitä vastauksia.
Minä keskityn nyt miettimään, kirjoitinko oikeasti niin pahasti, että oli oikeutettua saada tällaisia kommentteja.
Ja keskittykää te kommentoijat miettimään, miksi reagoitte näin negatiivisesti, mikä aloituksessani oikeasti suututti.Ap
Silmiin pistävä narsismihan siinä suututti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle on to-del-la vaikeaa ottaa vastaan ihan aiheellistakin kritiikkiä, vaikka se olisi kuinka nätisti, varovasti ja taiten lausuttu, vilpittömästi hyvää tarkoittaen.
Moni vetää suoranaisesti herneen nenään ja tulee silmille.
Miksi? Siis mikä on se "vika" ihmisessä, joka tekee mahdottomaksi palautteen kuulemisen ja vastaanottamisen? Huono itsetunto? Ego? Ylemmyydentunne "minähän en sinulta neuvoja ota"?
Kyllä minäkin myönnän, että kritiikki tuntuu välillä kirvelevältä, mutta tiedostan sen että kritiikkiä saadessa kannattaa niellä ensireaktio, ja oikeasti MIETTIÄ ja puntaroida hetki siaimmässään, olisiko kritiikki oikeasti ihan aiheellista. Monesti olen ollut loppujenlopuksi erittäin kiitollinen saamastani kritiikistä, se on auttanut minua kasvamaan, näkemään sokeita pisteitäni (niitä on kaikilla) ja sitä kautta helpottanut elämääni.
Suosittelen kaikille.
Miksi koet olevasi niin paljon muiden yläpuolella, että sinulla on oikeus kritisoida heitä?
No tarkoitan esim. tilannetta eiliseltä: ystäväni itki taas rahapulaa (itkenyt tätä viimeiset viisi vuotta). Tähän asti olen aina vain kuunnellut, nyt jotenkin en enää jaksanut kuunnella vaan ystävällisesti ehditin, että kirjaisi ylös kulujaan ja miettisi mikä on turhaa, jonka voisi karsia. Heitin pari esimerkkiä viime kuulta (merkkivaatteet, vaihtelunhalusta ostetut uudet kalusteet..) ja että näihin menneellä summalla olisi elänyt tämän kuukauden hienosti, ei tarvitsisi itkeä kun ei ole ruokaan ja laskuihin rahaa. Sanoin asian niin kauniisti kuin osasin. Ja kaveri räjähti silmilleni.
Ei kuulemma mitenkään kuulu minulle, miten rahansa käyttää. Muistutin, että onhan se kuulunut, viimeiset 5 vuotta, itkuisina puheluina ja rahanlainaamisyrityksinä..
Ap
Onko tämä ainut ystäväsi vai ovatko kaikki samanlaisia? Ei oikeasti kiinnosta.
Ei ole ainut ystäväni, minulla on 5 muuta hyvää ystävää.
Miksi kysyt, kun ei kiinnosta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt, mitä vastauksia.
Minä keskityn nyt miettimään, kirjoitinko oikeasti niin pahasti, että oli oikeutettua saada tällaisia kommentteja.
Ja keskittykää te kommentoijat miettimään, miksi reagoitte näin negatiivisesti, mikä aloituksessani oikeasti suututti.Ap
Kannattaa myös miettiä sitä omaa narsismia. Narsistin tunnusmerkki on se, ettei pysty tunnistamaan/tunnustamaan omaa narsismiaan. Ja ihan kaikella rakkaudella - tietysti!
Ehkä ne antamasi esimerkit meni liian pitkälle. Mun mielestä oli ok ehdotus että laskette yhdessä tulot ja menot, mutta olisit jättänyt ennen laskemista kertomatta että tiesit jo mistä se raha pula johtuu....
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vaikutat typerältä, katkeralta ja ilkeältä. Todennäköisesti myös yksinäiseltä.
Hassua, että kirjoitukseni antaa sen kuvan.
Livenä minua kuvaillaan kiltiksi, hyväsydämiseksi, rauhalliseksi, empaattiseksi. Ihmiseksi jota ei tarvitse pelätä, ja jolle uskaltaa kertoa kipeistäkin asioista. Ja näin mulle viimeksi sanottu viime viikolla. Enkä siis ole yksinäinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vaikutat typerältä, katkeralta ja ilkeältä. Todennäköisesti myös yksinäiseltä.
Hassua, että kirjoitukseni antaa sen kuvan.
Livenä minua kuvaillaan kiltiksi, hyväsydämiseksi, rauhalliseksi, empaattiseksi. Ihmiseksi jota ei tarvitse pelätä, ja jolle uskaltaa kertoa kipeistäkin asioista. Ja näin mulle viimeksi sanottu viime viikolla. Enkä siis ole yksinäinen.Ap
Et vaikuta sellaiselta. Mussutat täällä ja mussutat varmasti myös ystäviesi selän takana livenäkin.
Onkohan tuo yksi ja sama joka kommentoi noin agressiivisesti? :D Jos kaveri itkee ja valittaa, että rahaa ei ole ja on ihan tiedossa, että holtittomasti vain tuhlailee, eikä osaa rahan käyttöä yhtään, niin ei sitä kukaan jaksa kuunnella. Olisiko ap:n oltava vain hiljaa ja kuunnella jatkuvaa valitusta? Kaveri on tehnyt julkista tietoa oman rahan käyttönsä suhteen, joten kun yrittää kertoa, että näin ei ole vain mahdollista tehdä, jos haluaa, että rahaa on loppu kuukaudestakin (raha vaan nyt ei kasva puussa), niin siitä suututaan, koska elämän tyylistä ei haluta luopua.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo yksi ja sama joka kommentoi noin agressiivisesti? :D Jos kaveri itkee ja valittaa, että rahaa ei ole ja on ihan tiedossa, että holtittomasti vain tuhlailee, eikä osaa rahan käyttöä yhtään, niin ei sitä kukaan jaksa kuunnella. Olisiko ap:n oltava vain hiljaa ja kuunnella jatkuvaa valitusta? Kaveri on tehnyt julkista tietoa oman rahan käyttönsä suhteen, joten kun yrittää kertoa, että näin ei ole vain mahdollista tehdä, jos haluaa, että rahaa on loppu kuukaudestakin (raha vaan nyt ei kasva puussa), niin siitä suututaan, koska elämän tyylistä ei haluta luopua.
Ap:n pitäisi valita seuransa paremmin eikä itkeä täällä miten kaverit ovat ihan tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt, mitä vastauksia.
Minä keskityn nyt miettimään, kirjoitinko oikeasti niin pahasti, että oli oikeutettua saada tällaisia kommentteja.
Ja keskittykää te kommentoijat miettimään, miksi reagoitte näin negatiivisesti, mikä aloituksessani oikeasti suututti.Ap
Trollaushenkisiä provovastauksia olet saanut. Älä ota noita tyyppejä tai tyyppiä vakavissasi. Härnäämismielessä kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo yksi ja sama joka kommentoi noin agressiivisesti? :D Jos kaveri itkee ja valittaa, että rahaa ei ole ja on ihan tiedossa, että holtittomasti vain tuhlailee, eikä osaa rahan käyttöä yhtään, niin ei sitä kukaan jaksa kuunnella. Olisiko ap:n oltava vain hiljaa ja kuunnella jatkuvaa valitusta? Kaveri on tehnyt julkista tietoa oman rahan käyttönsä suhteen, joten kun yrittää kertoa, että näin ei ole vain mahdollista tehdä, jos haluaa, että rahaa on loppu kuukaudestakin (raha vaan nyt ei kasva puussa), niin siitä suututaan, koska elämän tyylistä ei haluta luopua.
Ap:n pitäisi valita seuransa paremmin eikä itkeä täällä miten kaverit ovat ihan tyhmiä.
Hassu juttu, täällähän kaikki valittaa milloin mistäkin. Etenkin miehistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt, mitä vastauksia.
Minä keskityn nyt miettimään, kirjoitinko oikeasti niin pahasti, että oli oikeutettua saada tällaisia kommentteja.
Ja keskittykää te kommentoijat miettimään, miksi reagoitte näin negatiivisesti, mikä aloituksessani oikeasti suututti.Ap
Trollaushenkisiä provovastauksia olet saanut. Älä ota noita tyyppejä tai tyyppiä vakavissasi. Härnäämismielessä kirjoittelee.
Ei ole kyse siitä. Sellainen rajaton ihminen ei ole mukavaa seuraa, joka ei ymmärrä mitkä ovat hänen asioitaan ja mitkä toisten asioita.
Mikä vika on ihmisessä, jolla on jatkuva tarve kritisoida läheisiään?
F 60.8