Onko vakavasti masentuneilla jokin yhteinen luonteenpiirre?
Kuten burnouteista sanotaan, että he ovat tunnollisia ja anorektikoista, että ovat perfektionisteja. Onko itsemurhaa hautovilla jotain yhteistä?
Kommentit (294)
Oletteko te kaikki lääkityksellä, jotka kerrotte masennuksestanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Älä ole tuossa asiassa noin sinisilmäinen.
Onko mitään diagnoosia vielä edes tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Älä ole tuossa asiassa noin sinisilmäinen.
Ei kai pidä olla, mutta kyllä jokin nytkähdys hänelle on tapahtunut, kun on kertonut kaikesta rehellisesti. Toivottavasti se kantaa.
Nyt luotan kyllä, koska poika on vain kotona, ja minäkin olen paljon tehnyt etätöitä kotoa käsin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Pojalla tuntuu olevan melko vähättelevä asenne. Ja hän saattaa kaunistella asiaa sinulle. Pilvenpoltoon ei tarvita piippua ja paria käyttö kertaa varten kukaan ei sellaista hanki. Kyse saattaa olla ihan kannabiskrapulasta, eikä mistään masennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään diagnoosia vielä edes tehty?
Vein maanantaina yksityiselle nuorispsykiatrille ja dg oli vaikea-asteinen masennut ilman psykoottisia oireita. Sai lähetteen kiireellisenä psyk polille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Pojalla tuntuu olevan melko vähättelevä asenne. Ja hän saattaa kaunistella asiaa sinulle. Pilvenpoltoon ei tarvita piippua ja paria käyttö kertaa varten kukaan ei sellaista hanki. Kyse saattaa olla ihan kannabiskrapulasta, eikä mistään masennuksesta.
Väitti ettei ole 8 kuukauteen sitä polttanut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Taas tämäkin ketju täynnä oman älykkyytensä korostamista.
Kyllä, tännehän tosiaan tuli joku kehumaan että hän on todella, todella älykäs eikä kärsi masennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki lääkityksellä, jotka kerrotte masennuksestanne?
Minä en ole, enkä toivottavasti olekaan enää koskaan. Tuli lähinnä huijattu olo mielialalääkkeistä. Toisaalta sen alun plasebovaikutus auttoi pahimman yli, joten tavallaan niistä oli kai sitten hyötyä.
Myös terapiasta on huonoja kokemuksia. Minä tunnen vallan hyvin kognitiiviset selviämisstrategiat, ja niistäkin tulee lähinnä huijattu olo.
Älykkyys kuulemma saa ihmisen yliajattelemaan ja ymmärtämään yhteiskuntaa paremmin, eikä maailma välttämättä ole kiva paikka. Itse olin yliopistoaikana todella masentunut. Äo oli ainakin 19-vuotiaana Mensan testissä 140. Opiskelin oikeustiedettä, mutta pakenin filosofian pariin sitä, että yhteiskunta on niin monotoninen suoritusorientoitunut liukuhihna ja toimii enemmistön ehdoilla, ja enemmistö kansasta ei ole älykästä. Eihän älykkyys muuten olisi "älykästä" vaan normaalia. Kadehdin Montesquieuta ja Voltairea, jotka olivat saattaneet jättää lakimiesurapolun käyttämättä ja omistautua filosofialle varallisuutensa ansiosta. Olisin halunnut vain tutkia ja oppia ja ajatella, mutta eihän sellaisesta kukaan kiitä. Istuin paljon erilaisten proffien ja tutkijoiden kanssa kahvilla juttelemassa syntyjä syviä, se auttoi löytämään uusia puolia. Heille en tosin koskaan maininnut melankolisista ajatuksista. Lääkäriinkään en halunnut saamaan mustaa valkoisella, koska pelkäsin jo valmiiksi, etten ikinä integroidu yhteiskuntaan muutenkaan (en tykännyt bileistä, ja tuntui, että verkostot jäivät luomatta, eikä töitä tahtonut löytyä, vaikka puhuin kuutta kieltäkin), ja en muutenkaan halunnut sotkea psyykeäni lääkkeillä, koska sisäinen maailmani oli minulle tärkeämpi kuin kyky kokea ulkoista maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te kaikki lääkityksellä, jotka kerrotte masennuksestanne?
Olen ollut, mutten ole enää. Psykiatri piti tilaa niin vakaana, että hän antoi luvan jättää lääkityksen pois. Useamman vuoden ajan käytin mielialalääkkeitä ilman merkittäviä sivuvaikutuksia.
Burn outeista ei todellisuudessa kärsi täydellisyyden tavoittelijat. Niistä kärsii tyypillisesti mies tai nainen, joka on tuntenut pitkään totaalista turhautumista työhönsä ja jota "kytätään" esimiehen toimesta. Henkilö hakee tyypillisesti saikkua tiheään ja loppuvaiheessa kuukauden tai kahden saikun "uupumiseen". Hän usein käy one2one-keskustelun esimiehensä esimiehen kanssa, joka tyypillisesti sanoo ettei ongelmaa ole. Sitten esimiehen kyttääminen menee sille tasolle, että se alkaa soittelemaan saikkupäivinä ja sopimaan jotain pilipali-palavereja seuraavalle päivälle, kun olet ilmoittanut olevasi kuumeessa tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Pojalla tuntuu olevan melko vähättelevä asenne. Ja hän saattaa kaunistella asiaa sinulle. Pilvenpoltoon ei tarvita piippua ja paria käyttö kertaa varten kukaan ei sellaista hanki. Kyse saattaa olla ihan kannabiskrapulasta, eikä mistään masennuksesta.
Väitti ettei ole 8 kuukauteen sitä polttanut.
Ap
Minäkin voin väittää, että en ole koko päivänä ollut aihe vapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit altistavat tutkitusti vaikea-asteiselle masennukselle. Ei siihen mitään traumoja tai huonoja lapsuuskoteja tarvita.
WTF. Eli siis väität että ihmiset vain jonain aamuna heräävät ja huomaavat, että heistä on yhtäkkiä tullut vakavasti masentuneita ilman mitään näkyvää syytä? Edellisenä päivänä kun kaikki tuntui vielä ihan hyvältä... Tuskinpa vain!
Sivusta huudan sen verran, että kenenkään ei onneksi tarvitse väittää yhtään mitään, vaan voit ihan itsekin tutustua vertaisarvioituun tutkimustietoon ja tehdä omat johtopäätöksesi. Niin helppoa se on.
Sivistyksen kielellä voi katsoa tästä miten asia on
...ja vaikka koko luentosarjan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit altistavat tutkitusti vaikea-asteiselle masennukselle. Ei siihen mitään traumoja tai huonoja lapsuuskoteja tarvita.
WTF. Eli siis väität että ihmiset vain jonain aamuna heräävät ja huomaavat, että heistä on yhtäkkiä tullut vakavasti masentuneita ilman mitään näkyvää syytä? Edellisenä päivänä kun kaikki tuntui vielä ihan hyvältä... Tuskinpa vain!
Sivusta huudan sen verran, että kenenkään ei onneksi tarvitse väittää yhtään mitään, vaan voit ihan itsekin tutustua vertaisarvioituun tutkimustietoon ja tehdä omat johtopäätöksesi. Niin helppoa se on.
Vertaisarvioitu on huono lähtökohta. Toisen tutkijatiimin samoilla tutkimusasetelmilla toistama tutkimus on luotettava. Lääketieteen ja psykologian alueella noin 50-70% tutkimuksista on sellaisia, jotka eivät toteudu kun niitä replikoidaan.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit altistavat tutkitusti vaikea-asteiselle masennukselle. Ei siihen mitään traumoja tai huonoja lapsuuskoteja tarvita.
WTF. Eli siis väität että ihmiset vain jonain aamuna heräävät ja huomaavat, että heistä on yhtäkkiä tullut vakavasti masentuneita ilman mitään näkyvää syytä? Edellisenä päivänä kun kaikki tuntui vielä ihan hyvältä... Tuskinpa vain!
Sivusta huudan sen verran, että kenenkään ei onneksi tarvitse väittää yhtään mitään, vaan voit ihan itsekin tutustua vertaisarvioituun tutkimustietoon ja tehdä omat johtopäätöksesi. Niin helppoa se on.
Älä selitä. Mielenterveysongelmien syyt ovat eriasteisesti ympäristön ja perimän yhteisvaikutuksen tulosta. Jos väität jotain muuta kuin mikä on tämä vakiintunut näkemys, niin SINÄ joudut todistamaan väitteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Pojalla tuntuu olevan melko vähättelevä asenne. Ja hän saattaa kaunistella asiaa sinulle. Pilvenpoltoon ei tarvita piippua ja paria käyttö kertaa varten kukaan ei sellaista hanki. Kyse saattaa olla ihan kannabiskrapulasta, eikä mistään masennuksesta.
Väitti ettei ole 8 kuukauteen sitä polttanut.
Ap
Minäkin voin väittää, että en ole koko päivänä ollut aihe vapaalla.
Tietty. Mutta siinä on hivenen eroa
1. Et puhu av:sta mitään, et edes myönnä sen olemassa oloa
2. Kerrot joskus olleesi av:lla, mutta et enää
3. Kerrot olleesi av:lla ja annat samalla tietokoneesi pois.Olkoonkin, että kaupasta saa uusia koneita, mutta on tuo viimeinen ainakin jonkun näköinen käden ojennus tai avun hakemisen osoittaminen. Ensimmäinen ei sitä ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.
Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.
Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.
Ap
Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.
En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.
ApKyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!
Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.
Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.
Ap
Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.
Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.
Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.
Nukuitko hyvin? Ihan ok.
Miten menee? Ihan ok.
Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.
Onko kaikki ok? On.Tämän olen nähnyt.
Ap
Olet tyytynyt mukaavuuden halussasi siihen, että lapsi sanoo kaiken olevan ok? Jo ulkopuolinen näkee noista, että kaikki ei ole ollut kunnossa.
Kyllä minäkin olen nähnyt, ettei kaikki ole kunnossa. Enhän muuten olisi kysellyt niin paljoa.
Varasin lääkärinkin jo aiemmin, mutta ei suostunut lähtemään. Ja tilannetta sekoitti se, että seuraavana päivänä hän oli normaali, kaikki näytti aina siltä, että hän on vain tilapäisesti ollut alamaissa. Ja aina on pyysettäessä hoitanut ne kotityöt, mitä on pitänyt.
Mitä sinä olisit minun sijassani tehnyt?
Ap
Minä vein lapseni lääkäriin hänen vastustelusta huolimatta. Oli siinä kohtaan minun loputon tehtävä olla hänen puolella ja tehdä varsin epämiellyttävä päätös. Siitä alkoi kahden vuoden hoitojakso, jossa hoidettiin koko perhettä.
No, minä en pystynyt raahaamaan 192 senttistä lääkäriin.
Ap
Ihan puhumalla mekin selvittiin, eikä siihen vaadittu mitään fyysistä kontaktia. Vanhempi ei voi koskaan olla näissä tilanteissa pasiiviisena tilanteen vietävissä vaan pitää pystyä näyttämään sitä vanhemmen voimaa, johon lapsi voi tukeutua ja turvata.
Jos masennus olisi ollut ilmiselvä, niin totta kai keinot olisi löytynyt. Pointti onkin siinä, että hän Oli puolet ajasta (?) aivan normaali. Tämä on meitä kaikkia eniten hämännyt, että ei ole pysyvää syvää apatiaa, vaan päivät vuorottelevat. Sitä ajatteli, että oli vain huono päivä, hän oli vain omissa oloissaan tms. Niin kuin kaikilla. Tai hän on vain nukkunut huonosti ja siksi tuollainen. Niin kuin me kaikki.
Itsellä vain oli tunne, että onkohan hänellä kaikki ok, ja sitä hukkuvana tarrautui oljenkorteen kun näytti, että kaikki on ok.
Itse asiassa sain keväällä pojan juttelemaan koulussa opolle ja erityisopettajalle, kun ei jaksanut käydä koulua. Sanoin heille, että tämä poika on pakko ottaa kiinni nyt, ja tarkkailkaa, onko hän ihan ok. Ja niin nuori vietti molempien kanssa tuntitolkulla, eikä kumpikaan heistä huomannut mitään myöskään.
Ap
Polttaako lapsesi pilveä?
Juuri viime viikonloppuna myönsi polttaneensa sitä kymmenisen kertaa, mutta ei tänä vuonna. Antoi itse minulle piipun, että sinä varmaan haluat tämän.
Sanoin hänelle, että tästäkin voi tulla kierre, että se aiheuttaa masennusta, mutta väitti, ettei ole niin paljoa polttanut, eikä koskaan yksin.
Mikä parasta: antoi itse piipun minulle.
Ap
Pojalla tuntuu olevan melko vähättelevä asenne. Ja hän saattaa kaunistella asiaa sinulle. Pilvenpoltoon ei tarvita piippua ja paria käyttö kertaa varten kukaan ei sellaista hanki. Kyse saattaa olla ihan kannabiskrapulasta, eikä mistään masennuksesta.
Väitti ettei ole 8 kuukauteen sitä polttanut.
Ap
Minäkin voin väittää, että en ole koko päivänä ollut aihe vapaalla.
Tietty. Mutta siinä on hivenen eroa
1. Et puhu av:sta mitään, et edes myönnä sen olemassa oloa
2. Kerrot joskus olleesi av:lla, mutta et enää
3. Kerrot olleesi av:lla ja annat samalla tietokoneesi pois.Olkoonkin, että kaupasta saa uusia koneita, mutta on tuo viimeinen ainakin jonkun näköinen käden ojennus tai avun hakemisen osoittaminen. Ensimmäinen ei sitä ole.
Ap
Eli poika on itsekin huolissaan käytöstään antaessa välineensä pois? Miten sinä voit luottaa häneen asiassa, jossa hän ei luota itseensä?
Poikasi väite tullaan kyllä näyttämään toteen, jos hän on rehellinen hoito-ohjelmassaan ja kertoo avoimesti käytöstään.
En oikein tiedä.... Jotain, mitä tässäkin ketjussa puhutaan.
Pidän kyllä todennäköisempänä tuota syyllistymistä kuin herkkyyttä, mutta kaipa minun pitää alkaa kuulostelemaan myös jälkimmäistä.
Ap