Ensitreffit alttarilla OFFICIAL 2018

Syön lapiollisen Heikin varpaankynsiä, jos maailman surkein trolli on eetun exä. Kiitos käynnistä ja parempi onni ensi kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Mulle tuli jotenkin tosi ahdistunut ja vaivaantunut olo. Ennen kaikkea vaivaantunut ja kiusallinen. En oikein osaa analysoida miksi.

Vierailija kirjoitti:

Uusimmassa jaksossa Sini on paljon tiukoissa urheiluvaatteissa ja tulee todellakin Muumi mieleen niinku joku täällä joskus sanoi 🙈

On lyhyt ja kaikki massa lantiolla. Mut hyvä että elää terveellisesti, eihän vartalon mallilleen mitään voi!

Päärynälihavuus on sitä terveellisempää lihavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin täällä on sanottukin: alkuvaihe kestää viisi viikkoa. Kyllä se pitäisi jaksaa ja tsempata, edes ne lyhyet tunnit mitä kameraryhmä on paikalla.

Jos on työstressiä tms. niin ei olisi pitänyt hakea koko ohjelmaan. En todellakaan ymmärrä miksi Rosa on hakenut.

Ei kai niiden parien meidän katsojien takia tarvitse tsempata, vaan oman parisuhteensa takia. Ei siinä riitä, että tsemppaa ainoastaan kameratunnit. Viisi viikkoa voisi yrittää tietysti tsempata, ja sen jälkeen pistää kantapäät vastakkain, mutta aina sekään ei todella tempperamenttiseltä ihmiseltä onnistu. 

Minä ihmettelen ensisijaisesti sitä, miten niin moni täällä pitää selviönä että Rosan olisi vain haudattava vaikeat tunteensa viideksi viikoksi, jotta katsojien (tai Eetun) ei tarvitsisi olla niitä todistamassa. Siis unohtaa itsensä ja tehdä tärkeitä elämän valintoja siitä näkökulmasta, mikä olisi muiden ihmisten mieleen.

Omassa suhteessani oli vaikeita aikoja alussa, koska miehelläni oli henkilökohtaisia haasteita hieman samaan tapaan kuin Rosalla tässä ohjelmassa, vaikkakin eri syistä. Hän saattoi joskus olla käsittämättömän äksy ja ikävä minua kohtaan, vaikka en ollut tehnyt mitään väärää, ihan vain koska satuin olemaan siinä lähellä. Hän kuitenkin tajusi itsekin kohtelevansa minua huonosti ja pyyteli anteeksi käytöstään, joka hävetti häntä itseäänkin. Jaksoin uskoa siihen, että hän on aidosti välittävä ja hyvä ihminen, ja ongelmat johtuvat vain hänen henk. koht. vaikeuksistaan. Parissa vuodessa tuo vaihe olikin historiaa ja nyt minulla on maailman paras aviomies, josta en ikimaailmassa luopuisi!

Miehen haaste noina alkuaikoina oli juuri se, että jos hän olisi vain haudannut tunteensa ja piilottanut ne minulta, olisimme kasvaneet erillemme. Suhteessa läheisyys rakentuu niin, että ollaan rehellisiä ja aitoja puolisolle, myös niistä kielteisistä tunteista, ja näytetään omat ikävämmätkin puolet avoimesti. Mies kävi myös terapiassa, ja terapeuttikin pyrki vahvistamaan hänen kykyään olla oma itsensä minun seurassani. Jos ihminen kokee huonoista puolistaan huolimatta tulevansa suhteessa hyväksytyksi, hän saa myös voimia päästä itsensä kanssa tasapainoon. Jos taas joutuu omassa parisuhteessaan teeskentelemään, seurauksena on ilman muuta se että koko suhde kuihtuu kokoon.

Meillä jokaisella on omat haasteemme ja virheemme, ja me jokainen toivomme että meitä niistä huolimatta rakastettaisiin. Tunteiden peittely ja piilottelu toiselta ei ole yhtään sen jalompaa kuin Rosankaan käytös, vaikka kulttuurissamme meidät kasvatetaankin ajattelemaan niin. Tästä meille opetetusta mykkyydestä ja kivikasvoisuudesta seuraa paljon pahuutta: alkoholismia, väkivaltaa (henkistä ja fyysistä), rakkaudettomuutta ja tunnekylmyyttä.

Kaikki tukeni Rosalle ja hänen pyrkimykselleen olla avoimesti oma itsensä, vaikka se tässä murhanhimoisessa ilmapiirissä varmasti vaikeaa onkin!

Tarkoitat siis että parisuhteessa pitää aina siis siinä alussa kestaa pari kolme vuotta kumppanin naama väärinpäin oloa,sieltähän ehkä voi kuoriutua vaikka minkälainen herkkupala...

Jos olisin tuota tarkoittanut, olisin sanonut niin.

Ei "pidä" kestää, mutta jos toisella on selvästi haasteita ja tekee myös töitä niiden selättämiseksi, niin kannattaa tukea häntä, koska näissä tapauksissa tilanne ei jatku ikuisesti. Toivothan varmaan itsekin, että sitten kun vaikkapa (ääriesimerkki) saat syövän etkä jaksakaan olla aina paras mahdollinen versio itsestäsi, niin puolisoltasi löytyy pinnaa jaksaa sekin vaihe yhdessä. Sitä tarkoittaa avioliitto ja siihen kuuluva sitoutuminen, ainakin minulle.

Totta kai haastetta on enemmän, kun sitoutuu tuntemattomaan ihmiseen, mutta sitoutuminen se silti on. Sekä Eetu että Rosa toimivat aivan oikein: kumpikin antaa tunteidensa näkyä, on oma itsensä, ja sitten yhdessä mietitään ratkaisut, miten pystytään näissä olosuhteissa selviytymään yhdessä ilman, että kummallekaan tulee liian ahdistunut tai muuten kurja olo. On ihan mahdollista, että juttu päättyy eroon, mutta tällä tyylillä he ainakin saavat mahdollisuuden onnistua. Jos Rosa teeskentelisi että kaikki on hyvin, tai Eetu vaatimalla vaatisi tätä tukahduttamaan tunteensa, ero tulisi vääjäämättä.

Vierailija kirjoitti:

Mun oli pako tulla sanomaan, että matematiikka on LEIKKIÄ. Ei ne jotka sitä opiskelee ole välttämättä syvällisiä joka alan pohtijoita. Ihan vaan tykkäävät leikkiä numeroilla!

Nyt OT, mutta matematiikallahan ei oikeastaan ole juurikaan tekemistä numeroiden kanssa. Se mitä koulussa opetetaan ei oikeastaan ole matematiikkaa vaan laskentoa, siinä voi kyllä olla numeroitakin.

Tuo Heikin asunto on opiskelija-asunto. Kyseisessä taloyhtiössä on ollut luteita... En tosin tiedä missä rapussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tuollaista tekopirteää ja ylivaloisaa asennetta jaksaisi kovin kauaa katsella.

Miina on tyyppiesimerkki ekstrovertistä. Aivan hirveästi, siis aivan ylitsepursuavasti, on sitä sellaista kivakiva voi kun ihanaa -asennetta, mutta siinä hötäkässä sitten unohtuu empatia ja asioiden hahmottaminen toisen ihmisen näkökulmasta.

Se on ekstroverteille ominaista sosiaalisten taitojen puuttumista, koska se oma pursuavuus peittää kuuntelemisen ja kohtaamisen ja maltin antaa asioiden kehittyä ja hahmottua.

Minuakin rupeaa hermostuttamaan tuo Miinan poukkoilu. Rauhoita hyvä nainen, rauhoita!

Leikkaus, leikkaus, leikkaus.

Se kohtaus jossa Miina lauloi autossa oli leikattu sellaiseksi tarkoituksella, koska Heikki näytti siinä siltä ettei juuri nyt jaksa hassutella. On ihan normaalia, että joskus yhdessä ollessa tulee tilanteita, joissa toinen olisi mielellään hiljaa ja toisella taas olisi vauhti päällä.

Tuo kohtaus ei kuitenkaan kerro oikein mitään heidän suhteestaan. Päinvastoin, Miinahan sanoi että tykkää Heikin rauhallisuudesta. Sitä paitsi Miina ei edes tähän nähdyn perusteella ole mikään äänekäs kohkaaja, vaan ihan rauhallinen tyyppi itsekin. 

Omasta mielestäni kaikista rasittavin hahmo on Sini, sillä hänen pitää vääntää sitä äänekästä naurua väkisin joka juttuun. Sellaisiinkin missä sitä ei todellakaan tarvittaisi. Mutta hyvä että Vesalle maistuu, itse en jaksaisi Siniä kuin max. 3 päivää. 

Ei Sini ole mikään hahmo, vaan ihan oikea ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos Heikillä on kova hinku pitää liitto kasassa

Miksi olisi? Heikki vaikuttaa aikuiselta mieheltä, joka osaa elää yksinkin.

Miksi hänen pitäisi jotenkin erityisesti ruveta pitämään liittoa kasassa?

En ole se kirjoittaja jolle kysymyksesi osoitit, mutta näin niin kun äkkiseltään tulis mieleen, että ohjelmaan varmaan lähtee mukaan enimmäkseen niitä joilla 'on hinku pitää liitto kasassa'. Miksi muuten tuhlata kuukausia elämästään tuohon?

No jotta pääsee telkkariin! 

Minusta ainakin aiemmilla kausilla näyttää olleen mukana niitäkin, jotka vain kokeilevat, jos tällä konstilla tärppäisi se unelmien siippa. Ja sitten niitäkin, jotka ovat kuvitelleet, että nyt tulee se täydellinen, kun on asiantuntijat sen valinneet, ja jotka pettyvät. Kumpikaan ryhmä ei ole valmis ponnistelemaan muuttuakseen liiton koossapysymisen hyväksi.

Viittasin Heikin uskonnolliseen taustaan. Vaikka on nykyään luterilainen, saattaa silti ajatella, että kun on avioiduttu niin siinä tulisi sitten pysyä.

Ai vainko luterilaiset "saattaa ajatella", että kun on avioiduttu, niin siinä tulisi sitten pysyä? Muutko menee naimisiin mielessä ajatus, että siinä ei tulisi pysyä? Minä toivon, et ihan jokainen, oli sitten hindu tai ateisti lähtisi tosimielellä avioliittoon.

Voihan sitä toivoa, mutta sinun toiveillasi ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä eri uskontokunnat avioliitosta opettavat. 

Eli esim. se, että luterilaiset saavat erota ja eron jälkeen avioitua uudelleen. Roomalaiskatoliset eivät. Jehovantodistajista en tiedä. Nämä uskontokuntien erilaiset käytännöt voivat vaikuttaa siihen, miten avioliittoon suhtaudutaan. Luterilaisilla eroaminen on aika yleistä ja liittoon usein lähdetäänkin valmiiksi sillä mielellä, että voihan sitä erota jos se ei toimi. (Sitä en ymmärrä, mistä päättelit, että tarkoittaisin juuri luterilaisten ajattelevan toisin.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Vierailija kirjoitti:

Syön lapiollisen Heikin varpaankynsiä, jos maailman surkein trolli on eetun exä. Kiitos käynnistä ja parempi onni ensi kerralla.

Onnea varpaankynsien syöntiin!

Mikä järki tällasessa ohjelmassa on.

Eihän kukaan tervejärkinen edes menisi tollaseen ohjelmaan, niin eikö ohjelman nimen voisi muuttaa "mielenterveys alttarilla" tms.

Mikä suomalaisiin on mennyt. Ennen on vaalittu yksityisyyttä ja vaatimattomuutta, nyt mennään riekkumaan televisioon ties mihin ulkomaan paskaformaatteihin ja tekemään itsestä pelleä. Ei hyvä, ei hyvä ollenkaan.

rea listinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Juuri näin.

rea listinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Introverttiys on yksi persoonallisuuspiirre muiden joukossa, ei siis ole tuollaista luokittelua jossa kaikki introvertit mahtuisivat samaan ahtaaseen lokeroon.

Itse olen introvertti ja parisuhteessa. Ei ole ongelma asua toisen kanssa, mutta tarvitsen jonkin verran omaa aikaa. Tämän tyydyttää ihan se kun mies on töissä tai harrastuksissa tai kun itse teen työpäiviä toisella paikkakunnalla.

Heikin persoonallisuudessa on joitain hyvin pelottavia piirteitä. Miina vaikuttaa ihmiseltä, joka tahtoo uskoa toisista vain hyvää, joten hän saattaa näin aluksi olla vähän sokea. Miinalla saattaa olla taustallaan hyvinkin vaikeita elämänkokemuksia, todennäköisesti hän on kasvanut melko rikkinäisessä perheessä. Pelkään, että Heikki kyllä tietää mitä tekee ja Miinaan tulee sattumaan mikäli suhde tästä jatkuu ja syvenee.

Tässä sarjasssa on vastenmieliset musiikit: alkukuvien muka dramaattinen musiikki ja lopun ulina. Lisäksi välissä soitetaan joitakin lässyttäviä suomalaislaulajia ja huokailijoita.

rea listinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Kaikki avioliitot ja yhdessä asumiset eivät ole iilimatoelämää, jossa kaikesta pitää tehdä toiselle selvitys.

Introvertti ei suhtaudu kaikkiin ihmissuhteisiin kielteisesti, vaan hänellä yleensä on yksi tai muutama hyvin läheinen ihmissuhde, joissa ei tarvitse rasittaa itseään smalltalkilla, ja joissa voidaan vaikka olla yhdessä hiljaa. Joissa pystyy olemaan niin suora, että voi sanoa että nyt haluan olla omissa oloissani. 

Jos haluaa, tämän voi järjestää toimimaan samassa asunnossakin. Itse asiassa samassa asunnossa oleminen juuri voi olla kätevää: kun ollaan paljon samassa tilassa, eivät tapaamiset muodostu sellaisiksi erityishetkiksi, joihin toisella osapuolella kohdistuu kohtuuttomia sosiaalisuusodotuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki avioliitot ja yhdessä asumiset eivät ole iilimatoelämää, jossa kaikesta pitää tehdä toiselle selvitys.

Introvertti ei suhtaudu kaikkiin ihmissuhteisiin kielteisesti, vaan hänellä yleensä on yksi tai muutama hyvin läheinen ihmissuhde, joissa ei tarvitse rasittaa itseään smalltalkilla, ja joissa voidaan vaikka olla yhdessä hiljaa. Joissa pystyy olemaan niin suora, että voi sanoa että nyt haluan olla omissa oloissani. 

Jos haluaa, tämän voi järjestää toimimaan samassa asunnossakin. Itse asiassa samassa asunnossa oleminen juuri voi olla kätevää: kun ollaan paljon samassa tilassa, eivät tapaamiset muodostu sellaisiksi erityishetkiksi, joihin toisella osapuolella kohdistuu kohtuuttomia sosiaalisuusodotuksia. 

Just näin. 

Heikki sanoi Miinalle että lapset voi sitten nukkua vessassa. Voin melkein kuvitella tämän riemukkaan perhe-elämän Heikin kopperossa :DD

Siis öö, mitä ne Heikin asunnon katossa olevat asiat oikein oli? Olen hämmentynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos Heikillä on kova hinku pitää liitto kasassa

Miksi olisi? Heikki vaikuttaa aikuiselta mieheltä, joka osaa elää yksinkin.

Miksi hänen pitäisi jotenkin erityisesti ruveta pitämään liittoa kasassa?

En ole se kirjoittaja jolle kysymyksesi osoitit, mutta näin niin kun äkkiseltään tulis mieleen, että ohjelmaan varmaan lähtee mukaan enimmäkseen niitä joilla 'on hinku pitää liitto kasassa'. Miksi muuten tuhlata kuukausia elämästään tuohon?

No jotta pääsee telkkariin! 

Minusta ainakin aiemmilla kausilla näyttää olleen mukana niitäkin, jotka vain kokeilevat, jos tällä konstilla tärppäisi se unelmien siippa. Ja sitten niitäkin, jotka ovat kuvitelleet, että nyt tulee se täydellinen, kun on asiantuntijat sen valinneet, ja jotka pettyvät. Kumpikaan ryhmä ei ole valmis ponnistelemaan muuttuakseen liiton koossapysymisen hyväksi.

Viittasin Heikin uskonnolliseen taustaan. Vaikka on nykyään luterilainen, saattaa silti ajatella, että kun on avioiduttu niin siinä tulisi sitten pysyä.

Ai vainko luterilaiset "saattaa ajatella", että kun on avioiduttu, niin siinä tulisi sitten pysyä? Muutko menee naimisiin mielessä ajatus, että siinä ei tulisi pysyä? Minä toivon, et ihan jokainen, oli sitten hindu tai ateisti lähtisi tosimielellä avioliittoon.

Voihan sitä toivoa, mutta sinun toiveillasi ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä eri uskontokunnat avioliitosta opettavat. 

Eli esim. se, että luterilaiset saavat erota ja eron jälkeen avioitua uudelleen. Roomalaiskatoliset eivät. Jehovantodistajista en tiedä. Nämä uskontokuntien erilaiset käytännöt voivat vaikuttaa siihen, miten avioliittoon suhtaudutaan. Luterilaisilla eroaminen on aika yleistä ja liittoon usein lähdetäänkin valmiiksi sillä mielellä, että voihan sitä erota jos se ei toimi. (Sitä en ymmärrä, mistä päättelit, että tarkoittaisin juuri luterilaisten ajattelevan toisin.)

Joo sekoilin, tarkoitin tietty jehovia. MUTTA kyllähän luterilaisuudessakin vahvasti korostetaan elinikäistä avioliittoa, ja oletan se että se on 98% naimisiinmenevien ihanne, maallistuneidenkin.

Hirvittävän surullista, jos jo alkumetreillä mietitään aukinaista takaovea. Joo, eroja tulee, meidän syntisyyden tähden kuten Raamatussa Jeesus sanoi. Mutta ei se nyt mikään lähtökohta voi olla.