"Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla" - Oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Täällä sama. Välillä kyllä melkein hävettää miten helpolla raha tulee verrattuna vanhempiini. Ja pitkät lomat, lomarahat jne päälle. Tulee vähän sellainen olo, että en ole tätä ansainnut. Että pitäis tehdä vähän enempi töitä ja saada enemmän aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Minun ei tarvitse keksiä parempaa, koska minun kokemukseni on toinen. Vanhempani ovat alempaa keskiluokkaa, eivät edes ylioppilaita, mutta itselläni on kaksi maisterin tutkintoa. Olen kokenut suurta vierautta verrattuna moneen opiskelijatoveriini, joilla oli akateemiset kodit. Ehkä suurin ero mikä syntyi olisin se, että minulla kesti 25 vuotta päästä koulutustani vaativiin töihin. Akateemisten lapset pääsivät suoraan valmistuttuaan. Sain heitä parempia arvosanoja, joten älystä ei ollut kyse.

Ymmärrän mitä tarkoitat. Minulla sama kokemus. Verkostoja ja neuvoja puuttui.

Itse en tiedä yhtään minkälaiset taustat kenelläkään täällä yliopistolla on. Täällä on niin monenlaista kulkijaa ihan laidasta laitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Niin, se on mielestäni vielä kauempana "yläluokasta" kuin työväenluokka. Työläisperheillä oli sentään aina kesälomat. Eivätkä lasten juuri tarvinnut osallistua vanhempien töihin. Työläisperheet lomailivat myös ulkomailla. Näin oli mun kokemusten mukaan. Ehkä työläusperheillä oli suurempi pyrkimys olla kuin yläluokka ja omaksua elämäntavat sieltä. Meillä oli taas kotona jotenkin niin erilaiset arvot. Pidettiin ihan erilaisia asioita täekeinä. Joskus lapsena se tuntui ristiriitaiselta. Olisi halunnut olla kuin muut.

Mutta opiskelemaan meitä lapsia aina kannustettiin. Ja kotona luettiin paljon kirjoja, keskusteltiin paljon yhdessä. Vaikka en saanut merkkivaatteita eikä tehty ulkomaan reissuja, sain kyllä hyvät eväät elämään. Yliopistossa tunsin kyllä olevani vähän erilainen, mutta olen kyllä huomannut, että lopulta se on vahvuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

Joo. Vuonna 1870.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

Joo. Vuonna 1870.

Pientilalliset kuolivat 1960 -luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

On tutkittu, että talolliset ovat monessa sukupolvessa omistavaa, ja työläisiä ja palkollisia vauraampaa luokkaa. Talollisilla on jo 1800-luvulla ollut varaa kouluttaa lapsensa. Vielä nykyään tunnen talollisia, jotka tyynesti myyvät vähän takametsää, kun lapset tarvitsevat pientä käsirahaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä yhtään minkälaiset taustat kenelläkään täällä yliopistolla on. Täällä on niin monenlaista kulkijaa ihan laidasta laitaan.

Et lukenut ketjua? Ero ei näy päälle. Se on ihmisellä sisäisenä ulkopuolisuutena ja vierautena. Ei sitä ulkomaillakaan näe, että joku ei ole syntyperäinen, mutta hän itse tietää sen.

Miksi tänne pitää päteä ihmisten, jotka eivät ole siltä työläistaustalta, mikä kompetenssilla siinä nyt arvioidaan muiden sielunmaisemaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

On tutkittu, että talolliset ovat monessa sukupolvessa omistavaa, ja työläisiä ja palkollisia vauraampaa luokkaa. Talollisilla on jo 1800-luvulla ollut varaa kouluttaa lapsensa. Vielä nykyään tunnen talollisia, jotka tyynesti myyvät vähän takametsää, kun lapset tarvitsevat pientä käsirahaa.

Ei se nyt ihan noin ole. Tai ei sinne päinkään. Metsää ei noin vain myydä ja milloin vain. Eikä sellaista sanaa enää edes ole, että talollinen. Huomaa kyllä, että ei ole kyllä omakohtaista kokemusta siitä mistä nyt selität. Mutta teille asiantuntijoille on turha sanoa yhtään mitään, koska jokatapauksessa tiedätte millaista elämä on missä tahansa ja kenellä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

On tutkittu, että talolliset ovat monessa sukupolvessa omistavaa, ja työläisiä ja palkollisia vauraampaa luokkaa. Talollisilla on jo 1800-luvulla ollut varaa kouluttaa lapsensa. Vielä nykyään tunnen talollisia, jotka tyynesti myyvät vähän takametsää, kun lapset tarvitsevat pientä käsirahaa.

Ei se nyt ihan noin ole. Tai ei sinne päinkään. Metsää ei noin vain myydä ja milloin vain. Eikä sellaista sanaa enää edes ole, että talollinen. Huomaa kyllä, että ei ole kyllä omakohtaista kokemusta siitä mistä nyt selität. Mutta teille asiantuntijoille on turha sanoa yhtään mitään, koska jokatapauksessa tiedätte millaista elämä on missä tahansa ja kenellä tahansa.

Tästä on väitöskirja. Kannattaa tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä yhtään minkälaiset taustat kenelläkään täällä yliopistolla on. Täällä on niin monenlaista kulkijaa ihan laidasta laitaan.

Et lukenut ketjua? Ero ei näy päälle. Se on ihmisellä sisäisenä ulkopuolisuutena ja vierautena. Ei sitä ulkomaillakaan näe, että joku ei ole syntyperäinen, mutta hän itse tietää sen.

Miksi tänne pitää päteä ihmisten, jotka eivät ole siltä työläistaustalta, mikä kompetenssilla siinä nyt arvioidaan muiden sielunmaisemaa?

Sinä itse arvioit muiden sielunmaisemaa. Niputat kaikki lokeroihin. Sanot: "Työläiset ovat tällaisia ja kokevat näin" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Talollisen lapset on maaseudun herrojen lapsia eivätkä todellakaan työläisluokkaa.

On tutkittu, että talolliset ovat monessa sukupolvessa omistavaa, ja työläisiä ja palkollisia vauraampaa luokkaa. Talollisilla on jo 1800-luvulla ollut varaa kouluttaa lapsensa. Vielä nykyään tunnen talollisia, jotka tyynesti myyvät vähän takametsää, kun lapset tarvitsevat pientä käsirahaa.

Ei se nyt ihan noin ole. Tai ei sinne päinkään. Metsää ei noin vain myydä ja milloin vain. Eikä sellaista sanaa enää edes ole, että talollinen. Huomaa kyllä, että ei ole kyllä omakohtaista kokemusta siitä mistä nyt selität. Mutta teille asiantuntijoille on turha sanoa yhtään mitään, koska jokatapauksessa tiedätte millaista elämä on missä tahansa ja kenellä tahansa.

Tästä on väitöskirja. Kannattaa tutustua.

Oho, olet lukenut väitöskirjan. Hyvää yötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälle jutulle nauroimme makeasti mieheni kanssa. Olemme opiskelleet yliopistossa 80- ja 90-luvuilla. Ei silloin ainakaan ollut merkitystä opiskelijan taustoilla. Ehkä joskus 50- tai 60-luvulla tällaisilla asioilla on ollut merkitystä?

Kommenttisi vaatisi että kertoisit, oletko duunaritaustainen? Koska kyse on näiden omasta kokemuksesta, ei siitä, miten muut ovat nähneet heidät. Ristiriita ja identiteettikriisi voi olla ihmisellä sisällä, vaikka hän ei osaa tai halua tuoda sitä julki. Eihän kyse ollut, ettei opinnot suju.

Välttämättä identiteetti on jopa esteenä korkeampaan koulutukseen hakemiselle, jos kotona on arvostettu vain käytännön osaamista, ei lukutoukkia. Silloin omaksuu nämä asenteet, eikä hahmota lainkaan, että voisi myös kouluttautua.

Tunnen paljon tällaisia, jotka ovat hakeutuneet amikseen, ja nelikymppisinä kouluttautuneet, jos vielä ovat voineet. Monelle ei enää mahdollista.

Vaikka teoriassa on mahdollista hakeutua opintoihin, eihän se ole todellisuudessa mahdollista, jos ei itse saa tukea, tai jopa saa halveksuntaa. On todella vaikea lähteä tieten ulos omasta perheestään ja ystäväpiiristään, joutua suljetuksi ulos omasta yhteisöstään, koska muut kokevat sinut nyt vieraaksi.

Sitten taas sen uuden yhteisön koet itse vieraaksi, et tunne sääntöjä, et puhu edes samaa kieltä, kun pitää äkkiä hävittää murre ja opetella sivistyssanat ja yleiskieli.

En ole tuo 80-90-luvuilla opiskellut, mutta nyt riitti tämä sosiologituuba.

Eikö yhden maailman tasa-arvoisimman maan, hyvinvointimaan kansalaisilla ole muuta tekemistä kuin vatvoa sitä että yhdessä elämäntilanteessa voi tuntua vähän vieraalta, hui kamala? Ja murrekin on väärä! Koko lähipiirini hylkää minut koska lähdin Punaisen Auringon Duunarit-lahkosta! Ei muuten hylkää. 

Työelämän aloittaminenkin tuntuu usein vaikealta, ensimmäisen lapsen saaminen aiheuttaa identiteettikriisin, ikääntyminen, parisuhde, saatika sitten huoli ilmastonmuutoksesta. 

Miksi sinua niin kovasti häiritsee tämä kriiseistä ja vierauden tunteesta keskusteleminen. Jos jokainen tuntee niitä jossain yhteydessä, tarkoittaako se, ettei niistä saa yleisesti keskustella? Jos asia ei sinua kiinnosta ja kosketa niin miksi haluat kommentoida?

Minä saan kommentoida täällä ihan yhtä suurella oikeudella kuin sinäkin. Vai onko vain yhden näkökulman tuominen keskusteluun sallittua? Ei kai tämä mikään Pohjois-Korea ole? Kirjoituksessani juuri kuvailin miksi se häiritsee. Lue myös muut kommentit ketjussa. 

Ethän sä tuonut yhtä näkökulmaa keskusteluun, vaan käytännössä tulit sanomaan, että turvat kiinni.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Taitaa jutusta päätellen Henriikalla olla kyllä omaa projisointia pelissä tässä käsityksessään. Edes HY:n valtsikka ei ole todellakaan ole mikään "eliittilinja", siellä kyllä riittää kaikenkarvaista opiskelijaa. Veikkaan että tuo tarve perustella miksi on duunariperheen lapsena yliopistossa tulee ihan sisäsyntyisesti ja käsittää opiskelijakavereiden kyselyt jonain rajanjakona. Eivät yliopistot nykyaikana ole mitään mahtavia laitoksia joissa parempien perheen lapset nostelevat nokkaansa työläisille, enemmänkin ovat jo suurin piirtein samalla tasolla ammattikorkeiden kanssa kun melkein jokainen teini sinne pääsee jos oikeasti haluaa ja valmistuu maisteriksi jos vain jaksaa tehdä töitä. Ja tämä oli valtiolla tavoitteenakin kun päätettiin korkeakouluttaa valtaosa väestöstä 90-luvulta lähtien.

Ymmärrän kyllä että jos on sukunsa ensimmäinen akateeminen niin kehittää asiasta jonkinlaisen kompleksin ja uskoo kaikkien olevan itseään vastaan tavalla tai toisella.

Olen sukuni toinen ylioppilas ja ensimmäinen akateeminen, mutta ei minulla ole ollut mitään taustakompleksia. Ehkä siksi, että sukuni on maalta, jossa vanhempieni nuoruudessa ei ollut kouluttautumismahdollisuuksia, vaikka ns äly olisi riittänyt. Leskiäitien 30-luvulla syntyneet lapset menivät töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa esimerkki alle 40-vuotiaasta korkeakoulutetusta, joka on syntyisin duunariperheestä ja on Suomessa laajalti tunnettu? Entä alle 50-vuotiaissa? Yli viiskymppisissä on Sarasvuo ja Zysse nuorimmat. 70-80-luvulla opiskelleita.

Ei taida esimerkkiä löytyä.

Löytyy aika monta, mutta miksi heidän pitäisi kuuluttaa duunariperhettään? Jokainen voi googlata tunnettuja ihmisiä ja katsoa heidän taustojaan, sieltähän noita löytyy.

Harvoin myöskään akateemisella alalla( tutkijana) on vielä saavutettu 40 v sellaista tieteellistä näkyvyyttä, että olisi hyvin tunnettu. Nykyään laajasti tunnetuksi pääsee tosi-TV viihteellä, voittamalla jonkun laulukilpailun tai kunnostautumalla politiikassa. Tietääkseni esim Jyrki Kataisen vanhemmat eivät ole akateemisia.

Tämä johtuu enemmänkin siitä, että tutkijoita ei esitellä lehdissä kovin laajasti eikä heitä faniteta mammapalstoilla Robinin ja Lennun tavoin. Tiedeyhteisöjen sisällä on kyllä omat "superstaransa", ja osa heistä on nuoria, mutta heidät tunnetaan vain oman alansa piirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ja minä olemme pienviljelijäperheistä. Olemme maistereita ja miehellä kaksikin ko. tason tutkintoa. Ja minulla runsaasti työhön liittyvää täydennyskoulutusta. Ei ikinä eikä koskaan olla tähän ongelmaan törmätty. Keksikää parempaa!

Ei pienviljelijä ole työväenluokkaa.

Se oli työläisten JA talonpoikien punainen armeja.

Eli on.

Tietääkö joku mikä on Linda Liukkaan sosioekonominen tausta? Ei vaikuta olevan Jakomäestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä yhtään minkälaiset taustat kenelläkään täällä yliopistolla on. Täällä on niin monenlaista kulkijaa ihan laidasta laitaan.

Et lukenut ketjua? Ero ei näy päälle. Se on ihmisellä sisäisenä ulkopuolisuutena ja vierautena. Ei sitä ulkomaillakaan näe, että joku ei ole syntyperäinen, mutta hän itse tietää sen.

Miksi tänne pitää päteä ihmisten, jotka eivät ole siltä työläistaustalta, mikä kompetenssilla siinä nyt arvioidaan muiden sielunmaisemaa?

Et vissiin huomannut, että osa työläistaustaisista on eri mieltä toisten työläistaustaisten kanssa? He vaan haluavat tuoda esiin, että ei ole vain yhtä työläistaustaisen kokemusta vaan monta ja kaikki kokemukset ovat erilaisia. On ikävää, että halutaan lokeroida ja tuoda näkyviin vain yksi kokemus, vaikka kokemuksia on monta. Jokainen omakohtainen kokemus on yhtä tosi, mutta yleistää ei voi. Myös kahden työläistaustaisen on hyväksyttävä toisen erilaiset kokemukset.