Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies lähti opiskelemaan yli kolmekymppisenä ja pelkään "uutta nuoruutta"
31.08.2018 |
Mieheni halusi kolmenkympin puolivaiheilla vaihtaa alaa ja olen tukenut häntä tässä päätöksessä, jopa patistanut, koska elämä on liian lyhyt ikävässä työssä roikkumiseen.
Keskustelimme kuitenkin myös siitä, että aikuisessa iässä pointti on keskittyä itse opintoihin ja alan vaihtamiseen, ei juhlimiseen. Sanoin suoraan, että en ala katselemaan mitään joka viikonloppuista bileissä roikkumista.
No, nyt kun koulu alkoi mies on ollut nämä ekat viikot mukana joka helvetin juhlissa. Ymmärrän, että alkuun on tärkeää tutustua opiskelukavereihin, mutta jotenkin on huonot vibat tulevaisuudesta. Aikanaan kun itse opiskelin, vanhemmat opiskelijat keskittyivät lähinnä opintoihin ja kävivät ehkä silloin tällöin joissain juhlissa pyörähtämässä. Mies vielä sanoikin, että "ei edes huomaa ikäeroa niihin kaksikymppisiin, kun ollaan kuitenkin niin samoista asioista kiinnostuneita".
No, tulevaisuus näyttää. Täytynee alkaa harkita sitten miehen pistämistä pellolle, jos tämä jatkuu. Muuttakoon sitten jonnekin opiskelijasoluun syömään makaronia.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa erikoiselta. Mä lähdin yliopistoon 34-vuotiaana. Ei yhtään kiinnostanut (saati vanhempia opiskelijoita kiinnostanut) bailaaminen yli kymmenen vuotta nuorempien kanssa. Muutenkaan "porukka" ei tuntunut enää tärkeältä, ja samaa sanoivat muutkin...paikalla oltiin opintoja varten, ja sosiaalinen elämä oli muualla.
No näin minäkin ajattelin, että tämä menisi, mutta huonolta vaikuttaa!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa erikoiselta. Mä lähdin yliopistoon 34-vuotiaana. Ei yhtään kiinnostanut (saati vanhempia opiskelijoita kiinnostanut) bailaaminen yli kymmenen vuotta nuorempien kanssa. Muutenkaan "porukka" ei tuntunut enää tärkeältä, ja samaa sanoivat muutkin...paikalla oltiin opintoja varten, ja sosiaalinen elämä oli muualla.
No näin minäkin ajattelin, että tämä menisi, mutta huonolta vaikuttaa!
ap
Miehet tuntuu kaipaavan enemmän sitä porukkaa ja yhteistä biletystä vanhempanakin, kuin naiset.
Kai niihin bileisiin voisitte mennä yhdessäkin, on kai siellä muillakin joku joskus mukanaan? Jos on lapsia niin tietenkinse on hankalampaa, silloin mennään kun lapsenvahdin saa tai ei biletä kumpikaan, sehän olisi reilua.
Rentoutua ja uusiin opiskelukavereihin tutustua voi myös muuten kuin bilettämällä. Jos mies juo helposti liikaa, hän tarvitsee raittiita kavereita, kyllä niitäkin on. Kai te muutenkin kutsutte kotiinne ystäviä tai harrastatte jotain yhdessä näiden kanssa?
Varmaan ikävä juttu, mutta eipä niistä uusista opinnosta ole paljoa iloa, jos jättää verkostoitumiset tekemättä. Omalla kokemuksellani voin vahvistaa tämän.
T. Akateeminen työtön
Täytyy myöntää että minäkin vähän haaveilin että olisin edes pariin opiskelijabileisiin päässyt kun uudet opinnot alkoi :) Harmittavasti lopputulos kuitenkin vielä nolla, enkä siis tunne koululta ketään. Parempi on, että alkuun vähän sosialisoi ja sitten tuntee porukan, tuskin sitä menoa loputtomiin jatkuu.
Mutta itsellä nyt kävi näin, toivottavasti jossain kohtaa tutustun porukkaan enkä ole jo liian ulkopuolinen. Meillä siis pari lasta ja töitäkin on pakko tehdä. Ja minä olen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Minusta se on ihan itsestäänselvää, että kokoaikaisessa työssä käyvä ottaa tällaisessa tilanteessa suuremman vetovastuun taloudesta. Mutta jos toinen ei sitten pysy diilissä mukana, niin miksi minunkaan pitäisi.
Lapsia on yksi.
Ja jos mies menee yleensäkin juhliin, niin hän ei tule kotiin kahdeltatoista, ei kello kahdelta vaan siinä vaiheessa, kun mistään ei saa enää viinaa. Eli neljän ja kuuden välillä aamulla.
Joku kysyi, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotain. No se, että mies juhlii vähintään kolmena päivänä viikossa.
ap
Ei tuu kestää:(
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Kuulostaapa oudolta. Oliko amk?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Minusta se on ihan itsestäänselvää, että kokoaikaisessa työssä käyvä ottaa tällaisessa tilanteessa suuremman vetovastuun taloudesta. Mutta jos toinen ei sitten pysy diilissä mukana, niin miksi minunkaan pitäisi.
Lapsia on yksi.
Ja jos mies menee yleensäkin juhliin, niin hän ei tule kotiin kahdeltatoista, ei kello kahdelta vaan siinä vaiheessa, kun mistään ei saa enää viinaa. Eli neljän ja kuuden välillä aamulla.
Joku kysyi, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotain. No se, että mies juhlii vähintään kolmena päivänä viikossa.
ap
Ei tuu kestää:(
No sen takiahan koko keskustelun aloitin, että pelkään nyt opiskeluiden pilaavan parisuhteemme, haloo. Joko mies juhlii niin paljon, että heitän hänet ulos tai sitten hän kännipäissään pettää jonkun parikymppisen pimatsun kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Kuulostaapa oudolta. Oliko amk?
Ei vaan yliopisto. Naiset on tosi tarkkoja ihmisten i'istä (?) muutenkin, neljä vuotta on kauhean suuri ikäero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki uudet elämäntilanteet ovat parisuhteen kriisejä. Yhteenmuutto, lapsen saaminen yms. Teillä on nyt yksi elämän kriisi meneillään. Niistä joko selviää pidemmän päälle keskustelemalla, keskustelemalla, keskustelemalla ja tekemällä kompromisseja. Tai sitten ei selviä..Tsemppiä!
Tuleeko kolmikymppisestä miehestä paras kaveri nyt sitten niiden 10 vuotta nuorempien kanssa, jotka ovat ihan eri elämäntilanteessa? Epäilempä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Minusta se on ihan itsestäänselvää, että kokoaikaisessa työssä käyvä ottaa tällaisessa tilanteessa suuremman vetovastuun taloudesta. Mutta jos toinen ei sitten pysy diilissä mukana, niin miksi minunkaan pitäisi.
Lapsia on yksi.
Ja jos mies menee yleensäkin juhliin, niin hän ei tule kotiin kahdeltatoista, ei kello kahdelta vaan siinä vaiheessa, kun mistään ei saa enää viinaa. Eli neljän ja kuuden välillä aamulla.
Joku kysyi, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotain. No se, että mies juhlii vähintään kolmena päivänä viikossa.
ap
Ei tuu kestää:(
No sen takiahan koko keskustelun aloitin, että pelkään nyt opiskeluiden pilaavan parisuhteemme, haloo. Joko mies juhlii niin paljon, että heitän hänet ulos tai sitten hän kännipäissään pettää jonkun parikymppisen pimatsun kanssa.
ap
He haloo mikä me sille voidaan?!:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Kuulostaapa oudolta. Oliko amk?
Ei vaan yliopisto. Naiset on tosi tarkkoja ihmisten i'istä (?) muutenkin, neljä vuotta on kauhean suuri ikäero.
Itse en ole opiskelijabileissä viihtynyt kun osa opiskelutovereista vielä ihan teinien tasolla (ja osa tullutkin suoraan lukiosta). Huomasin "ajautuneeni" itseäni10 vuotta vanhempien opiskelijoiden seuraan ja koen heidän kanssa huomattavasti enemmän ns. sielujen sympatiaa.
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Kuulostaapa oudolta. Oliko amk?
Ei vaan yliopisto. Naiset on tosi tarkkoja ihmisten i'istä (?) muutenkin, neljä vuotta on kauhean suuri ikäero.
No en ole kyllä eläessäni törmänyt tälläiseen. Epäilen että vika on ollut ihan muussa kun iässä.
No sitten eroatte. Eiköhän se miehesi löydä uuden, rennomman naisen... ;)
Alussa on tärkeää olla mukana kaikissa kissaristiäisissä ja tutustua luokkakavereihin. Kuten itsekin sanoit, elämä on liian lyhyt! Anna miehesi nauttia! Kiva jos hän viihtyy koulussa, sehän on tosi tärkeä asia. Toivottavasti tämä uusi ala on hänelle mieluisampi 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Minusta se on ihan itsestäänselvää, että kokoaikaisessa työssä käyvä ottaa tällaisessa tilanteessa suuremman vetovastuun taloudesta. Mutta jos toinen ei sitten pysy diilissä mukana, niin miksi minunkaan pitäisi.
Lapsia on yksi.
Ja jos mies menee yleensäkin juhliin, niin hän ei tule kotiin kahdeltatoista, ei kello kahdelta vaan siinä vaiheessa, kun mistään ei saa enää viinaa. Eli neljän ja kuuden välillä aamulla.
Joku kysyi, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotain. No se, että mies juhlii vähintään kolmena päivänä viikossa.
ap
Ei tuu kestää:(
No sen takiahan koko keskustelun aloitin, että pelkään nyt opiskeluiden pilaavan parisuhteemme, haloo. Joko mies juhlii niin paljon, että heitän hänet ulos tai sitten hän kännipäissään pettää jonkun parikymppisen pimatsun kanssa.
ap
Halloota vaan. Sanoisin että 95prosentin varmuudella kauhuskenaariosi käy toteen. Mutta saapahan sitten joku pissis opiskelleen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Kuulostaapa oudolta. Oliko amk?
Ei vaan yliopisto. Naiset on tosi tarkkoja ihmisten i'istä (?) muutenkin, neljä vuotta on kauhean suuri ikäero.
No en ole kyllä eläessäni törmänyt tälläiseen. Epäilen että vika on ollut ihan muussa kun iässä.
Minäpä olen törmännyt hyvinkin usein naisiin jotka katsoo että max pari vuotta suuntaan tai toiseen on se oma porukka ja muut on liian nuoria tai vanhoja. Ehkä tunnen vain outoja naisia
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko kolmikymppisestä miehestä paras kaveri nyt sitten niiden 10 vuotta nuorempien kanssa, jotka ovat ihan eri elämäntilanteessa? Epäilempä.
Yks mun parhaimpia luokkakavereita on 28v.
Meidän luokalla on muitakin 30v+. Ei sitä eroa edes huomaa mitenkään.
N21
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa erikoiselta. Mä lähdin yliopistoon 34-vuotiaana. Ei yhtään kiinnostanut (saati vanhempia opiskelijoita kiinnostanut) bailaaminen yli kymmenen vuotta nuorempien kanssa. Muutenkaan "porukka" ei tuntunut enää tärkeältä, ja samaa sanoivat muutkin...paikalla oltiin opintoja varten, ja sosiaalinen elämä oli muualla.