Lue keskustelun säännöt.
Mies lähti opiskelemaan yli kolmekymppisenä ja pelkään "uutta nuoruutta"
31.08.2018 |
Mieheni halusi kolmenkympin puolivaiheilla vaihtaa alaa ja olen tukenut häntä tässä päätöksessä, jopa patistanut, koska elämä on liian lyhyt ikävässä työssä roikkumiseen.
Keskustelimme kuitenkin myös siitä, että aikuisessa iässä pointti on keskittyä itse opintoihin ja alan vaihtamiseen, ei juhlimiseen. Sanoin suoraan, että en ala katselemaan mitään joka viikonloppuista bileissä roikkumista.
No, nyt kun koulu alkoi mies on ollut nämä ekat viikot mukana joka helvetin juhlissa. Ymmärrän, että alkuun on tärkeää tutustua opiskelukavereihin, mutta jotenkin on huonot vibat tulevaisuudesta. Aikanaan kun itse opiskelin, vanhemmat opiskelijat keskittyivät lähinnä opintoihin ja kävivät ehkä silloin tällöin joissain juhlissa pyörähtämässä. Mies vielä sanoikin, että "ei edes huomaa ikäeroa niihin kaksikymppisiin, kun ollaan kuitenkin niin samoista asioista kiinnostuneita".
No, tulevaisuus näyttää. Täytynee alkaa harkita sitten miehen pistämistä pellolle, jos tämä jatkuu. Muuttakoon sitten jonnekin opiskelijasoluun syömään makaronia.
Kommentit (111)
Vasta pari viikkoa mennyt. Relaa vähän. Koulussa on mukavaa olla, kun tuntee porukan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provo. Tai kateellinen yksinkertainen muija.
Olen melkein miehesi ikäinen opiskelija ja käyn bilettämässä siinä missä muutkin. Miksei voi suoriutua opinnoista hyvin ja nauttia opiskelijaelämästä samalla?
Kaverille kävi juuri niin että 30v miehellään olikin liikaa vientiä amkissa ja alkoi elää nuoruuttaan uusiksi. Tuloksena ero ja oireilevat lapset.
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan maksa miehesi juhlimisia.
Tuossa on riskinsä, että alkaa elään nuoruuttaan. Varsinkin, jos olette olleet yhdessä jo nuoresta lähtien (ja lapsia tehty).
Mutta, pidetään peukkuja, että tuo on vain alkuinnostusta. Tosin sinuna tekisin suunnitelman siltä varalta, jos käy huonosti...
Vierailija kirjoitti:
Kaverille kävi juuri niin että 30v miehellään olikin liikaa vientiä amkissa ja alkoi elää nuoruuttaan uusiksi. Tuloksena ero ja oireilevat lapset.
Tällaista kuviota minäkin pelkään.
Ja selvennykseksi siis vielä: en ole missään vaiheessa yrittänyt estää miestä opiskelemasta, vaan nimenomaan tukenut, että alaa pitää vaihtaa, jos siltä tuntuu.
En myöskään ole sanonut, ettei juhliin saisi välillä osallistua. En kuitenkaan halua viettää kaikkia viikonloppuja kotona yksinäni velvoitteiden kanssa, kun mies örveltää juhlimassa. Miehellä on siis aiemmin ollut ongelmaa alkoholin käytön suhteen, putkaan joutumisia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itsekin taannoin aikuisopiskelija, ja alkuun osallistuin aktiivisesti kaikenmaailman kissanristiäisiin ja tämä syystä, etten jäisi ryhmän ulkopuolelle. Kun ihmiset kävivät tutuiksi, uskalsin jo jättää menemättä rientoihin ilman, että täytyi pelätä olevansa se ulkopuolinen. Ymmärrän hyvin huolesi ap, mutta uskoisin, että tuo vaihe menee ohi. Mielestäni sinun kannattaisi puhua miehesi kanssa avoimesti tuosta asiasta, ilman syyttelyjä. Tsemppiä!
Ei ehkä kannata noin lyhyessä ajassa tehdä päätelmiä miehen luotettavuudesta, ellet jo entuudestaan tiedä, ettei hän pidä sanaansa. Silloin toivon, ettei teillä ole lapsia. Mutta ihan oikeasti alkuun niissä opiskelijabileissä kannattaakin käydä, on paljon mukavampi opiskella kun ei ole ainoa ulkopuolinen. Itse tulin nuorena äidiksi ja opiskellessa tuntui todellakin, ettei kukaan ollut samassa tilanteessa. Minua ei siis kyllä huvittanutkaan käydä niissä bileissä, mutta siellä ne kaikki muut tutustuivat toisiinsa. Ehdottoman hyvä juttu jos hän on lähtenyt opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa ja hyvä, että olet siinä tukena. Itse varmaan parhaiten tiedät onko aika mennä itseesi, että oletko mustis vai onko jotain pahempaa edessä. :/ Voiko olla, että itse kituutat jossain ikävässä työssä ja olet vähän kade, että mies nyt uskalsi ennen sinua vaihtaa alaa? Kolmisen vuotta menee kuitenkin aika äkkiä, sitten voisi olla sinun vuorosi jos siitä on kyse? Voithan käydä vaikka avoimen opintoja sillä välin tai perustaa toiminimen tai jotain omaa kivaa projektia? Tee omasta elämästäsi niin mielekästä, ettei jaksa ärsyttää miehen menot. Jäät siitä joka tapauksessa plussalle. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata noin lyhyessä ajassa tehdä päätelmiä miehen luotettavuudesta, ellet jo entuudestaan tiedä, ettei hän pidä sanaansa. Silloin toivon, ettei teillä ole lapsia. Mutta ihan oikeasti alkuun niissä opiskelijabileissä kannattaakin käydä, on paljon mukavampi opiskella kun ei ole ainoa ulkopuolinen. Itse tulin nuorena äidiksi ja opiskellessa tuntui todellakin, ettei kukaan ollut samassa tilanteessa. Minua ei siis kyllä huvittanutkaan käydä niissä bileissä, mutta siellä ne kaikki muut tutustuivat toisiinsa. Ehdottoman hyvä juttu jos hän on lähtenyt opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa ja hyvä, että olet siinä tukena. Itse varmaan parhaiten tiedät onko aika mennä itseesi, että oletko mustis vai onko jotain pahempaa edessä. :/ Voiko olla, että itse kituutat jossain ikävässä työssä ja olet vähän kade, että mies nyt uskalsi ennen sinua vaihtaa alaa? Kolmisen vuotta menee kuitenkin aika äkkiä, sitten voisi olla sinun vuorosi jos siitä on kyse? Voithan käydä vaikka avoimen opintoja sillä välin tai perustaa toiminimen tai jotain omaa kivaa projektia? Tee omasta elämästäsi niin mielekästä, ettei jaksa ärsyttää miehen menot. Jäät siitä joka tapauksessa plussalle. :)
Minä olen jo kivalla alalla, ja sen takia olenkin miestä patistanut seuraamaan, mitä oikeasti haluaa tehdä. Alan vaihdon kateudesta ei siis ole kysymys. Enempikin kysymys liittyy tuohon juomiseen. Selvänä luotan mieheeni, mutta kaikenlaisten aikaisempien putkasekoilujen ja vaikka minkä takia en luota häneen 100% kännissä. Että tässä tavallaan yhdistyy kaksi asiaa, jotka tuottavat ikäviä tunteita: en halua olla viikonloppuisin yksin aikuisten elämässä ja toisekseen en halua tilannetta, jossa joudun epäilemään luottamustani häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata noin lyhyessä ajassa tehdä päätelmiä miehen luotettavuudesta, ellet jo entuudestaan tiedä, ettei hän pidä sanaansa. Silloin toivon, ettei teillä ole lapsia. Mutta ihan oikeasti alkuun niissä opiskelijabileissä kannattaakin käydä, on paljon mukavampi opiskella kun ei ole ainoa ulkopuolinen. Itse tulin nuorena äidiksi ja opiskellessa tuntui todellakin, ettei kukaan ollut samassa tilanteessa. Minua ei siis kyllä huvittanutkaan käydä niissä bileissä, mutta siellä ne kaikki muut tutustuivat toisiinsa. Ehdottoman hyvä juttu jos hän on lähtenyt opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa ja hyvä, että olet siinä tukena. Itse varmaan parhaiten tiedät onko aika mennä itseesi, että oletko mustis vai onko jotain pahempaa edessä. :/ Voiko olla, että itse kituutat jossain ikävässä työssä ja olet vähän kade, että mies nyt uskalsi ennen sinua vaihtaa alaa? Kolmisen vuotta menee kuitenkin aika äkkiä, sitten voisi olla sinun vuorosi jos siitä on kyse? Voithan käydä vaikka avoimen opintoja sillä välin tai perustaa toiminimen tai jotain omaa kivaa projektia? Tee omasta elämästäsi niin mielekästä, ettei jaksa ärsyttää miehen menot. Jäät siitä joka tapauksessa plussalle. :)
Minä olen jo kivalla alalla, ja sen takia olenkin miestä patistanut seuraamaan, mitä oikeasti haluaa tehdä. Alan vaihdon kateudesta ei siis ole kysymys. Enempikin kysymys liittyy tuohon juomiseen. Selvänä luotan mieheeni, mutta kaikenlaisten aikaisempien putkasekoilujen ja vaikka minkä takia en luota häneen 100% kännissä. Että tässä tavallaan yhdistyy kaksi asiaa, jotka tuottavat ikäviä tunteita: en halua olla viikonloppuisin yksin aikuisten elämässä ja toisekseen en halua tilannetta, jossa joudun epäilemään luottamustani häneen.
Yksin aikuisessa elämässä? Aikuinen elämä = 24/7 kaikki elämään haetaan sen parisuhteen kautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata noin lyhyessä ajassa tehdä päätelmiä miehen luotettavuudesta, ellet jo entuudestaan tiedä, ettei hän pidä sanaansa. Silloin toivon, ettei teillä ole lapsia. Mutta ihan oikeasti alkuun niissä opiskelijabileissä kannattaakin käydä, on paljon mukavampi opiskella kun ei ole ainoa ulkopuolinen. Itse tulin nuorena äidiksi ja opiskellessa tuntui todellakin, ettei kukaan ollut samassa tilanteessa. Minua ei siis kyllä huvittanutkaan käydä niissä bileissä, mutta siellä ne kaikki muut tutustuivat toisiinsa. Ehdottoman hyvä juttu jos hän on lähtenyt opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa ja hyvä, että olet siinä tukena. Itse varmaan parhaiten tiedät onko aika mennä itseesi, että oletko mustis vai onko jotain pahempaa edessä. :/ Voiko olla, että itse kituutat jossain ikävässä työssä ja olet vähän kade, että mies nyt uskalsi ennen sinua vaihtaa alaa? Kolmisen vuotta menee kuitenkin aika äkkiä, sitten voisi olla sinun vuorosi jos siitä on kyse? Voithan käydä vaikka avoimen opintoja sillä välin tai perustaa toiminimen tai jotain omaa kivaa projektia? Tee omasta elämästäsi niin mielekästä, ettei jaksa ärsyttää miehen menot. Jäät siitä joka tapauksessa plussalle. :)
Minä olen jo kivalla alalla, ja sen takia olenkin miestä patistanut seuraamaan, mitä oikeasti haluaa tehdä. Alan vaihdon kateudesta ei siis ole kysymys. Enempikin kysymys liittyy tuohon juomiseen. Selvänä luotan mieheeni, mutta kaikenlaisten aikaisempien putkasekoilujen ja vaikka minkä takia en luota häneen 100% kännissä. Että tässä tavallaan yhdistyy kaksi asiaa, jotka tuottavat ikäviä tunteita: en halua olla viikonloppuisin yksin aikuisten elämässä ja toisekseen en halua tilannetta, jossa joudun epäilemään luottamustani häneen.
Yksin aikuisessa elämässä? Aikuinen elämä = 24/7 kaikki elämään haetaan sen parisuhteen kautta?
Ei nyt todellakaan näinkään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotakin? Minusta on väärin, että määritellään se mies sillä perusteella mitä hän on joskus sanonut tai tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Joka helvetin juhlissa ei vielä kerro paljonko niitä juhlia nyt oikein on ollut :D
Höh, itse kolmekymppisenä en viitsinyt bilettää nuorempien kanssa kun joka käänteessä sai kuulla iästään, toki oli naisvaltainen ala että liekö johtui siitä. Mutta esim 25 tai 26 veet pitivät itseään aivan eri ikäpolvena kuin minua 31- vuotiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi estää toista ihmistä muuttumasta, mutta koen kuitenkin myös, että jos mies ei tuossa juhlimisasiassa pysty pitämään sanojaan, niin minulla ei ole mitään velvollisuutta mahdollistaa hänelle esimerkiksi suuressa asunnossa asumista jne.
ap
Ai kauhu maksatko sä sen asumisen🙈 No eipä se sinua sitten ainakaan hylkää ihan pikku ihastusten takia.
Minusta se on ihan itsestäänselvää, että kokoaikaisessa työssä käyvä ottaa tällaisessa tilanteessa suuremman vetovastuun taloudesta. Mutta jos toinen ei sitten pysy diilissä mukana, niin miksi minunkaan pitäisi.
Lapsia on yksi.
Ja jos mies menee yleensäkin juhliin, niin hän ei tule kotiin kahdeltatoista, ei kello kahdelta vaan siinä vaiheessa, kun mistään ei saa enää viinaa. Eli neljän ja kuuden välillä aamulla.
Joku kysyi, onko näiden parin viikon aikana sitten tapahtunut jotain. No se, että mies juhlii vähintään kolmena päivänä viikossa.
ap
Et sä voi estää toista ihmistä muuttumasta.
Mut ei se sitä tarkoita että sun tarttis kaikki jutut hyväksyä.