Ostosrauha apteekeissa ja tietoturvasi
Risooko kun et saa rauhassa katsella apteekin valikoimaa, kun monta kertaa udellaan ja kysellään, ja perässäsi kyylätään? Entä jos asioitasi kailotetaan kovaan ääneen niin että muutkin kuulevat?
Nyt on keino vaikuttaa, osallistu kyselyyn. Aikaa 9.9. asti Voit voittaa sähköpyörän.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä tiukka linja siinä, tyyliin jotain mysteerishoppaajia tekemässä pistokokeita?
On
Onko ihan joku sääntö olemassa, että jokaiselta asiakkaalta PITÄÄ käydä kysymässä ...?
On
Onkohan siinä suurin motivaattori myynti vai joku lainmukainen pakko valvoa ihmisten lääkkeidenkäyttöä? (Toisaalta eikö ne kosmetiikkahyllyllä asioivat sitten edes voisi jättää rauhaan jos näin olisi...)
Myynti, joka verhotaan lääkeneuvontavelvoitteeseen ja siihen, että "asiakkaat arvostavat kokonaisvaltaista tarpeidenkartoitusta ja sitä, että apteekki osaa vastata heidän sellaisiinkiin tarpeisiin, joita eivät itse ole osanneet edes ottaa huomioon..."
Tietysti näissä on apteekkikohtaisia eroja, tendenssi omaan työkokemukseeni nojaten on se, että mitä suurempi apteekki tai apteekkiketju kyseessä, sitä vähemmän on vastaavasti omaa tilaa, harkintavaltaa ja happea.
Joo, eli perus lisämyyntifilosofia. Kukahan senkin on keksinyt. Mä ainakin boikotoin paikkoja, jossa harrastetaan lisämyyntiä, eikä kovin moni muukaan siitä pidä. Apteekkeja tosin on vaikea boikotoida, kun sama juttu on kaikkialla :D
Kiitos vastauksistasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan jees että tulevat auttamaan, mutta kun he eivät läheskään aina tunne myymiään tuotteita... Usein kun kysyn jotain tuotteesta, alkavat farmaseutit lukemaan tietoja siitä paketin kyljestä. Samalla tavalla voisin lukea samat tiedot itsekin.
Jos etsin esim. silmätippoja missä on suljettava pipetti (tiedän että sellaisia on kun olen aiemmin käyttänyt, en vain nyt muista merkkiä) ei farmaseuttikaan osaa sanoa mikä tuote on kyseessä vaan alkaa lukemaan yksitellen pakettien kyljistä.
Ostan aina samanmerkkistä eläinlääkärin suosittelemaa matolääkettä koiralleni. Koirani on iso, joten lääkettä täytyy ostaa aina useampi pakkaus yhtä madotusta kohden. Muistan annostuksen ja pakettimäärän jo ulkoa. Viimeksi kun otin paketit hyllystä ja olin lähdössä kohti kassaa, tuli farmaseutti vielä kysylemään että miksi noin monta pakettia. Kun kerroin koirani painon hän otti yhden paketeista käteensä ja rupesi vielä ynnäilemään annostusta. Mitä se oikeasti kuluu apteekkihenkilökunnalle minkä kokoinen koira minulla on? Miten ihmeessä ne joilla on monta isoa koiraa saa ylipäätään ostettua matolääkkeitä? Varmaankin netistä tai eläinlääkäristä. Tuollainen ärsyttää varsinkin silloin kun olisi kiire ja tarkoituksena on vaan napata tuotteet ja päästä pois nopeasti.
Minä ostin lapsille nasoliinia flunssan aikaan. Jokaiselle tietenkin oman, koska pitäisi jo apteekkityöntekijän tietää ihan perusasioina, että samaa pulloa ei saa käyttää muut, vaan se on henkilökohtainen. Lapsia on kolme.
Käytiin melkoinen tinka aiheesta miespuolisen myyjän kanssa. Olin lopulta niin kypsä, että kysyin, että luuletko oikeasti minua joksikin nuhatippojen väärinkäyttäjäksi. Siihen vielä halusi sanoa viimeisen sanan, että ei niitä saa varastoon ostaa ja ei niitä käytetä, kuin viikko korkeintaan.
Silloin tuli jo todella väsynyt ja uupunut olo, kun olin jo monta kertaa selittänyt, että ostan kolme pulloa siksi, kun kolme henkilöä niitä käyttää ja jokaisella pitää olla omansa.
Kun menin maksamaan, jupisi siinäkin vielä jotain.
Kyllä tunsi äitinä itsensä syylliseksi ja epärehelliseksi nasolinsuihkeiden vuoksi.
Minulle ei eräässä apteekissa suostuttu myymään kahta buranapakettia. Katsoin hieman hitaasti farmaseuttia ja sanoin, että ahaa. Mietin, että voin kävellä seuraavaan apteekkiin samalla kadulla ja ostaa sen, jos haluan varastoon enemmän, mutta en minä sitä ääneen sanonut. Minut olisi varmaan viety burana-nistinä suoraan pakkohoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella omituisia. He ovat valmiita haahuilemaan apteekkien hyllyriveillä vaikka kuinka kauan etsien jotain tuotetta, vaikka farmaseutti etsisi tuotteen puolessa minuutissa ja sen jälkeen sen voisi mennä maksamaan ja poistua hoitamaan muita asioita. Missä muussa liikkeessä tahansa myyjien puute saa aikaiseksi valitusta, mutta apteekeissa valitetaan kun avuliaita farmaseutteja on asiakkaita palvelemassa.
Ja aina sitäbkalleinta tuotetta tarjoamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan jees että tulevat auttamaan, mutta kun he eivät läheskään aina tunne myymiään tuotteita... Usein kun kysyn jotain tuotteesta, alkavat farmaseutit lukemaan tietoja siitä paketin kyljestä. Samalla tavalla voisin lukea samat tiedot itsekin.
Jos etsin esim. silmätippoja missä on suljettava pipetti (tiedän että sellaisia on kun olen aiemmin käyttänyt, en vain nyt muista merkkiä) ei farmaseuttikaan osaa sanoa mikä tuote on kyseessä vaan alkaa lukemaan yksitellen pakettien kyljistä.
Ostan aina samanmerkkistä eläinlääkärin suosittelemaa matolääkettä koiralleni. Koirani on iso, joten lääkettä täytyy ostaa aina useampi pakkaus yhtä madotusta kohden. Muistan annostuksen ja pakettimäärän jo ulkoa. Viimeksi kun otin paketit hyllystä ja olin lähdössä kohti kassaa, tuli farmaseutti vielä kysylemään että miksi noin monta pakettia. Kun kerroin koirani painon hän otti yhden paketeista käteensä ja rupesi vielä ynnäilemään annostusta. Mitä se oikeasti kuluu apteekkihenkilökunnalle minkä kokoinen koira minulla on? Miten ihmeessä ne joilla on monta isoa koiraa saa ylipäätään ostettua matolääkkeitä? Varmaankin netistä tai eläinlääkäristä. Tuollainen ärsyttää varsinkin silloin kun olisi kiire ja tarkoituksena on vaan napata tuotteet ja päästä pois nopeasti.
Minä ostin lapsille nasoliinia flunssan aikaan. Jokaiselle tietenkin oman, koska pitäisi jo apteekkityöntekijän tietää ihan perusasioina, että samaa pulloa ei saa käyttää muut, vaan se on henkilökohtainen. Lapsia on kolme.
Käytiin melkoinen tinka aiheesta miespuolisen myyjän kanssa. Olin lopulta niin kypsä, että kysyin, että luuletko oikeasti minua joksikin nuhatippojen väärinkäyttäjäksi. Siihen vielä halusi sanoa viimeisen sanan, että ei niitä saa varastoon ostaa ja ei niitä käytetä, kuin viikko korkeintaan.
Silloin tuli jo todella väsynyt ja uupunut olo, kun olin jo monta kertaa selittänyt, että ostan kolme pulloa siksi, kun kolme henkilöä niitä käyttää ja jokaisella pitää olla omansa.
Kun menin maksamaan, jupisi siinäkin vielä jotain.
Kyllä tunsi äitinä itsensä syylliseksi ja epärehelliseksi nasolinsuihkeiden vuoksi.
Minulle ei eräässä apteekissa suostuttu myymään kahta buranapakettia. Katsoin hieman hitaasti farmaseuttia ja sanoin, että ahaa. Mietin, että voin kävellä seuraavaan apteekkiin samalla kadulla ja ostaa sen, jos haluan varastoon enemmän, mutta en minä sitä ääneen sanonut. Minut olisi varmaan viety burana-nistinä suoraan pakkohoitoon.
Tämä! Minulle on käynyt myös näin! Olisin ostanut kaksi pakettia ibuprofeiinia, toisen olisin vienyt äidilleni, joka ei autottomana pääse usein apteekkiin, ja toisin itselleni. Niin ei saa ostaa kahta pakettia kerralla. Aivan älytöntä. Eihän sillä saa päätä edes sekaisin. Vähänkö Yhdysvalloissa asuessani oli helppoa lääjeostosten kanssa: flunssaan sai kaikki aineet marketista, ei tarvinnut mennä apteekkiin.
Vierailija kirjoitti:
Neuvonta ei ärsytä, koska en häpeä syövän vuoksi saamaani lääkitystä. Mielenterveyteni ei onneksi romahtanut rankkojen hoitojen aikana.
Kiitos kilpailuvinkistä.
Hankalia hoitoja, koska monilla kuuppa ei kestä.
Minua ärsyttää jatkuvan avun tyrkyttämisen lisäksi myös farmaseuttien tietämättömyys sitten, kun he sitä apuaan antavat. Ostan silloin tällöin apteekista tuotteita lemmikeille ja eivät ne apteekissa tiedä niistä mitään. Paketin kylkeä lukevat, sen osaan tehdä kyllä itsekin. Samoin kosmetiikan osalta ovat yleensä ihan pihalla. Eli mitä sitä apua tulee tyrkyttämään, jos ei tiedä mitään siitä tuotteesta, joka asiakkaalla on kädessä.
Minä ostin aikoinaan eläinten biotiinia omaan käyttöön (se on täysin samaa ainetta mutta paljon halvempaa ja vaikuttaa joskus mm. hiusten kuntoon) ja joinain kertoina epäilen apteekin tädin lukeneen netistä että tällaista tapahtuu. Minulta nimittäin kyseltiin miten toimin eläimeni kanssa, mikä eläin se on ja miten onnistuu "lääkkeen" anto. Vastailin auliisti koska minulla sattuu olemaan tietoa myös niistä eläimistä. Sitten sain ostaa purkin, menin kotiin ja popsin menemään :D
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttaa todellakin, kun apteekissa kuljetaan perässä ja ollaan heti kyselemässä, tarvinko apua. Kyllä minä sitten oma-alotteisesti tulen kysymään, JOS tarvitsen!! Aina, jos on ostettava apteekista jotain vähänkään intiimiä, on pakko yrittää jo heti ovelta silmäillä valikoima ja hyllyjärjestys läpi, jotta osaa sinkoutua suoraan sinne hiivalääke tms. hyllylle ennen kuin farmaseutti ehtii perään. En halua alkajaisiksi kuuluttaa ostostani ovella! Vaikken tietäisi heti, mitä haen ja mistä, niin antakaa pliis etsiä rauhassa ja yksin ja kasvot säilyttäen.
En oikein ymmärrä, etkö voi sanoa, että et tarvitse apua, kiitos. Kyllä ne on ainakin minulla ymmätäneet aina silloin poistua ja saan etsiä rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttaa todellakin, kun apteekissa kuljetaan perässä ja ollaan heti kyselemässä, tarvinko apua. Kyllä minä sitten oma-alotteisesti tulen kysymään, JOS tarvitsen!! Aina, jos on ostettava apteekista jotain vähänkään intiimiä, on pakko yrittää jo heti ovelta silmäillä valikoima ja hyllyjärjestys läpi, jotta osaa sinkoutua suoraan sinne hiivalääke tms. hyllylle ennen kuin farmaseutti ehtii perään. En halua alkajaisiksi kuuluttaa ostostani ovella! Vaikken tietäisi heti, mitä haen ja mistä, niin antakaa pliis etsiä rauhassa ja yksin ja kasvot säilyttäen.
En oikein ymmärrä, etkö voi sanoa, että et tarvitse apua, kiitos. Kyllä ne on ainakin minulla ymmätäneet aina silloin poistua ja saan etsiä rauhassa.
No eihän ne ymmärrä poistua, kun asiakas ei tur*aansa auki eikä sano farmaseuteille mitään.
Olen lukemassa Viimeinen tyttö -kirjaa. Sain just luettua Poika ja kapakkasaatanan.
Mulle ainakin on aina täysin selvää mitä menen hakemaan apteekista koska katson ennakkoon netistä. Hyvän päivän toivotuksen jälkeen kerron mitä haluan, jos ei löydy niin sanon suoraan etten osta mitään muuta ja asia sillä selvä. Avatkaa suunne hyvät ihmiset.
*mummeli* kirjoitti:
Olen lukemassa Viimeinen tyttö -kirjaa. Sain just luettua Poika ja kapakkasaatanan.
Mummelin kannattaa mennä kotiin lukemaan. Apteekki ei ole mikään kirjasto. Miten pystyt keskittymään kirjaan, kun farmaseutit tarjoavat koko ajan apuaan?
Niillä on selvästikin löysää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan jees että tulevat auttamaan, mutta kun he eivät läheskään aina tunne myymiään tuotteita... Usein kun kysyn jotain tuotteesta, alkavat farmaseutit lukemaan tietoja siitä paketin kyljestä. Samalla tavalla voisin lukea samat tiedot itsekin.
Jos etsin esim. silmätippoja missä on suljettava pipetti (tiedän että sellaisia on kun olen aiemmin käyttänyt, en vain nyt muista merkkiä) ei farmaseuttikaan osaa sanoa mikä tuote on kyseessä vaan alkaa lukemaan yksitellen pakettien kyljistä.
Ostan aina samanmerkkistä eläinlääkärin suosittelemaa matolääkettä koiralleni. Koirani on iso, joten lääkettä täytyy ostaa aina useampi pakkaus yhtä madotusta kohden. Muistan annostuksen ja pakettimäärän jo ulkoa. Viimeksi kun otin paketit hyllystä ja olin lähdössä kohti kassaa, tuli farmaseutti vielä kysylemään että miksi noin monta pakettia. Kun kerroin koirani painon hän otti yhden paketeista käteensä ja rupesi vielä ynnäilemään annostusta. Mitä se oikeasti kuluu apteekkihenkilökunnalle minkä kokoinen koira minulla on? Miten ihmeessä ne joilla on monta isoa koiraa saa ylipäätään ostettua matolääkkeitä? Varmaankin netistä tai eläinlääkäristä. Tuollainen ärsyttää varsinkin silloin kun olisi kiire ja tarkoituksena on vaan napata tuotteet ja päästä pois nopeasti.
Minä ostin lapsille nasoliinia flunssan aikaan. Jokaiselle tietenkin oman, koska pitäisi jo apteekkityöntekijän tietää ihan perusasioina, että samaa pulloa ei saa käyttää muut, vaan se on henkilökohtainen. Lapsia on kolme.
Käytiin melkoinen tinka aiheesta miespuolisen myyjän kanssa. Olin lopulta niin kypsä, että kysyin, että luuletko oikeasti minua joksikin nuhatippojen väärinkäyttäjäksi. Siihen vielä halusi sanoa viimeisen sanan, että ei niitä saa varastoon ostaa ja ei niitä käytetä, kuin viikko korkeintaan.
Silloin tuli jo todella väsynyt ja uupunut olo, kun olin jo monta kertaa selittänyt, että ostan kolme pulloa siksi, kun kolme henkilöä niitä käyttää ja jokaisella pitää olla omansa.
Kun menin maksamaan, jupisi siinäkin vielä jotain.
Kyllä tunsi äitinä itsensä syylliseksi ja epärehelliseksi nasolinsuihkeiden vuoksi.
Voi hyvänen aika! :(
Näistä mussutetaan myös toisinaan: kofeini-tabletit ja nikotiini-valmisteet.
En tajua että onko olemassakaan ihmistä, joka väärinkäyttäisi kofeini-tabletteja??? Ja nikotiini-tablettien, -laastareiden yms. suhteen saa toisinaan holhousta sen suhteen, että kuinka kauan niitä saa käyttää ja kuinka nopeasti pitäisi pitoisuutta laskea. :( Suunnilleen koko tupakointi- ja korvausvalmiste-historia pitäisi ehtiä ja jaksaa kertoa.Tiedän lisäkseni kaksi muuta tupakoinnin lopettanutta, joille näistä toisinaan jankutetaan. Nalkutus loppuu vasta sitten kun sanoo että kai tämä on parempi kuin tupakointi? Huoh.
Vierailija kirjoitti:
[Vähänkö Yhdysvalloissa asuessani oli helppoa lääjeostosten kanssa: flunssaan sai kaikki aineet marketista, ei tarvinnut mennä apteekkiin.
Ei tämä sovi proviisoreille (jotka niitä apteekkareita ovat).
Onnistuu monessa muussa maassa, mutta Suomessa tällaista muutosta tuskin tulee. Eivät halua menettää saavutettuja etuja.
Vierailija kirjoitti:
*mummeli* kirjoitti:
Olen lukemassa Viimeinen tyttö -kirjaa. Sain just luettua Poika ja kapakkasaatanan.
Mummelin kannattaa mennä kotiin lukemaan. Apteekki ei ole mikään kirjasto. Miten pystyt keskittymään kirjaan, kun farmaseutit tarjoavat koko ajan apuaan?
Nehän lukee asiakkaan puolesta siellä, samalla tavalla kuin tuoteselosteita.
Vähän kyl häiritsee se vähän väliä kuuluva "onko tämä liian jännä teille?"-huolehtiminen.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Niillä on selvästikin löysää rahaa.
Lääketeollisuudessa ylipäätään pyörii isot rahat. Uutisiin asti päässeet alan epäselvät tapaukset voivat olla jäävuoren huippu, vahingossa julkisuuteen asti lipsahtaneita tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttaa todellakin, kun apteekissa kuljetaan perässä ja ollaan heti kyselemässä, tarvinko apua. Kyllä minä sitten oma-alotteisesti tulen kysymään, JOS tarvitsen!! Aina, jos on ostettava apteekista jotain vähänkään intiimiä, on pakko yrittää jo heti ovelta silmäillä valikoima ja hyllyjärjestys läpi, jotta osaa sinkoutua suoraan sinne hiivalääke tms. hyllylle ennen kuin farmaseutti ehtii perään. En halua alkajaisiksi kuuluttaa ostostani ovella! Vaikken tietäisi heti, mitä haen ja mistä, niin antakaa pliis etsiä rauhassa ja yksin ja kasvot säilyttäen.
En oikein ymmärrä, etkö voi sanoa, että et tarvitse apua, kiitos. Kyllä ne on ainakin minulla ymmätäneet aina silloin poistua ja saan etsiä rauhassa.
Ei aina. Avaan kyllä suuni joka kerta, sen lisäksi että nonverbaalisesti en varmasti kuikuile sen näköisenä, että apua kaipaisin. Ja jos kaipaan niin pyydän.
Jos sanot, että et tarvitse apua, voi työntekijä silti jäädä kuikuilemaan vähän matkan päähän. Tai hetken kuluttua joku toinen tulee kyselemään. Ylipäätään tuntuu, että siellä ei saa katsella, koska jos sua ei ole kukaan siellä holhoamassa niin joku työntekijä kyllä kohta tulee. Joskus (kuten tässäkin ketjussa on kerrottu) työntekijä saattaa hakea toisen työntekijän kysymään samaa asiaa.
Jos aina uskottaisiinkin se "ei kiitos" niin asia olisi vielä ihan hyvin. Mutta kun ne on valitettavan usein kuin paarmoja: kun yksi kyselijä lähtee niin toinen tulee tilalle.
Onko teillä tiukka linja siinä, tyyliin jotain mysteerishoppaajia tekemässä pistokokeita?
On
Onko ihan joku sääntö olemassa, että jokaiselta asiakkaalta PITÄÄ käydä kysymässä ...?
On
Onkohan siinä suurin motivaattori myynti vai joku lainmukainen pakko valvoa ihmisten lääkkeidenkäyttöä? (Toisaalta eikö ne kosmetiikkahyllyllä asioivat sitten edes voisi jättää rauhaan jos näin olisi...)
Myynti, joka verhotaan lääkeneuvontavelvoitteeseen ja siihen, että "asiakkaat arvostavat kokonaisvaltaista tarpeidenkartoitusta ja sitä, että apteekki osaa vastata heidän sellaisiinkiin tarpeisiin, joita eivät itse ole osanneet edes ottaa huomioon..."
Tietysti näissä on apteekkikohtaisia eroja, tendenssi omaan työkokemukseeni nojaten on se, että mitä suurempi apteekki tai apteekkiketju kyseessä, sitä vähemmän on vastaavasti omaa tilaa, harkintavaltaa ja happea.