Ostosrauha apteekeissa ja tietoturvasi
Risooko kun et saa rauhassa katsella apteekin valikoimaa, kun monta kertaa udellaan ja kysellään, ja perässäsi kyylätään? Entä jos asioitasi kailotetaan kovaan ääneen niin että muutkin kuulevat?
Nyt on keino vaikuttaa, osallistu kyselyyn. Aikaa 9.9. asti Voit voittaa sähköpyörän.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Henkilökunta muuttuu aivan käsittömättömän avuttomaksi ja matikka-taidottomiksi sillä hetkellä, kun vastaat, että vertailet tässä hintoja että mikä näistä valmisteista olisi halvin. Yleensä muutenkin ovat niitä kalliimpia vaihtoehtoja tuputtamassa. Kas kummaa.
Joo mullekin tietenkin näytettiin, että "ja olis tässä ihan oikein Panadoliakin". Totesin, että samaa tavaraahan noi on ja tosiaan katselen vaan mikä on edullisin. Jos kerran on aivan pakko "auttaa" niin auttaisivat nyt sitten edes siinä asiassa mitä pyydetään. Eikä niin että lähdetään ihan esittelyn ilosta pakettien väristä lähtien esittelemään eri tuotteita, kun ei asiakasta selvästikään se asia kiinnosta.
t. se jolle esiteltiin eri värisiä parasetamolipakkauksia
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat kyllä maailman junteinta porukkaa. Naurettavaa vinkumista.
t: palvelualtis farmaseutti
Vierailija kirjoitti:
Menin ostamaan Basibact-voidetta, koska en enää saanut haavanpuhdistu-aineella tuhoittumaan tulehdusta, joka oli korvalehdessäni, korvakorun reiässä.
Farmaseutti halusi tietää mihin Basibactia tarvitsen. Suomenkieli ei ollut hänen äidinkielensä. Vaikka puhuessani osoitin vielä sormellani tulehtunutta korvalehteäni, niin hän puhkesi kauhistuneeseen parkuun että ”kun korvasta valuu märkää pitää mennä lääkäriin” jne. :D Ei enää kuullut mitään mitä yritin selittää.
Otin voidetuubin, sanoin jotakin että ”juu juu menen lääkäriin”, ja menin maksamaan voiteeni ja äkkiä ulos. Varmaan kuulolla olevat pitivät mua aika kylmähermoisena hulluna! Ja turha sanoakaan, mutta Basibact hoiti homman.
Miksi te vastailette noihin uteluihin? Rautatabletteja ostaessani farmaseutti yritti kysellä hemoglobiiniarvojani, mutta hymyilin vain ystävällisesti ja menin purnukkani kanssa kassalle.
Kerran kuulin apteekissa kun työntekijä kovaäänisesti alkoi selostamaan peräpukamavoiteesta jollekin ilmeisesti vähän huonokuuloiselle papalle, joka siinä tilanteessa katseli häpeillen ympärilleen. :/
Miksi apteekeissa ei voisi olla samanlaisia ovellisia koppeja kuin Kelassa? Ei ainakaan tarvitsisi pelätä että koko kylä tietää onko maksusitoumuksella maksava asiakas tai hakeeko jotain sukupuolitautiin vaikuttavaa antibioottia.
Neuvonta ei ärsytä, koska en häpeä syövän vuoksi saamaani lääkitystä. Mielenterveyteni ei onneksi romahtanut rankkojen hoitojen aikana.
Kiitos kilpailuvinkistä.
Kyllähän apteekissa saa nykyisin palvelua, mutta tutussa pikkuapteekissa joskus tuntuu että kytätään että varastanko jotakin?! Viimeksi kaksi farmaseuttia kävi kysymässä tarvitsenko jotain ja yksi pyöri vielä selän takana kun halusin itse hetken katsoa tuotteita ja miettiä mitä ostan. Ja kyse oli vain muutaman minuutin äimäilystä hyllyllä että en siihen hyllyn luokse jäänyt asumaan. Halusin vain rauhassa katsoa. Toki kyse voi olla että työnantaja ei tykkää farmaseuttien 'luppoajasta' että tuntipalkalle on saatava katetta mutta tuntui jotenkin uuvuttavalta kun heti hyökätään kyselemään kun ovesta sisälle astuu.
Onko ne edes farmaseutteja aina, jotka siellä käytävillä saalistaa? Vai jotain asiakaspalvelijoita/myyjiä? Luulen, että nämä myyjät on ohjeistettu sitten hakemaan farmaseutti apuun, jos on oikeasti jostakin lääkkellisestä jutusta kyse. Sen verran näennäisiä on nämä pyytämättä saadut "neuvot" olleet.
Se onkin sitten mukavaa oikein porukalla pohtia keskellä apteekkia että mikä niihin pukamiin nyt olisi paras :D
Mua ei oo koskaan henkilökunta jäänyt väijymään, napakasti vaan huiskautan, että "En tarvi! Kiitos!" kun kysyvät tarvitsenko apua. Mutta kyllä se ärsyttää kun menen reseptilääkkeitäni ostamaan, siellä tosiaan kailottavat ne ostokseni. Eivät yhtään varo sanomasta liian kovaa. Tätä olen aina ihmetellyt, että miten on niin huonosti toteutettu... ja nyt vielä opiskelijana sain maksusitoumuksen apteekkiin niin sekin piti farmaseutin varmistaa, että kaikki tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet voi ostaa netistä nykyään, joten eipä sinne apteekkiin ole tarvetta astua kuin akuuteissa asioissa. Parin vuoden päästä tuskin näissäkään tilanteissa.
Farmaseuteilla ja proviisoireilla on ammattinsa puolesta lääkeneuvontavelvollisuus. Vaikka apteekkarit (eli apteekkien omistajat) haluavat lisämyyntiä, täytyy muistaa, että kontaktoinnissa on sen lisäksi kyse myös tuon velvollisuuden täyttämisestä. Ihmisten- ja tilanteenlukutaito on sitten erikseen. Sen puutteen nyt voi yleistää osaan kaikkien alojen aspa-henkilöistä.
Ei viitsisi turhaan maksaa postikuluja, kun ne lääkkeet saa haettua kauppareissun yhteydessä.
Mitä postikuluja? Yliopiston apteekilla toimitus 0€
Minä ainakin boikotoin Yliopiston apteekkia, koska se on juuri näitä pahimpia "avun" tyrkyttämispaikkoja, ja juuri siellä kaikkein eniten seurataan kannoilla kuin jokainen asiakas olisi potentiaalinen varas. Tilaan kyllä paljon muista nettiapteekeista, mutta niissä on maksullinen toimitus. Maksan kyllä mielelläni muutaman euron siitä, että saan tehdä ostokseni rauhassa.
Minusta taas YA:t on parhaita! Ainakin Helsingissä Viikissä ja Malmilla saa yleensä olla ihan rauhassa. Vinkkinä vaan muillekin :D
Olen kyllä miettinyt, että jos tuota avun väkisin tarjoamista ei ole mahdollista lopettaa, niin eivätkö ne voisi edes kehittää siellä apteekissa jonkin systeemin, ettei samalle asiakkaalle ainakaan tyrkytettäisi sitä apua viittä kertaa yhden apteekkikäynnin aikana? Välillä se tuntuu ihan puhtaalta kiusanteolta, kun ne asiakaspalvelijat seisoskelevat ringissä tyhjässä apteekissa, ja jokainen vuorollaan tulee tarjoamaan apuaan sille ainoalle asiakkaalle.
Jos heillä on se velvollisuus, niin käyköhän apteekeissa mysteerishoppaajia? Sen verran pakonomaiselta se vaikuttaa välillä, että aivan kuin pelkäisivät että tulee huutia jos ei käydä jopa vuorotellen kyselemässä.
Ehkä myös jossain koulutuksissa kerrotaan, että "joskus asiakas ei halua kertoa arkaluontoisia asioita yhdelle, mutta toiselle voikin kertoa" tai jotain :D.
En tosiaan usko, että vika on niissä työntekijöissä vaan siinä systeemissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos heillä on se velvollisuus, niin käyköhän apteekeissa mysteerishoppaajia? Sen verran pakonomaiselta se vaikuttaa välillä, että aivan kuin pelkäisivät että tulee huutia jos ei käydä jopa vuorotellen kyselemässä.
Ehkä myös jossain koulutuksissa kerrotaan, että "joskus asiakas ei halua kertoa arkaluontoisia asioita yhdelle, mutta toiselle voikin kertoa" tai jotain :D.
En tosiaan usko, että vika on niissä työntekijöissä vaan siinä systeemissä.
Ja ehkä myös "pääasia että rikotte jään, lukekaa vaikka yhdessä asiakkaan kanssa pakkausselosteita, niin asiakas rentoutuu ja kertoo asiansa".
Nostan, käykää antamassa palautetta kaikki joille asia on lähellä sydäntä :D
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan jees että tulevat auttamaan, mutta kun he eivät läheskään aina tunne myymiään tuotteita... Usein kun kysyn jotain tuotteesta, alkavat farmaseutit lukemaan tietoja siitä paketin kyljestä. Samalla tavalla voisin lukea samat tiedot itsekin.
Jos etsin esim. silmätippoja missä on suljettava pipetti (tiedän että sellaisia on kun olen aiemmin käyttänyt, en vain nyt muista merkkiä) ei farmaseuttikaan osaa sanoa mikä tuote on kyseessä vaan alkaa lukemaan yksitellen pakettien kyljistä.
Ostan aina samanmerkkistä eläinlääkärin suosittelemaa matolääkettä koiralleni. Koirani on iso, joten lääkettä täytyy ostaa aina useampi pakkaus yhtä madotusta kohden. Muistan annostuksen ja pakettimäärän jo ulkoa. Viimeksi kun otin paketit hyllystä ja olin lähdössä kohti kassaa, tuli farmaseutti vielä kysylemään että miksi noin monta pakettia. Kun kerroin koirani painon hän otti yhden paketeista käteensä ja rupesi vielä ynnäilemään annostusta. Mitä se oikeasti kuluu apteekkihenkilökunnalle minkä kokoinen koira minulla on? Miten ihmeessä ne joilla on monta isoa koiraa saa ylipäätään ostettua matolääkkeitä? Varmaankin netistä tai eläinlääkäristä. Tuollainen ärsyttää varsinkin silloin kun olisi kiire ja tarkoituksena on vaan napata tuotteet ja päästä pois nopeasti.
Minä ostin lapsille nasoliinia flunssan aikaan. Jokaiselle tietenkin oman, koska pitäisi jo apteekkityöntekijän tietää ihan perusasioina, että samaa pulloa ei saa käyttää muut, vaan se on henkilökohtainen. Lapsia on kolme.
Käytiin melkoinen tinka aiheesta miespuolisen myyjän kanssa. Olin lopulta niin kypsä, että kysyin, että luuletko oikeasti minua joksikin nuhatippojen väärinkäyttäjäksi. Siihen vielä halusi sanoa viimeisen sanan, että ei niitä saa varastoon ostaa ja ei niitä käytetä, kuin viikko korkeintaan.
Silloin tuli jo todella väsynyt ja uupunut olo, kun olin jo monta kertaa selittänyt, että ostan kolme pulloa siksi, kun kolme henkilöä niitä käyttää ja jokaisella pitää olla omansa.
Kun menin maksamaan, jupisi siinäkin vielä jotain.
Kyllä tunsi äitinä itsensä syylliseksi ja epärehelliseksi nasolinsuihkeiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan jees että tulevat auttamaan, mutta kun he eivät läheskään aina tunne myymiään tuotteita... Usein kun kysyn jotain tuotteesta, alkavat farmaseutit lukemaan tietoja siitä paketin kyljestä. Samalla tavalla voisin lukea samat tiedot itsekin.
Jos etsin esim. silmätippoja missä on suljettava pipetti (tiedän että sellaisia on kun olen aiemmin käyttänyt, en vain nyt muista merkkiä) ei farmaseuttikaan osaa sanoa mikä tuote on kyseessä vaan alkaa lukemaan yksitellen pakettien kyljistä.
Ostan aina samanmerkkistä eläinlääkärin suosittelemaa matolääkettä koiralleni. Koirani on iso, joten lääkettä täytyy ostaa aina useampi pakkaus yhtä madotusta kohden. Muistan annostuksen ja pakettimäärän jo ulkoa. Viimeksi kun otin paketit hyllystä ja olin lähdössä kohti kassaa, tuli farmaseutti vielä kysylemään että miksi noin monta pakettia. Kun kerroin koirani painon hän otti yhden paketeista käteensä ja rupesi vielä ynnäilemään annostusta. Mitä se oikeasti kuluu apteekkihenkilökunnalle minkä kokoinen koira minulla on? Miten ihmeessä ne joilla on monta isoa koiraa saa ylipäätään ostettua matolääkkeitä? Varmaankin netistä tai eläinlääkäristä. Tuollainen ärsyttää varsinkin silloin kun olisi kiire ja tarkoituksena on vaan napata tuotteet ja päästä pois nopeasti.
Minä ostin lapsille nasoliinia flunssan aikaan. Jokaiselle tietenkin oman, koska pitäisi jo apteekkityöntekijän tietää ihan perusasioina, että samaa pulloa ei saa käyttää muut, vaan se on henkilökohtainen. Lapsia on kolme.
Käytiin melkoinen tinka aiheesta miespuolisen myyjän kanssa. Olin lopulta niin kypsä, että kysyin, että luuletko oikeasti minua joksikin nuhatippojen väärinkäyttäjäksi. Siihen vielä halusi sanoa viimeisen sanan, että ei niitä saa varastoon ostaa ja ei niitä käytetä, kuin viikko korkeintaan.
Silloin tuli jo todella väsynyt ja uupunut olo, kun olin jo monta kertaa selittänyt, että ostan kolme pulloa siksi, kun kolme henkilöä niitä käyttää ja jokaisella pitää olla omansa.
Kun menin maksamaan, jupisi siinäkin vielä jotain.
Kyllä tunsi äitinä itsensä syylliseksi ja epärehelliseksi nasolinsuihkeiden vuoksi.
Niin just seli seli, kumminkin ite douppasit kaikki! :D
Tässä yhden farmaseutin mielipide: olen samaa mieltä valtaosan kanssa niitä asiakkaita, jotka kokevat apteekissa asioinnin ahdistavaksi "tuputtamisen, päällekäymisen ja ahdistelun vuoksi". Itse asiakkaana en arvosta kyseista asiakaspalvelumallia lainkaan ja vältän liikkeitä (esim. tietyt vaateliikeketjut), joissa joudun näkemään vaivaa yli-innokkaan asiakaspalvelun väistelyyn. Jos joudun asioimaan itse apteekissa esim. toisessa kaupungissa ollessani (tai jos koen, että asiani on liian "yksityinen" hoitaakseni sen työpaikallani) huomaa tosi usein sanovani aika nopeasti henkiläkunnalle olevani itsekin farmaseutti ja kysyväni sitten, jos en jotain etsimääni löydän. Ihan vain saadakseni asioida rauhassa.
Koska asiakkaana itse ahdistun iholle tunkevasta ja tuputtavasta tyylistä, on tietysti ahdistavaa työntekijänä olla mukana tällaista kulttuuria ylläpitämässä ja yleistämässä. Ja uskokaa huviksenne, että yksittäisellä farmaseutilla ei juurikaan ole tähän sanavaltaa, mitä isompi apteekki kyseessä, sitä vähemmän. Mielelläni olisin työlläni edistämässä turvallisten ja tehokkaiden lääkehoitojen toteutumista omalta osaltani sekä auttamassa ja opastamassa lääkeasioissa itsehoidon puolella niitä, jotka apua kaipaavat tai jotka ostavat esim. sellaisia lääkevalmisteita, joiden kohdalla onkin asiallista varmistaa, että asiakas osaa kyseistä valmistetta joko käyttää oikein tai välttää (esim muiden lääkkeidensä tai perussairauksiensa vuoksi). Iso osa itsehoidon tuotevalikoimasta ei kuitenkaan ole tällaisia tuotteita: aurinkovoiteet, kosmetiikka, deodorantit, käsivoiteet, huulirasvat...you name it. Mielelläni antaisin asiakkaillemme tolkullisen asiointirauhan. Jos saisin.
Asiakkaat ovat kuninkaita ja kaikessa kaupallisessa toiminnassa kuunnellaan nykyään asiakaspalautetta hyvinkin herkällä korvalla. Joten antakaa sitä palautetta, suoraan apteekeille, apteekkariliitolle (heillä on jokin kysely nyt menossa) tms
Vierailija kirjoitti:
Tässä yhden farmaseutin mielipide: olen samaa mieltä valtaosan kanssa niitä asiakkaita, jotka kokevat apteekissa asioinnin ahdistavaksi "tuputtamisen, päällekäymisen ja ahdistelun vuoksi". Itse asiakkaana en arvosta kyseista asiakaspalvelumallia lainkaan ja vältän liikkeitä (esim. tietyt vaateliikeketjut), joissa joudun näkemään vaivaa yli-innokkaan asiakaspalvelun väistelyyn. Jos joudun asioimaan itse apteekissa esim. toisessa kaupungissa ollessani (tai jos koen, että asiani on liian "yksityinen" hoitaakseni sen työpaikallani) huomaa tosi usein sanovani aika nopeasti henkiläkunnalle olevani itsekin farmaseutti ja kysyväni sitten, jos en jotain etsimääni löydän. Ihan vain saadakseni asioida rauhassa.
Koska asiakkaana itse ahdistun iholle tunkevasta ja tuputtavasta tyylistä, on tietysti ahdistavaa työntekijänä olla mukana tällaista kulttuuria ylläpitämässä ja yleistämässä. Ja uskokaa huviksenne, että yksittäisellä farmaseutilla ei juurikaan ole tähän sanavaltaa, mitä isompi apteekki kyseessä, sitä vähemmän. Mielelläni olisin työlläni edistämässä turvallisten ja tehokkaiden lääkehoitojen toteutumista omalta osaltani sekä auttamassa ja opastamassa lääkeasioissa itsehoidon puolella niitä, jotka apua kaipaavat tai jotka ostavat esim. sellaisia lääkevalmisteita, joiden kohdalla onkin asiallista varmistaa, että asiakas osaa kyseistä valmistetta joko käyttää oikein tai välttää (esim muiden lääkkeidensä tai perussairauksiensa vuoksi). Iso osa itsehoidon tuotevalikoimasta ei kuitenkaan ole tällaisia tuotteita: aurinkovoiteet, kosmetiikka, deodorantit, käsivoiteet, huulirasvat...you name it. Mielelläni antaisin asiakkaillemme tolkullisen asiointirauhan. Jos saisin.
Asiakkaat ovat kuninkaita ja kaikessa kaupallisessa toiminnassa kuunnellaan nykyään asiakaspalautetta hyvinkin herkällä korvalla. Joten antakaa sitä palautetta, suoraan apteekeille, apteekkariliitolle (heillä on jokin kysely nyt menossa) tms
Näin olen ajatellutkin, että ei varmasti ole työntekijöistä lähtevä asia vaan ylempää.
Onko teillä tiukka linja siinä, tyyliin jotain mysteerishoppaajia tekemässä pistokokeita? Onko ihan joku sääntö olemassa, että jokaiselta asiakkaalta PITÄÄ käydä kysymässä ja mielellään monta kertaa? :D Onkohan siinä suurin motivaattori myynti vai joku lainmukainen pakko valvoa ihmisten lääkkeidenkäyttöä? (Toisaalta eikö ne kosmetiikkahyllyllä asioivat sitten edes voisi jättää rauhaan jos näin olisi...)
Joo mullekin tietenkin näytettiin, että "ja olis tässä ihan oikein Panadoliakin". Totesin, että samaa tavaraahan noi on ja tosiaan katselen vaan mikä on edullisin. Jos kerran on aivan pakko "auttaa" niin auttaisivat nyt sitten edes siinä asiassa mitä pyydetään. Eikä niin että lähdetään ihan esittelyn ilosta pakettien väristä lähtien esittelemään eri tuotteita, kun ei asiakasta selvästikään se asia kiinnosta.
t. se jolle esiteltiin eri värisiä parasetamolipakkauksia