Lue keskustelun säännöt.
Synnytyssairaaloiden toiminta pitäisi muuttaa täysin - äideille tulisi vaatia mahdollisuus täyteen lepoon
29.08.2018 |
Äideille tulisi tarjota täyden palvelun sairaala synnytyksen jälkeen. Eli heitä hemmoteltaisiin rankan synnytyksen jälkeen tuomalla ruuat huoneeseen, antamalla nukkua silloin kun nukuttaa ja että lakanat vaihdetaan. Äidin ei tarvitsisi keskittyä mihinkään muuhun kuin lepoon ja imetykseen. Ne, jotka haluaisivat täyden palvelun ja levon, olisivat eri osastolla kuin ne, jotka haluavat tehdä itse kaiken.
Mallia voisi ottaa Kiinasta.
"Miltä kuulostaisi kuukauden mittainen lapsivuodelepo synnytyksen jälkeen? Kiinalaisen tavan mukaan naisen on pidettävä synnytyksen jälkeen po ge lai. Tänä aikana tuore äiti ei saa tehdä kotitöitä eikä muutakaan raskasta.
Suomessa ihannoidaan synnyttäjää, joka pyöräyttää lapsensa mutaisella pellolla kuokka kädessä ja palaa seuraavana päivänä töihin. Tällaista ajattelutapaa pidetään Kiinassa epäterveenä ja jopa äidille vaarallisena.
Kiinalaisen ajattelun mukaan nainen menettää elämänvoimaansa ja vitalisuuttaan synnytyksessä. Näin ollen naisen jin-jang-tasapaino täytyy palauttaa synnytyksen jälkeen tietyin toimenpitein. Perinteisesti äidin elämänvoiman palauttaminen tapahtuu kuukauden kestävän po ge lain avulla.
Paljon lepoa
Käytännössä synnyttänyt nainen ei saa kuukauteen tehdä ruokaa eikä muitakaan kotitöitä. Yleensä naisen oma äiti tai anoppi tulee asumaan tuoreen perheen luokse ja hoitaa kotityöt po ge lain ajan.
Näillä käytännöillä pyritään palauttamaan synnytyksessä menetetty elämänvoima. Tuoreen äidin aika kuluu siis villasukat jalassa sängyssä pötkötellessä.
Kyllä imettämiselle
Po ge lain aikana vauvan hoito on sallittua. Nainen saa imettää vauvaa, joka onkin naisen ainoa velvollisuus ensimmäisen kuukauden aikana. Rentoutuminen ja stressittömyys edesauttavat maidontuotantoa.
Myös po ge lai -ruokavalio on suunniteltu imettämistä silmällä pitäen. Erilaisten yrttien ja kalaliemen ajatellaan parantavan äidin maidontuotantoa.
Ei vieraita!
Äiti ja vauva ovat synnytyksen jälkeen herkkiä ulkopuolisille vaikutuksille kuten infektioille. Siksi äiti ja vauva eivät saa poistua talosta, eivätkä he vastaanota vieraita po ge lain aikana. Ruokahuollosta vastaava synnyttäjän äiti tai anoppi ovat poikkeuksia sääntöön.
Po ge laita viettäneet äidit kertovat tavan vahvistaneen heitä. Monet kiinalaiset naiset sanovat tuntevansa itsensä terveiksi ja voimakkaiksi po ge lain jälkeen.
Jos naiselle on tullut repeämiä synnytyksessä, he kertovat parantuneen haavoista nopeasti po ge lain ansiosta. Vanhemmat kiinalaiset naiset pitävät po ge lain ansiona jopa vanhuuden terveyttä."
Kommentit (349)
Ei ne synnyttäneet äidit passivoidu kotuduttuaan, vaikka kuntouttava työote ei hoitajilla olisikaan.
Kyllä vauva pitää siitä huolen.
Paremmin sitä jaksaa vauvan kanssa kotona, jos on saanut pari päivää levätä ja rauhassa opetella lapsen hoitoa. Ja jos ei ole jo valmiiksi univelkaa kotiutuessa.
TT
P.s. oma laskettu aika on parin viikon päästä ja nämä ketjut on erittäin ahdistavaa luettavaa. Ja en ole edes ensikertalainen, mutta kaksi vanhempaa lasta on jo koulussa. Tuntuu, että 5-7 vuodessa on kuntouttava työote ja imetysfanaattisuus vallannut suomalaiset synnytyssairaalat.
Ja itselläni on jopa kaksi onnistunutta imetystä takana, jotka kumpikin täysimetyksiä siitä lähtien, kun maito lopulta kolmantena päivänä on noussut.
Mitä jos lukisin sairaalasta nyt saatua imetystukiohjaajan laatimaa infolappusta (tyyliin ei pisaraakaan korviketta missään vaiheessa), jos olisin ensisynnyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytin ulkomailla, ja mulle tuotiin ruoat sänkyyn ja lakanat olisi vaihdettu päivittäin jos olisin halunnut. Mutta jouduin itse hoitamaan sen vauvan rankan synnytyksen jälkeen korkeassa kuumeessa, crp koholla, tippaletku kädessä. Käytännössä en jaksanut tehdä muuta kuin silitellä vauvaa sängyn reunan yli. Raukka parka joutui selviämään ensimmäisen puoli yötä yksin. Lastenhoitaja kävi vaan välillä tsekkaamassa sen kunnon, mutta kukaan ei auttanut vauvaa rinnalle. Minulle kuitenkin annettiin tiukka käsky pysyä paikallani heikotuksen vuoksi. Pissakin otettiin katetrilla. Vasta sitten kun olin todistanut pystyväni kävelemään ilman tukea, sain vauvan rinnalle.
Sen sijaan Suomessa sain pitää vauvaa paidan alla koko yön. Kätilö kävi katsomassa pari kertaa yön aikana, ja aamulla kysyi että jaksanko kävellä ruokasaliin vain haluanko tarjottimen sänkyyn. Ja kuulin kun naapuriltakin kysyttiin samaa ekana aamuna. Joku lakanoiden vaihto on pikku juttu jos kävelemään pystyy. Ja siihenkin kyllä olisi varmaan saanut apua. Viimeisenä päivänä lastenhoitaja auttoi kasaamaan tavarat ja auttoi alakertaan, kun mies ei päässyt hakemaan ja mummoa ei osastolle päästetty.
Vierailija kirjoitti:
Noh,
Useimmat alateitse synnyttäneet ainakin omana aikanani 90-luvulla olivat täysin toimintakykyisiä heti. Itsekin kävelin synnytyspöydältä suihkuun ja mitään ihme palveluita en olisi kaivannut.
Kai synnyttäjien kunto on romahtanut kuten varusmiestenkin.
Pinnistä ja yritä kuvitella: kaikilla ei vaan välttämättä mene samalla tavalla. Uskoisitko?
Itse menin bussilla synnyttämään lapsivesien tultua, mut ei tulis mieleenkään ihmetellä, miksi kaikki eivät tee niin.
Juuri tästä aiheesta olisin halunnut nostaa keskustelua esiin. Kiitos, että teit sen, ap.
Maija
P.s. laskettu aika viikon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oysissa synnyttänyt kolme kertaa; 2004, 2006 ja 2008. Aina sai apua jos pyysi. Vikalla kerralla kätilö jopa puolitosissaan moitti mua kun pärjäsin itse enkä pyydellyt apua. Ovat kuulemma siellä ihan sitä varten. Toisen kohdalla tuli hoitaja vaihtamaan vauvan vaipat ja toi mulle ruuan huoneeseen kun sanoin, että minua huimaa enkä uskalla lähteä itse vaihtamaan/hakemaan. Kolmas oli myös kansliassa ekan yön, että sain nukkua ja jokaisen kohdalla on joka ilta kysytty haluanko että vauva on hoitajalla yöllä jotta saa nukkua. Hoitajat oli myös tosi mukavia, ei mitään pahaa sanottavaa. No, ehkä täällä pohjoisessa on meno vielä inhimillistä.
Viimeisimmästä kokemuksestasi on kuitenkin jo 10 vuotta aikaa.
Ajat ovat muuttuneet, kuomaseni.Kyllähän tuollakin silloin itse vaihdettiin lakanat ja mentiin päiväsaliin syömään. Mutta kuten sanoin, pyytämällä sai apua, muutoin oletettiin että teet itse. En usko että meininki on muuttunut. Ainakaan en ole kuullut kenenkään viime aikoina/vuosina valittavan. Tutuissa on kuitenkin suht tuoreita äitejä.
Mä luulen, että suurin osa valittajista on odottanut automaattista auttamista ja pettynyt jo siihen. Apua saa kun sitä pyytää, muutoin oletetaan ettei sitä tarvitse. EI ne hoitajat ole ajatustenlukijoita.
Jos suoraan sanotaan, ettei vauvaa oteta kansliaan suihkun ajaksi niin ei varmaan ole siitä kyse. Onhan täällä vaikka kuinka paljon esimerkkejä joissa on pyydetty apua, mutta kätilöt ovat vedonneet siihen, että itse on pärjättvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehet synnyttäisi, tuo olisi todellisuutta kaikkialla maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopit hoitamaan äitejä synnytyksen jälkeen ja äidit olisi tyytyväisiä. Ok, mutta onnistuisikohan meidän yhteiskunnassa.
Tuskin, koska Suomessa useimmat isovanhemmat ovat vielä työelämässä kun lapsenlapsia syntyy.
Niille isovanhemmille jotka haluavat, voisi järjestää parin viikon hoitovapaan.
Sitä varten on jo isyysvapaa. Se on tarkoitettu vauvan ja synnytyksestä toipuvan vaimon hoitamiseen, ei kalastusreissuun kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne synnyttäneet äidit passivoidu kotuduttuaan, vaikka kuntouttava työote ei hoitajilla olisikaan.
Kyllä vauva pitää siitä huolen.Paremmin sitä jaksaa vauvan kanssa kotona, jos on saanut pari päivää levätä ja rauhassa opetella lapsen hoitoa. Ja jos ei ole jo valmiiksi univelkaa kotiutuessa.
TT
P.s. oma laskettu aika on parin viikon päästä ja nämä ketjut on erittäin ahdistavaa luettavaa. Ja en ole edes ensikertalainen, mutta kaksi vanhempaa lasta on jo koulussa. Tuntuu, että 5-7 vuodessa on kuntouttava työote ja imetysfanaattisuus vallannut suomalaiset synnytyssairaalat.
Ja itselläni on jopa kaksi onnistunutta imetystä takana, jotka kumpikin täysimetyksiä siitä lähtien, kun maito lopulta kolmantena päivänä on noussut.
Mitä jos lukisin sairaalasta nyt saatua imetystukiohjaajan laatimaa infolappusta (tyyliin ei pisaraakaan korviketta missään vaiheessa), jos olisin ensisynnyttäjä.
Turha sitä on stressata. Tiedät sentään mihin olet menossa. Omat buranat mukaan ja jotain evästä niin et näänny sängyn pohjalle jos et saa ruokaa haettua. Se on vaan kaksi päivää, kyllä sen kestää. Kirjoitat tänne meille kokemukset sitten pöyristyttävimmistä tyypeistä.
Bisnes mielessäin kirjoitti:
Entä, jos joku tulisi kotiinne hoitamaan sovitut kotityöt (ruuanlaitto, kauppakäynnit, siivous, vauvan vaunuttelukävelyt tai muu vahtiminen, pyykit, lakananvaihto) esim. kuukauden ajan vauvan synnyttyä?
Paljonko maksaisitte tällaisesta palvelusta?
Yhteiskuntahan jo järjestää tuollaista palvelua, maksaa jopa sille, joka hoitaa nuo asiat. Harmi, että yhteiskunta ei valvo, miten yhteiskunnan varoilla kustannettu palvelu tuotetaan, kun moni palveluntarjoaja käyttää sitä väärin omiin menoihinsa. Sen nimi on isyysvapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on järkyttävää luettavaa, naiset suunnilleen pyörtyvät vauva sylissään heikotuksesta, apua ei anneta, kaikki pitää tehdä itse, nukkua ei saa ja verisiä lakanoita ei kukaan vaihda. Naiset eivät saa lainkaan levätä synnytyksen jälkeen.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3255362/synnytin-heinakuussa-phksssa-vi…
En lukenut tuota linkin ketjua, mutta sellanen vaikutelma itsellekin synnäriltä jäi. Minulla murtui synnytyksessä häpyliitos ja olin synnytyksen jälkeen kirjaimellisesti pyörätuolikunnossa. Pystyin hipsuttelemaan vessaan takaperin jalkoja lattiaa pitkin liu’utellen, koska jalat eivät kerta kaikkiaan nousseet lattiasta. Lisäksi sain kohtutuleduksen. Tästä huolimatta jouduin kömpimään vessareissuille korkeasta sängystä ja hoitamaan vauvaa täysin ilman apua. Lakanat vaihdettiin sängystä kahden viikon sairaalassa olon aikana kaksi kertaa. Se toinen kerta oli omasta toimestani viikon jälkeen, 39 asteen kuumeessa. Suomalaisessa synnytyssairaalassa potilas jätetään selvitymään kertakaikkisen yksin.
Pieni yksityiskohta muistui vielä mieleen näitä lukiessa. Mullahan oli myös niin alhainen hemoglobiini (muistaakseni 98 ) että mahdollisuutta verensiirtoon tarjottiin, mutta päädyttiin kuitenkin raudan nauttimiseen tabletteina.
Vierailija kirjoitti:
Bisnes mielessäin kirjoitti:
Entä, jos joku tulisi kotiinne hoitamaan sovitut kotityöt (ruuanlaitto, kauppakäynnit, siivous, vauvan vaunuttelukävelyt tai muu vahtiminen, pyykit, lakananvaihto) esim. kuukauden ajan vauvan synnyttyä?
Paljonko maksaisitte tällaisesta palvelusta?
Mä voisin maksaa kympin per päivä. Eli 50 e maanantaista perjantaihin.
50€ ei riitä, sori. Äkkiä mietittynä ehkä 70-150€ per päivä on lähempänä kuluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh,
Useimmat alateitse synnyttäneet ainakin omana aikanani 90-luvulla olivat täysin toimintakykyisiä heti. Itsekin kävelin synnytyspöydältä suihkuun ja mitään ihme palveluita en olisi kaivannut.
Kai synnyttäjien kunto on romahtanut kuten varusmiestenkin.
Niin, kai sitä jokainen toivoo, että kaikki menee hyvin ja äiti ja vauva voi hyvin.
Itselläni meni raskaus todella hyvin ja synnytyskin suht helposti ja nopeasti. Fyysinen kuntokin oli hyvä ja tunsin olevani elämäni kunnossa. Loppu olikin sitten ylläri.... Menetin synnytyksessä melkein 2l verta ja jouduin leikkaussaliin kaavittavaksi. Seuraavana päivänä olin ihan tokkurassa nukutuksesta sekä alhaisen hemoglobiinin johdosta. Makasin sängyssä ja sain ylimääräistä verta jne. Onneksi mies hoiti vauvaa kätilön ohjeiden mukaan (vaipanvaihdot, navan puhdistuksen, kylvetyksen jne.).
Läpä lässyn lää. Täyslepo aiheuttaa veritulppia, joihin voi kuolla. Olen nähnyt tämän käytännössä; itse könysin välittömästi suihkuun kun puudutus häipyi leikkauksen jälkeen sen verran että tunsin jalkani. Ja lähdin sairaalasta kotiin toisena päivänä sektion jälkeen. Mistään hinnasta en olisi sen lehmälauman keskelle jäänyt hetkeksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei synnyttäneille jaeta infopaperia, jossa kerrotaan, miten osastolla toimitaan, että vuodevaatteet haetaan ja vaihdetaan itse, samoin ruoka haetaan itse jne. Miten synnyttänyt voi tietää, miten menetellä, jos hänelle kerrotaan vain nihkeästi ja tipoittain osaston toimintaperiaatteet? Tällöin vältyttäisiin kommunikaatiolta, joka tuntuu olevan hoitohenkilökunnalle niin vaikeaa! Paperi kouraan, lue siitä.
Niinpä, ei luulisi olevan vaikea toteuttaa. Eikä menisi kätilöilläkään hermot siihen että joutuvat vastaamaan toistuvasti samoihin kysymyksiin. Voiko oikeasti olla niin toope meininki että tällaista yksinkertaista ratkaisua ei ole hoksattu käyttää?
Tämän takia olen valinnut työpaikakseni lasten teho-osaston. Siellä hoito menee sitä ansaitseville ja arvostaville.
Nykyään on vaativia ja itseään muita parempina pitäviä ihmisiä jotka luulevat olevansa jossain täysihoidossa sairaalassa ja jotenkin hienon erikoisia kun nyt sairastavat. Ehkä sinulla on jäänyt kaipuu kun lapsena sairastut kuumetta ja äitisi sinua hoivasi niin, tuutilullaa. Olet nyt aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sektio, ja pääsin osastolle kahden aikaan yöllä. Vauva oli jo siellä, ja sain hetkesi rinnalleni. Sitten vauva tuotiin aamulla ja kerran päivällä, koska olin kiinni tipassa. Kolmen jälkeen sain nousta ylös, ja suihkuun. Mut vietiin sit vielä lisätutkimuksiin, ja sain lapsen hetkeksi luokseni, yön oli taas kätilöiden huoneessa. En saanut imettää vahvan antibioottikuurini vuoksi. Seuraavan aamuna sain lapsen luokseni vierihoitoon. Parin tunnin päästä soitin kätilön paikalla, ja lapsi vietiin lääkärin tutkittavaksi ja lastensairaalaan, koska huomasin lapsella hengityskatkoja. Minun hoidettiin hyvin ja sain levätä jo alkuun,. Kun lapsi oli lastensairaalassa, niin sain olla siellä vain iltapäiväksin, ja hetken illalla. Sain olla sairaalassa niin kauan, että lapsi pääsi mukaan kotiin, ja kerkesin harajoitella puolitosita vuorokautta sairaalassa lapsen hoitoa lopuksi. sairaalassa meni siin 8 päivää. Olin ihan levännyt kotiutuessani. Naistenklinikka, 2000-luvun alku.
Ihanaa, että sulla meni hyvin. Itselläni toisenlaisia kokemuksia kiireellisen sektion jälkeen Naistenklinikalla 2004.
Olin viikon.
Ystävällisyys asiakaspalvelu- ja hoitotyössä ei maksa mitään. Vastasynnyttänyttä on erityisen helppo loukata olemalla tyly tai suorastaan töykeä.
Tuo kertomus PHKS oli todella kamalaa luettavaa mikäli se oli edes puoliksi tota.
Olen itse asiakaspalvelutyössä ja vaikka en ole valvoneiden, leikattujen, kivuliaiden tai muutoin herkillä olevien kanssa tekemisissä, ei tulisi mieleenikään käyttäytyä ketään kohtaan töykeästi ja ylimielisesti. Myöskään kiire työssä, huono johtaminen tms. ei oikeuta kohtelemaan asiakasta/potilasta/synnyttäjää huonosti. Työtaistelut käydään ihan muilla keinoin kuin muiluttamalla asiakasta. Hyi hävetkää kaikki hoitajat/kätilöt jotka kehtaatte olla töykeitä vastasynnyttäneille naisille.
Itsellä pian synnytys edessä ja en todelakaan ole menossa sairaalaan toiveenani mikään aromaterapiahieronta ja silkkilakanat. Mutta oletan asiallista, kivaa käytöstä hoitajilta ja mikäli menetän verta, olen hyvin kivulias tms. niin tottakai oletan että minua autetaan!
Itse yritän vältellä sosiaali - ja terveyspalveluita tuottavia laitoksia, kuten TE-toimisto, Kela, sossu, hoitajat, lääkärit, sairaalat jne, viimeiseen saakka kun minulla on niistä huonoja kokemuksia, jotka ovat aiheuttaneet minulle pahoja ongelmia ja jopa traumoja. Itse olen vela, mutta tälläiset asiat vain vahvistavat päätöstäni. Suomen alhaiselle syntyvyydelle on monia syitä ja tälläinen huono kohtelu varmasti vain vähentää syntyvyyttä entisestään. Ei kai kukaan vaadi esim. elinsiirrossa, syöpäleikkauksessa tai vastaavassa olleelta, oli sitten nainen tai mies sellaista, mitä synnyttäneiltä naisilta vaaditaan. Väkisinkin tulee taas mieleen, että nykypäivän Suomessakin raskaana olevat,synnyttäneet naiset nähdään vain synnytyskoneina niin kuin Handmaids talessa ja että syntynyt vauva olisi jotenkin tärkeämpi kuin synnyttäjä.
Miksei synnyttäneille jaeta infopaperia, jossa kerrotaan, miten osastolla toimitaan, että vuodevaatteet haetaan ja vaihdetaan itse, samoin ruoka haetaan itse jne. Miten synnyttänyt voi tietää, miten menetellä, jos hänelle kerrotaan vain nihkeästi ja tipoittain osaston toimintaperiaatteet? Tällöin vältyttäisiin kommunikaatiolta, joka tuntuu olevan hoitohenkilökunnalle niin vaikeaa! Paperi kouraan, lue siitä.