Lue keskustelun säännöt.
Synnytyssairaaloiden toiminta pitäisi muuttaa täysin - äideille tulisi vaatia mahdollisuus täyteen lepoon
29.08.2018 |
Äideille tulisi tarjota täyden palvelun sairaala synnytyksen jälkeen. Eli heitä hemmoteltaisiin rankan synnytyksen jälkeen tuomalla ruuat huoneeseen, antamalla nukkua silloin kun nukuttaa ja että lakanat vaihdetaan. Äidin ei tarvitsisi keskittyä mihinkään muuhun kuin lepoon ja imetykseen. Ne, jotka haluaisivat täyden palvelun ja levon, olisivat eri osastolla kuin ne, jotka haluavat tehdä itse kaiken.
Mallia voisi ottaa Kiinasta.
"Miltä kuulostaisi kuukauden mittainen lapsivuodelepo synnytyksen jälkeen? Kiinalaisen tavan mukaan naisen on pidettävä synnytyksen jälkeen po ge lai. Tänä aikana tuore äiti ei saa tehdä kotitöitä eikä muutakaan raskasta.
Suomessa ihannoidaan synnyttäjää, joka pyöräyttää lapsensa mutaisella pellolla kuokka kädessä ja palaa seuraavana päivänä töihin. Tällaista ajattelutapaa pidetään Kiinassa epäterveenä ja jopa äidille vaarallisena.
Kiinalaisen ajattelun mukaan nainen menettää elämänvoimaansa ja vitalisuuttaan synnytyksessä. Näin ollen naisen jin-jang-tasapaino täytyy palauttaa synnytyksen jälkeen tietyin toimenpitein. Perinteisesti äidin elämänvoiman palauttaminen tapahtuu kuukauden kestävän po ge lain avulla.
Paljon lepoa
Käytännössä synnyttänyt nainen ei saa kuukauteen tehdä ruokaa eikä muitakaan kotitöitä. Yleensä naisen oma äiti tai anoppi tulee asumaan tuoreen perheen luokse ja hoitaa kotityöt po ge lain ajan.
Näillä käytännöillä pyritään palauttamaan synnytyksessä menetetty elämänvoima. Tuoreen äidin aika kuluu siis villasukat jalassa sängyssä pötkötellessä.
Kyllä imettämiselle
Po ge lain aikana vauvan hoito on sallittua. Nainen saa imettää vauvaa, joka onkin naisen ainoa velvollisuus ensimmäisen kuukauden aikana. Rentoutuminen ja stressittömyys edesauttavat maidontuotantoa.
Myös po ge lai -ruokavalio on suunniteltu imettämistä silmällä pitäen. Erilaisten yrttien ja kalaliemen ajatellaan parantavan äidin maidontuotantoa.
Ei vieraita!
Äiti ja vauva ovat synnytyksen jälkeen herkkiä ulkopuolisille vaikutuksille kuten infektioille. Siksi äiti ja vauva eivät saa poistua talosta, eivätkä he vastaanota vieraita po ge lain aikana. Ruokahuollosta vastaava synnyttäjän äiti tai anoppi ovat poikkeuksia sääntöön.
Po ge laita viettäneet äidit kertovat tavan vahvistaneen heitä. Monet kiinalaiset naiset sanovat tuntevansa itsensä terveiksi ja voimakkaiksi po ge lain jälkeen.
Jos naiselle on tullut repeämiä synnytyksessä, he kertovat parantuneen haavoista nopeasti po ge lain ansiosta. Vanhemmat kiinalaiset naiset pitävät po ge lain ansiona jopa vanhuuden terveyttä."
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hittoa? Eikö teille riitä että yhteiskunta maksaa lähes kaikki terveydenhoidon kustannukset raskauden ja synnytyksen ajalta? Vielä pitäisi passatakin! Ei yhteiskunnalta voi odottaa kaikkea saavansa. Kannattaisi varmaan itse maksaa se synnytys ja siitä koituvat kulut niin voisi saada parempaa palvelua. Jonkun täytyisi perustaa Suomeen av-mammoille yksityinen synnytyssairaala viiden tähden palvelulla 😂. Monellakohan olisi varaa mennä..
Sama käytäntö sitten kaikille olipa syy sairaalahoitoon mikä tahansa.
Samalla tavalla sitä joutuu leikkaustenkin jälkeen liikkumaan, oli kivut kuinka kamalat tahansa. Ja ainakin ne vuodeosastot, missä itse olen ollut potilaana, laittavat potilaat vaihtamaan lakanat itse, jos suinkin ovat siinä kunnossa leikkauksen jälkeen. Hus:n sairaaloissa olen itse ollut potilaana ja kaikissa näissä ollut tämä käytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta. Joka kerta kun olen sairaalassa käynyt on kyllä tullut huomattua että aikaa on hoitajilla istua kahvilla ja juoruilemassa. Potilaat sitten hakee ruoat, hoitaa itsensä, vaihtaa lakant ja hyvä kun ei seuraavaksi laiteta siivoamaan huonetta lähtiessä. Mistä sitä sairaalamaksua oikein maksetaan? Itse otan synnyttäessä omat lakanat, ruoat ja lääkkeet mukaan ja kieltäydyn maksamasta mitään maksuja viettämistäni sairaalapäivistä. Ylipäätään kai sieltä sairaalasta saa sitten lähteä samoin tein pois kun kerta potilaat on siellä vain hoitajia ärsyttämässä.
Todellakin, naiset ja tilanteet ovat erilaisia. Täysi lepo tarvitseville ja muille hääräilyä oman voinnin mukaan. Minä kuulun siihen porukkaan, joka olisi synnyttänyt pellon reunalla ja palannut heti takaisin töihin, mutta enpä ajattele, etteikö asiat voisi olla toisinkin.
Kiinan malli on taas esimerkki toisesta ääripäästä, jossa vanhat naiset tietävät asiat toisen puolesta. Miksi ihmisolion on niin vaikea hyväksyä se, että tarpeet vaihtelevat ja "potilas" itse tietää tarpeensa parhaiten. Yleensä.
Synnytin viime lokakuussa Taysissa. Ruoat tuotiin vuoteeseen, suihkussa ja vessassa autettiin ja kerran vauva vietiin kansliaan pariksi tunniksi, jotta sain nukkua vähän. Kolme päivää olin osastolla.
Kokemus oli hyvä. Mitään varsinaista hemmottelua ei varmaan kukaan odota, mutta tuollainen perushoiva on minusta ihan paikallaan. Synnytys on kuitenkin yleensä rankka rupeama silloinkin, kun kaikki menee hyvin, saati jos tulee jotain ongelmia. Miksi ihmeessä olisi liikaa vaadittu, että äiti saisi levätä ja nukkua edes vähän synnytysurakan jälkeen ennen kuin lähdetään kotiin viettämään unetonta vauvavuotta?
Mulla oli kiireellinen sektio joka tehtiin alkuillasta. Synnyttäneiden osastolle pääsin ennen puoltayötä, täysin pökerryksissä kipulääkkeistä. Vauva jätettiin kainaloon vierihoitoon ja sinne unohdettiin, itse nukahdin pöllyissäni heräten aamulla hoitajien kolisteluun, olivat aivan järkyttyneitä kun kukaan ei ollut käynyt yöllä ja mut laitettiin yksin juuri leikkauksen jälkeen vastuuseen vauvasta. Nukuin siis lääketokkurassa enkä ollut imettänyt vauvaa kahdeksaan tuntiin.
Olin edelleen todella kipeä, tokkurassa lääkkeistä jotka ei auttaneet. Ruokaa ei tuotu, pyysin mutten saanut. Itse pitää pystyä. Sängystä ylösnousua piti yrittää, kivun takia ei onnistunut. Sitten päätettiin että lääkkeet pois, kun ”ei niitä kotonakaan saa”. Yritäpä siinä nousta tuskissa valtavan ison leikkauksen jäljiltä ilman kipulääkkeitä.
Hoitajilta ei saanut apua suihkussa käymiseen (olisin tarvinut itse apua), verilakanoiden vaihtoon yöllä (kun mies ei ollut paikalla), kipulääkkeeksi määrättiin Panadol. Pystyin kävelemään kivuitta vasta kun vauva oli kuukauden. Oli hyvin lähellä että toista tehtiinkään, silloinkin pelkopolin kautta.
Yksikään potilas joka on sairaalassa vatsan alueen ison leikkauksen jälkeen ei joudu hakemaan yksin ruokaa 50 metrin päästä neljästi päivässä, vaihtamaan lakanoitaan ja saa takuuvarmasti kipulääkettä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3255362/synnytin-heinakuussa-phksssa-vi…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin nämä molemmat puheena olleet ketjut ja nieleskelen kyyneleitä, ja kiukkua myös. Ketään ei saa kohdella noin! Miksi kohdellaan noin nuoria naisia, jotka ovat juuri synnyttäneet uuden ihmisen tähän maahan!? Kuulostaa ihan hirviömäiseltä monen paikan systeemit. Olen niin vihainen.
Sain itse lapseni 80-luvun lopulla ja olin todellakin kuin loistohotellissa verrattuna teihin tähän ketjuun kirjoittaneisiin.
Tämä on järkyttävää luettavaa.
Miksi olisi niin mahdoton ajatus edes se että synnyttäneille puhuttaisiin normaalisti ja asiallisesti ilman turhaa nakkelemista tai tiuskimista? Tai että ne äidit jotka eivät pääse perhehuoneeseen voisivat viedä edes suihku tai vessakäynnin ajaksi vauvan hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh,
Useimmat alateitse synnyttäneet ainakin omana aikanani 90-luvulla olivat täysin toimintakykyisiä heti. Itsekin kävelin synnytyspöydältä suihkuun ja mitään ihme palveluita en olisi kaivannut.
Kai synnyttäjien kunto on romahtanut kuten varusmiestenkin.
No minä pyörryin esikoiseni synnyttyä 1992 suihkuun ja sai vielä haukut, etä kyllähän sitä pitää nyt pystyä pesytymään kaatuilematta!
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa maassa on noin. Yleensä anoppi tai äidin äiti muuttaa taloon muutamaksi kuukaudeksi jotta äiti saa levätä. Äitejä ja heidän työtään kunnioitetaan ihan eritavalla kuin Suomessa.
Miten kuntoutumisen lykkääminen ja kärsimyksen pidentäminen on arvostamista?
Mitä...? Sinusta se pidentää kärsimystä että saa levätä ja parantua rauhassa..?
Liikkunattomuus pidentää kärsimystä, koska liikkuminen kohtuullisesti auttaa.
Sinusta monta vuorokautta valvoneen,raskausmyrkytyksen saaneen ja runsaasti verta menettäneenkin on tärkeintä vaan reippaasti lähteä liikkeelle vaikka ei ilman tukea pysy edes pystyssä?
Eiköhän se liikkuminen kohtuullisesti tarkoita ihan jotain muuta kuin reipasta liikuntaa. Oli kyseessä sitten synnytys tai jokin leikkaus, sängyssä makaaminen lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista.
Liikkua voi alkuun tuettuna ja esim. ihan vaikka sängyn vieressä. Pääasia, ettei passivoidu sängyn pohjalle. Pienin askelin eteenpäin.
Ei sitä itse voi päättää miten liikkuu. Se on käveltävä monta kertaa päivässä hakemaan vauvanvaatteet,lakanat,pyyhkeet,ruoka,mentävä vessaan ja suihkuun.
Pakko sanoa vielä kun et selvästikään tiedä,että raskausmyrkytykseen kuuluu mm.kohonnut verenpaine jota tarkkaillaan vielä synnytyksen jälkeen ja paineiden tulee laskea jotta kotiin pääsee. Liikkuminen ja rasitus luonnollisesti nostaa näitä paineita.
Mutta en usko että monikaan kerkeää passivoitua,jos saisi vaikka erityisesti vaikean synnytyksen tai muun tilanteen yhteydessä vaikkapa 12h apua siihen lakanoidenvaihtoon,ruuat sänkyyn ja mahdollisuuden nukkua esim.tunnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun mikään ei riitä..."
Lapsiperheet saavat Suomessa niin paljon suoraa ja epäsuoraa tukea, että tällaisten luksussynnyttämöiden hinkuminen on aivan kohtuutonta. Ei se sairaala ole terveitä varten, ja se lapsen maailmaan puskeminen nyt todellakaan ei ole sairaus. Veronmaksajienko teille pitäisi piffata viikkojen makoilut ja ruokkimiset? Luulisi että olisi kiire kotiin sen nyytin kanssa, mutta ehei, mamma menee sairaalaan oleskelemaan ja palveltavaksi.
Jos ei kestä pientä epämukavuutta, olisiko syytä jättää lapsenteko tykkänään.
Näytätkö lähteen ja tilaston?
Ei voi kuin ihmetellä ihmisten yleissivistystä, vaikka uutisia tulee joka tuutista, meillä on lähes ilmainen koulutus ja tietoa on saatavilla yhden napin painalluksella.
Minäkin lapsettomana tiedän, että Suomen tuet lapsiperheille on kaikkien Eu-maiden keskitasoa, mieluimmin hiukan alle (jos noihin uutisiin ja tilastoihin on uskominen).
Mikä ihmeen tarve on ihmisellä kirjoittaa täyttä potaskaa?
Miten sen nyt ottaa, italiassa on isyysloma ja äitiysloma sekä vanhempainvapaa, mutta kodinhoitotukea ei ole olemassa sellaisena että sitä saisi kaikki tuloihin katsomatta. Se on varattu vain vähätuloisille. Vanheimpainvapaata saa 5+6kk kunnes lapsi täyttää 8, mutta saadakseen tuon tarvitsee olla töissä. http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…
Myös rasvaimu, mahdollisen vatsalihasten erkauman leikkaus ja löysän vatsanahan poistoleikkaus heti synnytyksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin mummona jo jäin ketjua tähän äimistelemään. Samoilla vuosikymmenillä kuin sinä Kättärillä annettiin vielä vauvan nukkua eri huoneessa ekayönä, josta hoitaja kärräsi syötölle ja vei takaisin ja äiti jatkoi nukkumista.
Ilokaasupäissäni synnytyksen jälkeen menin heti suihkuun, kun minut oli kärrätty huoneeseen, juoksi hoitaja huolestuneena perääni, kun en ollut huoneessa. Sanoi, että voin pyörtyä, ei saa yksin mennä.
Yökkö laittoi diureettia tippapulloon, sanoi, että kun kasvoissani oli turvotusta, laskee nopeammin. Aamulla tuli fyssari synnytyksen jälkeen ja näytti heti jumpat kiinteytykseen.
Olin kuusi päivää sairaalassa, seitsemän olisi saanut olla.ensisynnyttäjänä, mutta halusin kotiin. Tuollaisesta henkilökunnasta kuin nykyisin ei ollut tietoakaan.
Synnytys: Kätilö epäili synnytänkö lainkaan, ensisynnyttäjät kuulemma aina hätäilevät. Huoneeseen meidät jätettiin kaksin ja suututtiin kutsunapin painelusta niin, että lopulta mies ei uskaltanut painaa ennenkuin lapsen pää näkyi ja siitäkin tuli sitten huutoa että miksei aikasemmin kutsuttu!
Perhehuoneita ei ollut, mies yöksi kotiin. Vauva itki, hoitajilla oli asenne että rouva nyt imettää ja hoitaa itse vauvansa, ei kotonakaan kukaan auta . Eräs vanhempi hoitaja "opetti" imetystä repimällä nännistäni ja painamalla vauvaa niskasta. Nukuin verisissä petivaatteissa, suihkuun piti ottaa vauva mukaan.
Tälläistä nykysuomessa vuonna 2005!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju on tyhmä ja tylsä, ketkä tänne kokoajan päivittää tuon toisen ketjun tekstejä, eikä edes laita välillä lainauksiakaan esille?
Tehkää uutta tekstiä, älkää kopioiko toista ketjua. En enää lue tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oysissa synnyttänyt kolme kertaa; 2004, 2006 ja 2008. Aina sai apua jos pyysi. Vikalla kerralla kätilö jopa puolitosissaan moitti mua kun pärjäsin itse enkä pyydellyt apua. Ovat kuulemma siellä ihan sitä varten. Toisen kohdalla tuli hoitaja vaihtamaan vauvan vaipat ja toi mulle ruuan huoneeseen kun sanoin, että minua huimaa enkä uskalla lähteä itse vaihtamaan/hakemaan. Kolmas oli myös kansliassa ekan yön, että sain nukkua ja jokaisen kohdalla on joka ilta kysytty haluanko että vauva on hoitajalla yöllä jotta saa nukkua. Hoitajat oli myös tosi mukavia, ei mitään pahaa sanottavaa. No, ehkä täällä pohjoisessa on meno vielä inhimillistä.
Viimeisimmästä kokemuksestasi on kuitenkin jo 10 vuotta aikaa.
Ajat ovat muuttuneet, kuomaseni.
Kyllähän tuollakin silloin itse vaihdettiin lakanat ja mentiin päiväsaliin syömään. Mutta kuten sanoin, pyytämällä sai apua, muutoin oletettiin että teet itse. En usko että meininki on muuttunut. Ainakaan en ole kuullut kenenkään viime aikoina/vuosina valittavan. Tutuissa on kuitenkin suht tuoreita äitejä.
Mä luulen, että suurin osa valittajista on odottanut automaattista auttamista ja pettynyt jo siihen. Apua saa kun sitä pyytää, muutoin oletetaan ettei sitä tarvitse. EI ne hoitajat ole ajatustenlukijoita.
Tässä hyvä esimerkki hoitohenkilökunnan piittaamattomuudesta ja vanhemmat saavat hakea oikeuksiaan vain tappelemalla, kun hoitajat pitävät itsepintaisesti määräysvallan itsellään, keinoja kaihtamatta.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081522089310_uu.shtml
Ja tuokin kätilö vain jatkaa työssään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun mikään ei riitä..."
Lapsiperheet saavat Suomessa niin paljon suoraa ja epäsuoraa tukea, että tällaisten luksussynnyttämöiden hinkuminen on aivan kohtuutonta. Ei se sairaala ole terveitä varten, ja se lapsen maailmaan puskeminen nyt todellakaan ei ole sairaus. Veronmaksajienko teille pitäisi piffata viikkojen makoilut ja ruokkimiset? Luulisi että olisi kiire kotiin sen nyytin kanssa, mutta ehei, mamma menee sairaalaan oleskelemaan ja palveltavaksi.
Jos ei kestä pientä epämukavuutta, olisiko syytä jättää lapsenteko tykkänään.
Näytätkö lähteen ja tilaston?
Ei voi kuin ihmetellä ihmisten yleissivistystä, vaikka uutisia tulee joka tuutista, meillä on lähes ilmainen koulutus ja tietoa on saatavilla yhden napin painalluksella.
Minäkin lapsettomana tiedän, että Suomen tuet lapsiperheille on kaikkien Eu-maiden keskitasoa, mieluimmin hiukan alle (jos noihin uutisiin ja tilastoihin on uskominen).
Mikä ihmeen tarve on ihmisellä kirjoittaa täyttä potaskaa?Miten sen nyt ottaa, italiassa on isyysloma ja äitiysloma sekä vanhempainvapaa, mutta kodinhoitotukea ei ole olemassa sellaisena että sitä saisi kaikki tuloihin katsomatta. Se on varattu vain vähätuloisille. Vanheimpainvapaata saa 5+6kk kunnes lapsi täyttää 8, mutta saadakseen tuon tarvitsee olla töissä. http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…
Niin ja lapsilisää ei ole olemassa esim. Italiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa maassa on noin. Yleensä anoppi tai äidin äiti muuttaa taloon muutamaksi kuukaudeksi jotta äiti saa levätä. Äitejä ja heidän työtään kunnioitetaan ihan eritavalla kuin Suomessa.
Miten kuntoutumisen lykkääminen ja kärsimyksen pidentäminen on arvostamista?
Miten, se että joku auttaa vauvan hoidossa, kun äiti esim. käy suihkussa, tekee lantionpohkalihasjumppaa, siivoaa tai syö lykkää kuntoutusta. Tai silloin, kun äiti imettää joku auttaa isompien lasten hoidossa tai kodinhoidossa.
Moni tarvitsee apua vaikkei aikoisikaan maata sängyssä 24 tuntia
Synnytin molemmat lapsemme Taysissa ja ensimmäisen vuorokauden jälkeen siirryin potilashotelliin molemmilla kerroilla. Olisin siirtynyt sinne mielelläni jo heti mutta piti vihreän lapsiveden takia odottaa että labrasta ehtii joku verikokeet ottamaan jne. No mutta, siis potilashotelli oli ihan parasta synnytysten jälkeen! Vauva vietiin omalla rytmillä näytille muistaakseni neljä kertaa vuorokaudessa, kukaan ei tullut herättelemään ja kyselemään. Sain olla aivan kaksin vauvan kanssa ja keskittyä täysin omaan lepoon ja vauvan hoitoon. Hotellissa kävi siivooja vaihtamassa pyyhkeet ja lakanat, ihan niin kuin missä tahansa muussakin hotellissa. Koska olin hotellissa ilman miestäni, vein kopassaan tuhisevan vauvan hoitajille omien ruokailujeni ajaksi, tai siksi ajaksi että sain haettua ravintolasta ruuan huoneeseeni. Ainut harmitus tuolla oli, että sieltä sai kotiutumispaperit niin äkkiä! Olisin mielelläni jäänyt sinne "täyshoitoon" vaikka koko viikoksi :D. Ja tuolla potilashotellissa omassa hotellihuoneessaan (omalla kylppärillä) oleminen maksoi vielä vähemmän kuin sairaalan osastolla 6hlön huoneessa, jossa oli jaettu kylppäri viereisen huoneen kanssa.
"kohtuullisesti"