Sonja, 34, on päättänyt, ettei koskaan hanki lapsia – yhä useampi suomalaisnainen tekee saman ratkaisun: ”En halua vangiksi elämään, jota en halua”

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ketään kiinnostaa, ”hankkiiko” joku toinen lapsia vai ei.

Tuntuu typerältä tällaiset julkiset ”minä en halua lapsia”-julistukset kuin myös joidenkin vouhotus siitä, miten kaikkien pitäisi perustaa perhe eikä mistään muusta saa samanlaista iloa elämään.

Miksi nämä lapsettomat sitten kehtaavat valittaa vanhana että jonkun pitäisi heitä hoitaa?

Vanhustenhoito ja eläkkeet pois lapsettomilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Eläkkeet pois myös niiltä joiden lapset eivät päädy tuottavaan työhön aikuisena.

Mikä on tuottava työ?

Minusta on vähän hassua että edelleen vuonna 2018 vapaaehtoista lapsettomuutta pidetään edelleen jotenkin erikoisena valintana. Jotenkin ajattelisi että ollaan jo hyväksytty se että maailma muuttuu koko ajan, asiat muuttuvat ja asioihin tulisi myös suhtautua eri tavalla kuin ehkä aiemmin. Muutos herättää aina vastarintaa, huolta tai ajatuksia, mutta eihän tämä vapaahetoinen lapsettomuus kai enää kauhean uusi juttu ole? Minusta on hienoa että nykymaailmassa yksilöt saavat yhä enemmän ja enemmän päättää omista asioista ja valinnoista, eikä eletä enää minkään 1500-luvun oppien ja raamien mukaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Kenenköhän maksamilla veroilla niitä sunkin kakaroita koulutetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Ihmisten jotka hankkii lapsia tulisi itse maksaa lastensa koulutus peruskoulusta asti. Verorahoilla nekin maksetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikaystävällä mahtaa olla rankaa: jos on päättänyt olla hankkimatta lapsia on varmaan päättänyt olla harrastamatta myös seksiä.

Ehkäisy on keksitty.

Mutta jostain syystä tuhannet ja tuhannet naiset menee vuosittain Suomessakin tekemään abortin yhteiskunnan rahoilla.

Pois sitten aborttioikeus. Seksi on lastentekoa varten. Ei pidä harrastaa seksiä jos ei kestä seurauksia.

Abortti on sitä varten jos ehkäisy pettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ketään kiinnostaa, ”hankkiiko” joku toinen lapsia vai ei.

Tuntuu typerältä tällaiset julkiset ”minä en halua lapsia”-julistukset kuin myös joidenkin vouhotus siitä, miten kaikkien pitäisi perustaa perhe eikä mistään muusta saa samanlaista iloa elämään.

Miksi nämä lapsettomat sitten kehtaavat valittaa vanhana että jonkun pitäisi heitä hoitaa?

Vanhustenhoito ja eläkkeet pois lapsettomilta.

Lapsesta voi tulla mikäliehunsvotti, joka elää yhteiskunnan rahoilla. Pöljä, eläkettä maksetaan tehdyn palkkatyön perusteella, ei lapsimäärän perusteella.

Ja toiseksi, me lapsettomat säästämme pitkän pennin ja meillä on varaa ostaa hoivapalvelut yksityisiltä.

Ei kenenkään ole pakko hankkia lapsia, ellei halua. En ymmärrä, mikä ongelma tämä kellekään on?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Jos ei ole koskaan edes halunnut kokea sitä iloa, ei ole ollut kiinnostunut lapsista ja todella näkee perhe-elämää vankilana niin miksi niitä lapsia pitäisi vasten tahtoaan hankkia? Hienoa että nykypäivänä saa valita perustaako perhettä vai ei, eikä perusta sitä paineen alla jotta muut on tyytyväisiä. Se on vasta itsekästä odottaa että kaikki muut elää niin kuin itse halua. 

Vierailija kirjoitti:

nallekarkit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatellaan vanhenemista ja arvon laskua suhdemarkkinoilla niin nainenhan muuttuu näkymättömäksi ennemmin tai myöhemmin. Minä olen yli viisikymppinen sinkkunainen ja nykyään juttelen miesten kanssa ilman flirtin häivää ( halusinpa tai en).  Ajattelen sen mielessäni niin että olen muuttunut halujen kohteesta kanssaihmiseksi. Se tuntuu lempeältä ja hyväksyttävältä ajatukselta. Onneksi omat seksihalut ovat jo aika harvassa ja viihdyn tällä hetkellä yksin ihan hyvin. Olen saanut elää iloista ja menevää elämää kolmevitoseksi, sen jälkeen äitielämää ja nyt alkaa kolmas vaihe, poika itsenäistyy. Olen hyvin tyytyväinen kokemaani ja viihdyn kropassani. Tosin on myönnettävä että muutos vaatii aina asenteiden muutosta pään sisällä.

Harva mies saa elää mieleistänsä elämää ennen 35 vuoden ikää kunnes on alkanut kertymään varallisuutta ja 10 vuoden säännöllinen treeni alkaa näkymään kypsänä dressman olemuksena, tällöin vasta naisetkin vaivautuvat keskustelemaan ja antamaan huomiota. Tässä vaiheessa on kuitenkin pakko heivata ikäisensä naiset pois rääkymästä ja suunnata katse 10-15 vuotta nuorempiin joiden kanssa elää menetetty nuoruus. Sillä miehilläkin on tarve saada huomiota kuten norminaisilla.

Tämä saa minut surulliseksi. En tosiaan toivo, että monien miesten ainoa mielekkyys elämässä tulee vain ihailusta, ulkonäöstä ja (nuoremmista) naisista.

Miehet haluaa ihailua ihan samalla lailla kuin naiset. Sekä kehumista ulkonäöstä.

Suurin osa miehistä EI KOSKAAN ole saanut yhtäkään kehua ulkonäöstään eikä juurikaan mitään ihailua.

Kyllä se on eri asia saada kiinnostusta 20-30 vuotiaalta naiselta kuin 40-50 vuotiaalta.

Naiset ei vaan käsitä miehen elämää. Erittäin suurella osalla miehistä on äärettömän suuria vaikkeuksia saada nainen kiinnostumaan itsestään. Silloinkin nainen on vaan kiinnostunut miehestä ja ehkä rupeaa suhteeseen. Mutta äärettömän harva mies on koskaan saanut kokea samaa kuin nuoret naiset: Onpa siinä komea mies, ottaisipa tuo minut.

Suurin osa miehistä elää koko elämänsä ilman että yksikään nainen on koskaan aktiivinen heitä kohtaan eli yrittää iskeä miehen tai että tulisi kehumaan miestä (ilman että on parisuhteessa siihen tai oma äiti).

Mies joutuu tekemään työtä sen eteen että naiset edes huomaa. Sitä ja tätä sirkustemppua jolla todistaa että ei ole mikään täysi luuseri.

Sama asia menee jopa seksuaallisuuteen. Suurin osa naisista ei pidä miehen kroppaa kiihottavana eikä miehen sukuelimiä. Se on erittäin loukkaava miehistä. Jos nainen ei pidä miehen sukuelimen ulkonäöstä niin ei se pidä miehestäkään. Kyse ei ole edes mistään seksistä vaan siitä että jokainen ihminen haluaa että joku pitää häntä hyvännäköisenä ja jokainen halua että hänen kumppaninsa pitää myös hänen sukuelimestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Ihmisten jotka hankkii lapsia tulisi itse maksaa lastensa koulutus peruskoulusta asti. Verorahoilla nekin maksetaan.

Ja kukas maksaa ylivoimaisesti suurimman osan verorahoista?

Lasten vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ketään kiinnostaa, ”hankkiiko” joku toinen lapsia vai ei.

Tuntuu typerältä tällaiset julkiset ”minä en halua lapsia”-julistukset kuin myös joidenkin vouhotus siitä, miten kaikkien pitäisi perustaa perhe eikä mistään muusta saa samanlaista iloa elämään.

Miksi nämä lapsettomat sitten kehtaavat valittaa vanhana että jonkun pitäisi heitä hoitaa?

Vanhustenhoito ja eläkkeet pois lapsettomilta.

Lapsesta voi tulla mikäliehunsvotti, joka elää yhteiskunnan rahoilla. Pöljä, eläkettä maksetaan tehdyn palkkatyön perusteella, ei lapsimäärän perusteella.

Ja toiseksi, me lapsettomat säästämme pitkän pennin ja meillä on varaa ostaa hoivapalvelut yksityisiltä.

Hoivapalvelut maksaa yksityiseltä noin 5000 - 10000 euroon kuussa. Hintaan ei sisälly lääkkeitä tai muitakaan vastaavia kuluja.

Kysymys ei ole myöskään suorasta rahasta vaan siitä että kukaan ei ole hoitamassa sinua. Kun ei ole ihmisiä sitä tekemässä.

Eläkejärjestelmä on kaatumassa. Juuri siksi että maksajien määrä vähenee. Eli koska ihmiset ei tee lapsia niin ei ole niitä eläkkeen maksajiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat pieniä vain hetken ja kohta jo lentävät omilleen. Suomessa on paljon niitä vanhempia lapsettomia jotka itkevät yksinäisyyttään. Ei sitä ymmärrä 35-vuotiaana.

18 vuotta jonka yksikin lapsi vanhemman sitoo ei kylläkään ole hetki vaan lähes koko aikuisikä, sen jälkeen etenkin nainen on jo vanha luuska.

Ja varsinkin jos tekee 2-3 lasta parin vuoden välein. Kun tekee ensimmäisen lapsen vaikka 26 vuotiaana ja siitä eteenpäin pari muksua vielä. Nuorin kun syntyy äiti on kolmekymppinen ja kun hän saa nuorimmaisenkin täysi-ikäiseksi hän itse on jo melkein viisikymppinen tai vanhempikin jos aloittaa lastenteon myöhemmällä iällä.

Eli aika ehtoopuolella sitä ollaan jo kun lapset lentävät pesästä pois ja vihdoinkin saa taas sitä omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat pieniä vain hetken ja kohta jo lentävät omilleen. Suomessa on paljon niitä vanhempia lapsettomia jotka itkevät yksinäisyyttään. Ei sitä ymmärrä 35-vuotiaana.

Suomessa on myös todella paljon vanhoja ihmisiä jotka itkevät yksinäisyyttään vaikka heillä on lapsi tai lapsia. Ei koskaan voi tietää miten elämä vie. Lapsi voi aivan hyvin päätyä asumaan toiselle puolelle maailmaa ja häntä näkee max. muutaman kerran vuodessa. Käy terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodissa ja kysy hoitajilta, ketkä siellä ovat niitä surkeimpia ja yksinäisimpiä. Ne eivät suinkaan ole ne lapsettomat, jotka koko elämänsä ovat tienneet että heitä eivät lapset käy katsomassa, vaan ne joiden lapset eivät ehdi tai pysty. Nämä sitten katkeroituvat pahasti.

Tässä viimeiset pari vuotta kun olen isääni käynyt katsomassa, niin enpä ole siellä juurikaan muita ihmisiä nähnyt kuin näiden vanhusten lapsia. Kenen luulet siellä käyvän? Ystävät ovat joko kuolleita tai laitoshoidossa. Sama juttu sisarusten kanssa. Oma isäni on 90-vuotias. Jo silloin, kun hän oli 80-vuotias, hän puheli ystävistään, kun ovat kuolleet tai laitoshoidossa. Vaikka isällänikin sisaruksia on ja hän on vanhin, niin kyllä hänenkin sisaruksensa ovat kuolleet tai huonokuntoisia. Yksi veli käy kerran pari vuodessa katsomassa, kun asuu sen verran etäämmällä. Jos isälläni ei olisi lasta ja lapsenlapsia, niin yksin olisi.

Juuri tätä minäkin mietin viettäessäni kesää kohta yhdeksänkymppisten mutta vielä suhteellisen hyväkuntoisten vanhempieni luona. Suurin osa heidänkin ystävistään on joko kuolleita tai niin raihnaisia, että heihin voi pitää yhteyttä lähinnä puhelimen välityksellä, jolleivät he ole jo dementoituneet. Mutta me lapset välitämme vanhemmistamme edelleen, pidämme heihin yhteyttä ja autamme heitä. Tämän arvoa on vaikea ymmärtää lapsettomana kolmekymppisenä, jos se tärkein asia maailmassa on pystyä lukemaan kirjaa ihan rauhassa.

Käykö kaikkien muiden lapset siellä? Ei todellakaan joten tuo on naurettavaa hyminää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Ihmisten jotka hankkii lapsia tulisi itse maksaa lastensa koulutus peruskoulusta asti. Verorahoilla nekin maksetaan.

Lapset on yhteiskunnan tärkein asia. Ilman niitä yhteiskunta kaatuu.

Mun tuttu jolla on kolme pientä lasta, esikoinen nyt ekalla ja nuorin vuoden ikäinen. Kun hän saa nuo muksut omilleen hän on itse jo melkein 55 vuotias. Ei käy kyllä kateeksi.

Mun oma lapsi on 9 vuoden päästä täysi-ikäinen eli itse olen vasta 44 vuotias silloin. Eli paljon enemmän jää omaa aikaa kuin tuolla mun tutullani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä kaikilla ole oikeus sitten päättää haluammeko edes yrittää saada jälkikasvua vai emme. - On ollut tylsää kuulla jonkun kettan tympeitä uteluita ja kyselyitä, että miksei itselläni ole lapsia, kun ei me kaikki onnistuta heitä saamaan vaikka haluaisimme ja tahtosimme. Mutta en ymmärrä, miksi kaikkien edes tulisi haluta ja tahtoa saada lapsia. - Joskus tuntuu sille, että jotta asia menisi paremmin joillekin, ikäänkuin kaaliin niin täytyy hieman liioitella. Tai käyttäävähän värikästä kieltä.

Ihmisiltä jotka ei lapsia hanki pitäisi ottaa eläkkeet pois.

Ihmisten jotka hankkii lapsia tulisi itse maksaa lastensa koulutus peruskoulusta asti. Verorahoilla nekin maksetaan.

Ja kukas maksaa ylivoimaisesti suurimman osan verorahoista?

Lasten vanhemmat.

Tarkoitat kai isät. Äidit kuluttaa verorahoja niin kauan kun kotona ovat.

Vierailija kirjoitti:

Elämän pitää olla helppoa ja mukavaa. Perheen perustaminen on vaikeaa ja siihen pitää panostaa niin paljon. Ei jaksa. Omat rutiinit on kivempia. Ja kolmessa koirassa on niin paljon työtä, ja vievät enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa kuin lapset. Kuolen yksin, mutta so what.

En kyllä usko että vievät enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa kuin kolme lasta. Kyllä eläintenhoito on sata kertaa helpompaa kuin lasten kasvattaminen ja ruokkiminen ja pukeminen 18 vuotta niin että heistä kasvais kunnon kansalaisia.

Maailma tulee tuhoutumaan ihmisen välinpitämättömyyden takia, joten ihan turhaa keskustelua tämä. Eikö ole parempi, ettei lapsi tee, kun tämä kaikki tulee tuhoutumaan ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin tiedostan, että tulen hyvin todennäköisesti olemaan yksinäinen vanhana. Olenhan sitä nytkin, ja olen ollut suurimman osan elämääni. En oleta, että ystäviä jostain ilmestyy vanhana. Mutta tekisinkö siksi lapsia vastentahtoisesti? En todellakaan!

Kuulostaa äärimmäisen itsekkäältä, että alkaisin tehdä lapsia ihan vain vanhuuden turvaksi ja seuraksi. Pitäisikö minun sitten painostaa heitä jäämään lähelle asumaan? Pystyisinkö edes olemaan sellainen vanhempi josta lapset välittävät, kun lapset olisi tehty vain itsekkäistä syistä? Ylipäätään, aivan järjetöntä olisi tehdä jotain niin pitkäaikaisesti sitovaa kuin lapset, jotta EHKÄ niistä on vanhana seuraa!

Eli älkää huoliko, eiköhän suurin osa lapsettomista ymmärrä myös ne pitkäaikaisvaikutukset. Mutta ei se lasten tekeminen ole ratkaisu, kun niitä ei muuten halua.

Tämä! Se seuran järjestäminen on jokaisen omalla vastuulla, ei lapsia voi tehdä tuon takia että pelkää vanhana jäävänsä yksin. Lapsia pitäisi haluta, sitoutua kasvatukseen yms, kaikkia ei kiinnosta tuollainen vastuu ja sitoutuminen. Sitten kun hankit yhden niin sille pitää tietenkin hankkia kaveri. Koska eihän lapsi voi tarhasta/kouluista niitä kavereita saada. Ikinä ei ole hyvä., aina löytyy näitä muiden elämää kyttääviä arvostelijoita. Ilmeisesti oma elämä ei ole tarpeeksi tyydyttävää ja sisältöä täynnä että on intoa/energiaa arvostella muiden valintoja. Se voi olla vaikea ymmärtää miksei joku halua lapsia jos on itse aina halunnut/ajatellut että se kuuluu jokaiselle, mutta näin vaan on että jotkut oikeasti nauttii lapsettomasta elämästään eikä kaipaa siihen jälkikasvua.