Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär itkee JOKA PÄIVÄ koiraa.
27.08.2018 |
Siis haluaisi koiran. Kaikilla parhaimmilla kavereilla on koira, ja haaveilee itsekkin sellaisesta. Aina on sitä toivonut, mutta nyt kesästä asti on alkanut hinkumaan sitä entistä enemmän. Itkee kun niin toivoisi.
Meillä vain on sellainen juttu, että itse en ole lainkaan koira-ihmisiä, mies ehkä enemmän on, mutta pyörittää kahta yhtiötä ja kotona näkyy vain iltaisin ja vkl. Asumme lisäksi kerrostalossa, joten sisäsiistiksi opettaminenkin olisi haastavampaa.
Koirassa on iso vastuu, eikä sitä vaan voi ottaa pariksi vuodeksi vaan mielestäni sille on pystyttävä tarjoamaan loppuelämän koti.
Tyttö on vasta 8 v, eli aloitti juuri 2.luokan, ja lupaa ja vannoo että lenkittäisi koiran itse jne. Mutta eihän hän sitä osaa kouluttaa ja minäkään tuskin osaan.. Olemme luvanneet että asiaa harkitaan parin vuoden päästä uudelleen kun muutamme maan tasalle, mutta ei nyt kun tilanne on tämä ja meille syntyy muutenkin keväällä vauva.
Miten te muut olette saaneet hillittyä lapsen koiratoivetta? Minä laitoin tytön ratsastustunnille jossa saa olla kontaktissa eläinten kanssa ja pyritään käymään vanhemmillani usein jossa on koira. Silti ei tunnu auttavan yhtään. Itkeä tihrustaa aika usein tätä asiaa.
Kommentit (71)
Kävisikö joku muu eläin, kissa elää tosi kauan. Mutta kävisikö marsu tai hamsteri tai kani. Meillä ainakin nuo Marsut korvasi koiran mankumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tilanne, koska sitä koiraa ei tosiaan kannata ottaa, jos ei ole koiraihminen, siinä on kuitenkin niin kova homma ja vaatii paneutumista. Kai sun täytyy vaan yrittää puhua tytölle järkeä tai ottaa joku toisenlainen lemmikki.
Ok kissa olisi muuten jees mutta se haju on kyllä aika karsea mikä sen hiekkalaatikosta tulee. Olen tosin miettinyt jotain marsuakin,mutta selkeesti haluaa sellaisen jonka kanssa voi olla ja paijata. - ap
Anna sille koirapehmolelu jota pitää ulkoiluttaa kolme kertaa päivässä vähintään puolen tunnin ajan
Nyt vasta luin nuo muut viestit. Eli marsuko siis helpotti koiran kaipuuta? - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti haluatko sitoutua koiraan hoitoon ja kustannuksiin yli 20 vuodeksi. En ole nähnyt yhtään tapausta, jossa lapset olisivat yksinään lupauksista huolimatta hoitaneet ensi-ihastuksen jälkeen koiransa. Kun lapsi lähtee opiskelemaan, koira jää äidin hoidettavaksi.
Täytyy ehkä osata sanoa, että lapsi voi ottaa koiran, sitten kun asuu omillaan.
Laitettiin lapsi joka aamu ja ilta lenkille ja siivoamaan jätöksiä milloin mistäkin, jotka saimme naapurilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku pikkulemmikki ja tiukka sitoutuminen sen hoitamiseen ensin. Siis jyrsijä tms.
Tietenkin siinäkin on se mahdollisuus, että joudut vanhempana kantamaan vastuun.
Olen itse valtavan hoivaamisvietin omaava, luonto- ja eläinrakas, mutta allergikko. Vaikka ihmeparanisin allergiasta, en ottaisi koiraa sen vaativuuden vuoksi. Kouluttamisessa ja aktiviteeteissa valtava työ, ja todella sitovaa. Pieleenkin voi mennä... lähisukulainen on tilanteessa, ettei kukaan halua enää kyläillä hänen luonaan haukkuvien koirien takia.
Ei kerrostalossa ole mitenkään vaikea opettaa koiraa sisäsiistiksi. Ja jos ottaa jonkun seurakoirarodun, jolla ei ole ihmeemmin viettejä, niin kouluttamattakin niistä tulee ihan mukavia kavereita.
Mutta silti olen sitä mieltä että jos vanhemmat ei yhtään halua koiraa, ei sellaista pidä lapselle ottaa. Koska on erittäin todennäköistä että murrosiässä viimeistään, tai kun lapsi lähtee opiskelemaan, koira unohtuu eikä enää kiinnosta. Ja siinä tilanteessa sitten vanhemmat on kiinni 3 kertaa päivässä koiran lenkittämisessä, jota eivät koskaan halunneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan tuon ikäiselle koiraa! Haloo!
Sain koiran pitkän mankumisen jälkeen vasta 12-vuotiaana ja hyvä oikeastaan etten yhtään aiemmin. Sitä ennen hoidin ja lenkitin tuttavien koiria, joskus kävin myös huskytarhalla auttamassa siellä työskennellyttä perhetuttua, ja sain tarpeellista kokemusta ja vähän taskurahaa. Hyvä oppia ennakkoon mitä kaikkea eläimen hoito vaatii. 8v. taitaa olla vielä pieni tuollaiseen itsenäiseen hommaan, mutta ehkä vähän vanhempana? Toivottavasti ratsastus innostaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8-vuotiasta lasta ei voi velvoittaa vastaamaan koiran ulkoilutuksesta, hoidosta ja koulutuksesta vaan vastuu on viime kädessä vanhemmilla, joten mikäli päätätte ottaa koiran kannattaa varautua, että koulutus, ulkoilutus ja hoito jää pääosin teille vanhemmille ja kuvailemasi tilanteen perusteella juuri sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ihmeparanisin allergiasta, en ottaisi koiraa sen vaativuuden vuoksi. Kouluttamisessa ja aktiviteeteissa valtava työ, ja todella sitovaa. Pieleenkin voi mennä... lähisukulainen on tilanteessa, ettei kukaan halua enää kyläillä hänen luonaan haukkuvien koirien takia.
En ole itse 3 koiran sinkkuomistajana huomannut ollenkaan tuota valtavaa työtä. En tosin ihmeemmin kouluta emmekä harrasta. Silti koirat on oikein mukavia ja rauhallisesti käyttäytyviä. Sitovaa toki siinä mielessä että työpäivän jälkeen ei voi lähteä esim. harrastuksiin, koska koiria ei vaan voi taas jättää yksin 9 tunnin yksinolon jälkeen. Eikä matkoille lähdetä paitsi autolla, jolloin koirat pääsee mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli lapsena koira joka sitten haukkui yökaudet ulkona jos vain vähääkään haukkua kuului kaukaisuudesta ja isä laittoi sitten pois ja kissa tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Anna sille koirapehmolelu jota pitää ulkoiluttaa kolme kertaa päivässä vähintään puolen tunnin ajan
Tämä. Herätys klo 06.00 jolloin eka ulkoilutus.
Sitten toinen ulkoilu heti koulun loppumisen jälkeen klo 14.00
iltaulkoilu jonkun suosikkitelkkariohjelman aikaan
Viikon jos jaksaa, niin ihmettelen.
Joo ei koiraa. Mun yksi kasvatti on tällä hetkellä tuossa tilanteessa, että on kodissa jossa lapsi hinkui 10-vuotiaana koiran, se minulta ostettiin, mutta nyt kiinnostaa lähinnä pojat ja "meneminen". Ei koira enää yhtään. Ja erittäin kiireiset vanhemmat yrittää jotenkin lenkitellä koiraa vaikkeivat yhtään haluaisi eikä ehtisi. Ei siis saa ollenkaan rodulle tarpeellista määrää liikuntaa, lähinnä jonkinlaisen minimin niin ettei nyt ihan eläinsuojelutapauksena voi pitää.
Mä annoin periksi mankumiselle ja kyllä kaduttaa ja paljon. Lapsi kyllä tykkää koirasta ja vie uloskin, mutta silti vastuu on aikuisella. En tykkää yhtään koirasta, se vinkuu ja näykkii kaikkea, on pentu vielä mutta todella rasittava. Toivottavasti rauhoittuu ajan myötä. Nyt on täytynyt perehtyä koiran kasvatukseen ym, ei olis aikaa eikä kiinnostusta. Kyllä lapsen pitäisi oppia että ei kaikkea saa mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mieti haluatko sitoutua koiraan hoitoon ja kustannuksiin yli 20 vuodeksi. En ole nähnyt yhtään tapausta, jossa lapset olisivat yksinään lupauksista huolimatta hoitaneet ensi-ihastuksen jälkeen koiransa. Kun lapsi lähtee opiskelemaan, koira jää äidin hoidettavaksi.
Täytyy ehkä osata sanoa, että lapsi voi ottaa koiran, sitten kun asuu omillaan.
Niinpä. Ja vielä yleisempää että kiinnostus koiraan loppuu jo kuukauden jälkeen. Tai ainakin ulkoilutukset jäävät vanhempien vastuulle. Oletko valmis heräämään joka aamu viemään koiran ulos pakkasessa tai kaatosateessa? Lisäksi väsyneenä töiden jälkeen lähteä uudestaan ulkoilemaan ja vielä illallakin. Eläinlääkärikulut, ruuat ja muut hankinnat. Koiralla voi mennä puolesta vuodesta vuoteen oppia sisäsiistiksi. Sitä ennen kaikki sotkut sisällä siivottava. Lisäksi kaikki muu tapakoulutus koiralle ettei pureskele huonekaluja tai hauku yksinollessaan. 8-vuotias on liian pieni ymmärtämään mitä vastuuta koirassa on. Ottakaa hoitokoiria ja jos naapurista löytyisi koira mitä voisi ulkoiluttaa, sen luulisi auttavan vähän.
Älä tee sitä virhettä että hankitte koiran. Kääpiöhamsterit elää pari vuotta, laittakaa sellanen.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin kakarana vonguin ja manguin koiraa. Joka päivä. Ja joka päivä vastaus oli ei. Mankumista kesti 7-11v ja aina se oli ei. Lopulta meille tuli kissanpentu tavallaan vahingossa ja siihen loppui halu saada koira. Kaikki tyytyväisiä ja helpompi huolehtia kuin koira.