Appivanhemmat, vauva ja tossu mies. Onko meillä toivoa? :(

Olen lukenut koko ketjun ja omistan itse rajattoman äidin, jonka kanssa olemme nyt välirikossa. Tästä ketjusta on saanut todella paljon hyviä vinkkejä omaankin tilanteeseen, kiitos niistä kaikille.

Ja ap! Vaikutat viestiesti perusteella määrätietoiselta ja vahvalta äidiltä joka haluaa toimia lapsensa parhaaksi. Anna itsellesi lupa puolustaa itseäsi (tiedän, vaikeaa) ja lastasi. Tee asioita joista saat voimaa ja hyvää oloa. Pidä mielessäsi määränpää mihin pyrit! Muiden tunteista et ole vastuussa, sinä ja lapsi olette tärkeimmät.

Ap on kyllä silti selittämättömän tohveli ja nynny. Selkeästi on älykäs ja koulutettu, miksei se sitten näy itsevarmuutena? Fiksujen naisten päälle ei typerä anopit tallo, jos yrittävät niin kerta jää viimeiseksi ja anoppi kiukuttelemaan jatkossa ihan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Tämä koko ketju on ollut täynnä erittäin hyviä viestejä ja ajatuksia tilanteen laukaisemiseksi ja avuksi ap:lle. Olen lukenut tätä suurella mielenkiinnolla ja kiitollisuudella, että ap saa apua tästä.

Kuten ap itsekin sanoit, nyt olet laittanut niin yksityiskohtaisia viestejä, että jos anoppi (tai joku muu tunnistaa) niin sitten tunnistaa. Ehkä on kuitenkin hetki pysähtyä miettimään jatkoa, kannattaako tänne enää kopioida anopin viestejä. Olet tietysti nyt saanut itse asiassa rohkaisua ja ikään kuin tulpan auki, joten mielellään jo vähän revittelee, mutta ehkä kannattaa kuitenkin himmailla...

Toivottavasti saisit käytyä tätä asiaa nyt läpi tämän alkusysäyksen jälkeen miehesi, luotettavan ystävän tai jonkun ulkopuolisen kanssa! Saat minultakin voimahalauksen ja tsemppitoivotuksen. Anopin (ja suvun) tunnistettavuus kannattaa kuitenkin jättää pois, siitä on hyötyä itsellesikin, jos tämä viestiketju kantautuu asianosaisten tietoon.

Haluan uskoa, että saatte miehesi kanssa keskusteltua tilanteesta. Ehkä hänkin kärsii ja kokee syyllisyyttä nykyisestä, muttei osaa toimia mitenkään muuten. Pyrkikää vahvaan yhteiseen tahtotilaan ja olkaa onnellinen perhe!

Kiitos paljon tsempeistä! Toki minun on kirjoitettava harkiten. Mutta toisaalta - kenenkään ulkopuolisen on mahdoton yhdistää henkilöitä ja tapahtumia, saati yksittäisiä viestejä? Toinen miniä ja anoppi ovat ainoat asianomaiset jotka teoriassa voisivat ketjun nähdä. (Se toinen miniä - jos luet tätä, niin tiedoksesi että ymmärrän sinua enemmän kuin uskotkaan ja yritän pitää puoliasi jatkossa mummolassa. Olet erittäin hyvä äiti)

Olen poistanut muutaman viestin juuri ennen lähetä-painikkeen painamista koska niissä on ilmennyt sellaisia anoppiini liittyviä tunnistettavuuksia joista esim. joku hänen työkaverinsa voisi teoriassa pystyä päättelemään kenestä on kyse. Todellinen mahdollisuus tälle olisi kyllä ollut erittäin pieni. Mutta silti! Olen mielestäni pysynyt anonyymeissä rajoissa noita viestejä lukuunottamatta. Koen ne kokonaiskuvan kannalta oleellisiksi. Ja anoppini eksyminen av:lle ja tähän keskusteluun on riskinä samaa luokkaa kuin se, että autoni syttyy itsestään tuleen tuossa pihalla. (Niinkin voi käsittääkseni käydä!)

Vierailija kirjoitti:

Ap on kyllä silti selittämättömän tohveli ja nynny. Selkeästi on älykäs ja koulutettu, miksei se sitten näy itsevarmuutena? Fiksujen naisten päälle ei typerä anopit tallo, jos yrittävät niin kerta jää viimeiseksi ja anoppi kiukuttelemaan jatkossa ihan keskenään.

Tämä touhu muuttuu nyt. Että jaan näkemyksesi, ikävä kyllä. Mutta varmaan esikoisvauva ja hormonit ovat laskeneet puolustuksiani. Ja anoppi on hyödyntänyt tilannetta sellaisella röyhkeydellä mihin en olisi ikinä osannut varautua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nyt kuuskymppiset anopit tällä palstalla surffaa? Esim oma anoppi 64v ei osaa tietokonetta edes käynnistää saati käyttää, ja oma pölhö äiti 65v osaa nippanappa käyttää muttei osaa surffata muualla kuin iltasanomien sivuilla.

Ainoo joka voisi tunnistaa on se toinen miniä mutta jos se on kiltti ja varovainen, niin ikinä ei ilmianna ketjua.

Muistatteko sen anopin, joka tuli itkemän anoppi avauksiin, että "kyllä se perintö kuitenkin aikanaan kelpaa".

Kyllä ne hullu-anopit vaan löytää tiensä tännekkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nyt kuuskymppiset anopit tällä palstalla surffaa? Esim oma anoppi 64v ei osaa tietokonetta edes käynnistää saati käyttää, ja oma pölhö äiti 65v osaa nippanappa käyttää muttei osaa surffata muualla kuin iltasanomien sivuilla.

Ainoo joka voisi tunnistaa on se toinen miniä mutta jos se on kiltti ja varovainen, niin ikinä ei ilmianna ketjua.

Muistatteko sen anopin, joka tuli itkemän anoppi avauksiin, että "kyllä se perintö kuitenkin aikanaan kelpaa".

Kyllä ne hullu-anopit vaan löytää tiensä tännekkin

Jos on niin huono tuuri että se prosentin mahdollisuus (anoppi ei vietä aikaansa koneella) toteutuisikin niin käsittääkseni en silti ole rikkonut esim. yksityisyydensuojaa. Mikäli niin älytön tuuri todella on että anoppi eksyy tähän ketjuun niin ainakin välit menevät pysyvästi poikki ilman naamatusten tapahtuvaa konfliktia. Ehkä hän sulattelee asioita jonkun vuoden ja voimme yrittää joskus uudestaan. Mutta jos riski tähän olisi oikeasti vähänkin varteenotettava niin olisin muokannut tapahtumia ja yksityiskohtia ronskilla kädellä tai jättänyt koko avauksen tekemättä. (Onneksi en jättänyt :)) 

Olen järkyttynyt lukemastani. Sinulla on vain yksi elämä joten älä elä sitä miellyttäen muita. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta perustella yhtään mitään anopille. Olet aikuinen ihminen eikä hänellä ole elämäänne mitään sanavaltaa. Älä rupea neuvottelemaan tällaisen ihmisen kanssa, sillä annat hänelle valtaa. Toteat vain, että asia on näin piste. Anoppi täytyy etäännyttää vähitellen. Vastaat viesteihin yhä harvemmin ja tylymmin. Jos tulee valitusta miksei vastata, voi vastata esim. En ehdi nyt raportoimaan, minulla on tekemistä. Vierailukyselyihin vastaat yksinkertaisesti Ei sovi. Ei perusteluja. Ymmärrän, että olet nyt herkässä elämäntilanteessa ja väsynytkin. Mutta hei oikeasti, miksi ihmeessä tapaatte noin usein? Nyt on aika kasvaa aikuiseksi ja hankkia oma elämä. Tsemppiä! <3

hjälp kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on kyllä silti selittämättömän tohveli ja nynny. Selkeästi on älykäs ja koulutettu, miksei se sitten näy itsevarmuutena? Fiksujen naisten päälle ei typerä anopit tallo, jos yrittävät niin kerta jää viimeiseksi ja anoppi kiukuttelemaan jatkossa ihan keskenään.

Tämä touhu muuttuu nyt. Että jaan näkemyksesi, ikävä kyllä. Mutta varmaan esikoisvauva ja hormonit ovat laskeneet puolustuksiani. Ja anoppi on hyödyntänyt tilannetta sellaisella röyhkeydellä mihin en olisi ikinä osannut varautua.

Jos ei ole ennen joutunut tekemisiin rajattoman ihmisen kanssa, ei osaa heti puolustautua. Pistää ensin höpinät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitten sanoo nätisti, niinkuin normaalit ihmiset sanovat. Ehkä sanoo uudelleen. Vasta tässä vaiheessa, kun vastapuoli ei reagoi odotetusti, totuus alkaa paljastua. Tässä vaiheessa aikaa on jo kulunut ja kelkka on vaikea kääntää. Sen pystyy kyllä tekemään, mutta tuskin rajatonta suututtamatta. Nämä rajattomat eivät ajattele ja toimi kuten normaalit ihmiset.

Itse olen joutunut laittamaan rajat yhdelle ihmiselle. Se oli kamalaa. Jouduin tsemppaamaan itseäni kunnolla. Ihan koulutettu olen ja hyvässä asemassa töissä. Se mikä hyöty tuosta oli, oli selkärangan vahvistuminen pysyvästi. Kun olen kerran ottanut vastaan rajattoman raivon, ei moinen raivo enää minua pelota. Seuraavan kerran on helpompaa. Nykyään uskallan myös esim. töissä sanoa ”ei” helpommin ja useammin. En enää välitä, jos joku suuttuu tai mitä ajattelee minusta. Eli ap, tsemppiä sinulle. Rajojen asettaminen kannattaa!

Ap, auttaisiko, jos anopille olisi joku selkeä oma juttu vauvan kanssa, jonka voisi selkeästi rajata. Vai yltyisikö anoppi vaan tästä? Tyyliin joka tiistai puolen tunnin vaunulenkki, jonka jälkeen teillä on joku sovittu meni eli lenkki ei voi venyä. Ja näistä rajoista pidettäisiin kiinni. Ja jos tulee rintakipuja tai pahaa mieltä kun ei pääse vauvaa muuten tapaamaan, niin olisit ystävällinen ja huolestunut, että ei kai tämä tiistain lenkki rasita liikaa, pitäisikö se tällä viikolla perua?

Vierailija kirjoitti:

Ap, auttaisiko, jos anopille olisi joku selkeä oma juttu vauvan kanssa, jonka voisi selkeästi rajata. Vai yltyisikö anoppi vaan tästä? Tyyliin joka tiistai puolen tunnin vaunulenkki, jonka jälkeen teillä on joku sovittu meni eli lenkki ei voi venyä. Ja näistä rajoista pidettäisiin kiinni. Ja jos tulee rintakipuja tai pahaa mieltä kun ei pääse vauvaa muuten tapaamaan, niin olisit ystävällinen ja huolestunut, että ei kai tämä tiistain lenkki rasita liikaa, pitäisikö se tällä viikolla perua?

Kokemuksesta voin sanoa että ei auta. Ei rajaton ihminen pysy siellä mihin joku toinen haluaa hänet laittaa. Siitä saa vain loputtoman rajasodan kun se rajaton koko ajan 24/7 pyrkii pois, erilaisin ihmetempuin. Meillä mm ihan yksinkertaisesti tuossa tilanteessa jätti tulematta, löhti lapsen kanssa kaupungille, eikä vastannut puhelimeen.

Ihan järkyttävä toi anopin raskausaika! Pesänrakennusvietti! Voi Herranjumala sentään! Tuli ihan mieleen tämä sarja.

Siinä vauva ryöstetään äidiltään, kunhan ensiksi on toiminut kohdunvuokraajana. Rikas vaimo ja miehensä kerran kuussa raiskaavat naisen. Vaimo pitää kiinni ja mies raiskaa. 

Kun sitten synnytys lähestyy, tuo vaimo tekeytyy synnyttäjäksi toisessa huoneessa. Puuskuttaa tyhjällä kohdullaan ja riitit ovat samat kuin olisi raskaana. Suosittelen katsomaan!

Järkkäispä neuvola isovanhemmille jotain mummovalmennusta missä kerrottaisiin heille miten kuuluu käyttäytyä tuoreen perheen ja vauvan kanssa. Siellä voitaisiin myös puhua niistä tunteista, joita mummoille herää, kun saavat lapsenlapsia. Moni heistä varmasti käy läpi omaa äitiyttään lastenlasten myötä. Ainakin minun äidistä ja anopista molemmista huomaa tämän. Rajoja myös koetellaan ja hermohan siinä menee, kun itse on niin pirun itsenäinen ja haluaisi, että mummotkin kunnioittavat meidän tuoreiden vanhempien äitiyttä ja isyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Järkkäispä neuvola isovanhemmille jotain mummovalmennusta missä kerrottaisiin heille miten kuuluu käyttäytyä tuoreen perheen ja vauvan kanssa. Siellä voitaisiin myös puhua niistä tunteista, joita mummoille herää, kun saavat lapsenlapsia. Moni heistä varmasti käy läpi omaa äitiyttään lastenlasten myötä. Ainakin minun äidistä ja anopista molemmista huomaa tämän. Rajoja myös koetellaan ja hermohan siinä menee, kun itse on niin pirun itsenäinen ja haluaisi, että mummotkin kunnioittavat meidän tuoreiden vanhempien äitiyttä ja isyyttä.

Ei. Se oliis rajattomille vain taas uusi tapa kuvitella itsensä perheenjäseneksi ja osalliseksi johonkin ja lujittaisi käsitystä, että koko prosessi onkin heidän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkkäispä neuvola isovanhemmille jotain mummovalmennusta missä kerrottaisiin heille miten kuuluu käyttäytyä tuoreen perheen ja vauvan kanssa. Siellä voitaisiin myös puhua niistä tunteista, joita mummoille herää, kun saavat lapsenlapsia. Moni heistä varmasti käy läpi omaa äitiyttään lastenlasten myötä. Ainakin minun äidistä ja anopista molemmista huomaa tämän. Rajoja myös koetellaan ja hermohan siinä menee, kun itse on niin pirun itsenäinen ja haluaisi, että mummotkin kunnioittavat meidän tuoreiden vanhempien äitiyttä ja isyyttä.

Ei. Se oliis rajattomille vain taas uusi tapa kuvitella itsensä perheenjäseneksi ja osalliseksi johonkin ja lujittaisi käsitystä, että koko prosessi onkin heidän.

No kyllä mä koen, että meidän vauvan isovanhemmat ovat osa meidän elämää. Siellä valmennuksessahan juuri olisi tarkoitus kertoa noista rajoista. Se olisi hyvä siihen sitten vedota, että ammatti-ihmiset ovat samoilla linjoilla asiassa kuin me vanhemmat. Tuo ikäluokka on kuiteskin aika auktoriteettiuskoista sakkia. Helpompi meitä nuoria ja tyhmiä on vähätellä kuin terveydenhoitoalan ammattilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkkäispä neuvola isovanhemmille jotain mummovalmennusta missä kerrottaisiin heille miten kuuluu käyttäytyä tuoreen perheen ja vauvan kanssa. Siellä voitaisiin myös puhua niistä tunteista, joita mummoille herää, kun saavat lapsenlapsia. Moni heistä varmasti käy läpi omaa äitiyttään lastenlasten myötä. Ainakin minun äidistä ja anopista molemmista huomaa tämän. Rajoja myös koetellaan ja hermohan siinä menee, kun itse on niin pirun itsenäinen ja haluaisi, että mummotkin kunnioittavat meidän tuoreiden vanhempien äitiyttä ja isyyttä.

Ei. Se oliis rajattomille vain taas uusi tapa kuvitella itsensä perheenjäseneksi ja osalliseksi johonkin ja lujittaisi käsitystä, että koko prosessi onkin heidän.

No kyllä mä koen, että meidän vauvan isovanhemmat ovat osa meidän elämää. Siellä valmennuksessahan juuri olisi tarkoitus kertoa noista rajoista. Se olisi hyvä siihen sitten vedota, että ammatti-ihmiset ovat samoilla linjoilla asiassa kuin me vanhemmat. Tuo ikäluokka on kuiteskin aika auktoriteettiuskoista sakkia. Helpompi meitä nuoria ja tyhmiä on vähätellä kuin terveydenhoitoalan ammattilaisia.

Lisäyksenä vielä että meillä on rajaton anoppi, jonka kanssa saa olla vääntämässä vähän väliä. En kuitenkaan ihan heti olisi laittamassa välejä poikki miehen äitiin ja lapseni toiseen mummoon. Aina voi nähdä rajatuin ehdoin jne. Väkivaltaiset ja vaaralliset tapaukset tietenkin kuuluu rajata pois elämästä oli kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkkäispä neuvola isovanhemmille jotain mummovalmennusta missä kerrottaisiin heille miten kuuluu käyttäytyä tuoreen perheen ja vauvan kanssa. Siellä voitaisiin myös puhua niistä tunteista, joita mummoille herää, kun saavat lapsenlapsia. Moni heistä varmasti käy läpi omaa äitiyttään lastenlasten myötä. Ainakin minun äidistä ja anopista molemmista huomaa tämän. Rajoja myös koetellaan ja hermohan siinä menee, kun itse on niin pirun itsenäinen ja haluaisi, että mummotkin kunnioittavat meidän tuoreiden vanhempien äitiyttä ja isyyttä.

Ei. Se oliis rajattomille vain taas uusi tapa kuvitella itsensä perheenjäseneksi ja osalliseksi johonkin ja lujittaisi käsitystä, että koko prosessi onkin heidän.

No kyllä mä koen, että meidän vauvan isovanhemmat ovat osa meidän elämää. Siellä valmennuksessahan juuri olisi tarkoitus kertoa noista rajoista. Se olisi hyvä siihen sitten vedota, että ammatti-ihmiset ovat samoilla linjoilla asiassa kuin me vanhemmat. Tuo ikäluokka on kuiteskin aika auktoriteettiuskoista sakkia. Helpompi meitä nuoria ja tyhmiä on vähätellä kuin terveydenhoitoalan ammattilaisia.

Niin sinä koet. Mihin sinä mitään viranomaisia sitten tarvitset?

Se mitä tarvitaan on keinoja joilla viranomaiset käsittää millaisia hulluja tuolla likkuu niin, että he osaavat suojella lasta ja tämän perhettä.

Nimittäin on tosi järkyttävää miten sitkeässä elää kösitys että esim isovanhemmilta pitää sietää liki mitä tahansa ollakseen hyvä vanhempi.

Minulla on rajaton äiti ja voin vain kuvitella (inhosta väristen) millaisen shown hän saisi aikaan tuollaisessa neuvolan neuvonnassa. Se olisi vain alkuliputus kaikelle sille sekaantumiselle ja rääkkäykselle mikä siinä hänelle oikein luvan kanssa aukeaisi. Oma privaattilinja lapsen henk koht neuvolatietoihin jne. Jo nyt yritti soitella sinne ja sekaantua, varaili lääkäreitä jne.

Ihan vaan semmonen juttu, että monesti näissä pattitilanteissa on kyse siitä, että isovanhemmat eivät tiedä tekevänsä väärin, kun heille ei sitä ole ilmaistu. Itse odotin jopa kymmenen vuotta pääni sisässä kiroten, että anoppi alkaisi käyttäytyä. No ei alkanut. Sitten päätin alkaa sanomaan asioista ja kappas, tilanne parani. Tietenkin on myös näitä oikeasti häiriintyneitä tapauksia, jotka tekevät mitä lystää sanoi kuka tahansa mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan semmonen juttu, että monesti näissä pattitilanteissa on kyse siitä, että isovanhemmat eivät tiedä tekevänsä väärin, kun heille ei sitä ole ilmaistu. Itse odotin jopa kymmenen vuotta pääni sisässä kiroten, että anoppi alkaisi käyttäytyä. No ei alkanut. Sitten päätin alkaa sanomaan asioista ja kappas, tilanne parani. Tietenkin on myös näitä oikeasti häiriintyneitä tapauksia, jotka tekevät mitä lystää sanoi kuka tahansa mitä tahansa.

MITÄ se anoppi sitten sitä ennen teki?

Minusta esim ap:lla paistaa ihan sellainen kylmän viileä vihamielinen ja suorastaan halveksuva perusasenne. Siis anopilla häntä kohtaan. Mahdoton kuvitella, ettei anoppi tietäisi, että ylikävelee ja menee kaiken sopivaisuussääntöjen ohi, esim järjestellessään ap:n perheen menoja omin päin, kutsuessaan itseään äidiksi jne.

Täytyy muistaa, että miehen perhekulttuuri voi olla vaimon oman vastakohta. Jos anoppi on tottunut huseeraamaan niin, ettei kukaan koskaan sano mitään, kuinka hän voi tietää, että se ei käy miniälle? Monesti se riittää, että sanoo kohteliaasti mitä mieltä asiasta on.

Ja olen siis itse rajattoman anopin miniä. Tarkoitukseni ei ole oikeuttaa huonoa käytöstä vaan tuoda näkökulmia. Eihän lähtökohta ihmissuhteissa voi olla se, että pois potkitaan elämästä kun toinen käyttäytyy eri tavalla ja tekee virheitä. Ap:n anoppi voi olla oikeasti kajahtanut tai sitten vaan tottunut tuollaiseen dynamiikkaan. Tottumus on toinen luonto. Vähän inhimillisyyttä nyt teille jotka käskette suoralta kädeltä laittamaan välit poikki. Ei kukaan ole täydellinen.