Lue keskustelun säännöt.
Appivanhemmat, vauva ja tossu mies. Onko meillä toivoa? :(
hjälp
27.08.2018 |
Minä ja mieheni olemme alle kolmekymppisiä vanhempia puolivuotiaalle vauvalle. Eletään normaalia elämää eikä mitään arjenhallinnan ongelmia tms. ole. (Eli isovanhemmilla ei ole syytä huoleen) Olemme naimisissa ja etsineet omistusasuntoa. Nyt asunnonetsintä on vähän jäissä, kuin sanattomasta sopimuksesta. Minun ja miehen välit ovat tulehtuneet, olen pahasti stressaantunut enkä pysty nukkumaan kunnolla. Joudun välillä "psyykkaamaan" itseäni näkemään vauvan omana, rakkaana vauvanani, jolle minä olen maailman tärkein ihminen juuri nyt. Syy siihen psyykkaamiseen on tässä:
- Anoppi sekosi vauvastamme heti alussa jo. Olin hormonipäissäni, täysin tuore äiti, en osannut puolustautua. Hän otti lapsen minulta ja lähti näkyvistä vauvan kanssa. Ei palauttanut edes itkevää vauvaa minulle. Ei ole vieläkään KERTAAKAAN antanut lasta syliini - olen joutunut *ottamaan* vauvan esim. kotiin lähtiessä. Anoppi kutsuu minua ainoastaan etunimelläni vauvalle, ei IKINÄ kutsu äidiksi :( Mies nähnyt tätä käytöstä koko ajan, ei näe ongelmaa. Sanoi ettei "halua pahoittaa kenenkään mieltä" - minun mielelläni ei ole väliä.
- Appivanhemmat sanoivat silloin kun vauva oli 1kk että nyt on aika jättää yöhoitoon. "Meidän luona on vauvan hyvä olla". En tietenkään antanut enkä pysty antamaan pitkään aikaan. "Vitsailevat" joka kerta täällä käydessään että mepä otetaankin vauva nyt meille. Tiedän, että kyseessä ei ole puhdas vitsi vaan kokeilevat kepillä jäätä. Minusta tuntuu että he pitävät itseään parempina vauvalle kuin vauvan omat vanhemmat - hyvä hoitaja tukee vauvan suhdetta vanhempiin lyttäämisen sijaan?
- Appiukko sanoi kaikkien kuullen kerran kun lähdin heiltä vauvan kanssa iltatoimiin kotiin, että "ei se *vauvan nimi* tarvitse sinua mihinkään, lähde sinä yksin kotiin kyllä vauva voisi jäädä tänne". Mieheni seisoi vieressä, ei sanonut mitään. Luottamus särähti osittain rikki tuossa tilanteessa.
- Vauvan kanssa on saatava olla ilman minua. Muuta ei lasketa vauvan kanssa olemiseksi. "pitää tottua mummoon ja ukkiin". Väkisin lähtevät pois näköpiiristä, kävelemään ulos vauva sylissä yms. joka kerta kun siellä käydään. Meidän luona eivät kylästele vaan aina on käytävä heillä vaikka täysin terveet, työelämässä olevat keski-ikäiset kyseessä. Vähintään kerran viikossa pitäisi ajaa 50km suuntaansa heille, muuteen tulee harkittua marttyyrin itkua miehen puhelimeen viestien muodossa. "Äidillä on niin ikävä vauvaa", saattaa mies sanoa kun näitä viestejä tulee.
- Jos alkaisimme johonkin taloprojektiin nyt niin se olisi miehen, appiukon ja anopin projekti. Minä kelpaisin sinne raksatöihin koska vauvahan voisi olla silloin anopilla. Haluaisin niin kovasti pois tästä pienestä luukusta jossa nyt asumme mutta pelkään joutuvani kurkkua myöten suohon jos sitoudun taloasioihin nyt.
Tätä ei voinut mitenkään aavistaa ennen lapsen syntymää. Käytös muuttui täysin ja mies taantui. Minun tavoilleni hoitaa vauvaa naureskellaan väheksyvästi ja esimerkiksi toiveeni välttää suubakteerien joutumista vauvan suuhun karieksen takia (eli ei yletöntä naaman suukottelua) on nyt miehen puolen suvun yleinen vitsi. Vauvan kasvot ovat siis märät kuolasta anopin jäljiltä ja hän vain naurahti ja pyöräytti silmiään kun pyysin pusuttelemaan muualle kuin suun ympäristöön.
Vauva tuntuu näiden juttujen jälkeen jotenkin vieraalta ja vatsaani vääntää epävarmuus. Se on tässä kaikkein pahinta.
Kommentit (2146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se eka kulttuurierot maininnut 1975 (vau mikä ketju!), enkä puhunut mitään kritiikittömästä hyväksymisestä. Totesin vain että varmaan osaltaan aiheuttavat kitkaa. Kiistämätöntä kuitenkin on, että ne ovat osa miehen perhetaustaa. Tosiaan - eikö vanhemmat _yhdessä_ päätä mitä arvoja lapselleen välittävät?! Ei kai äiti voi vaan sanella että näillä mennään?! Nyt ap puhuu jo erosta ja vaatii mieheltään aika rajuja liikkeitä nopeasti. En väheksy apn kärsimyksiä mutta onhan se aika raju ja lopullinen liike. Ekö miestä - ei niinkään appivanhempia - olisi hyvä vielä kuulla. Sanelu ei yleensä auta asioiden ratkaisussa vaikka olisi kuinka oikeassa.
Minä olin se toinen maltillinen kulttuurierot ymmärtävä tyyppi. Aika tuttua av-kamaa, että maltilliset yritetään kivittää. Tai alapeukuttaa, hui kauhistus. En minäkään lähtisi eroamaan jos välit on parilla muuten kunnossa. Ap taitaa painostaa miestä liikaa pesäeroon. Luulisi siinä vaiheessa ymmärtävän kun lähtee pohjoiseen ettei se mitään ruusuista ole, ihmiset ovat epäluuloisia ja osa sitten huonolla tuurilla tuuliheittoja.
En repisi miestä erilleen suvustaan, en asettaisi jyrkkiä ehtoja, selkeät rajat riittää. En itse eristyisi suvusta tai eristäisi lasta. Mutta kontrolloidut tapaamiset eikä kovin tiuhaan. Parempi laiha sopi kuin lihava riita.
Ja ehdottomasti lujittaisin itseni ettei kukaan ota minulta lasta sylistä tai sano miten minä olen. Hermostumatta, dramatisoimatta, ihan lujasti vaan. Jos ei se auta niin etäisyys auttaa.
Rajattomien ihmisten kanssa ei välttämättä saa aikaan laihaa sopua. Minun äitini on tuollainen rajojen ylittelijä, eikä mikään muu onnistu kuin välien katkaisu. Hän ei pysy mitenkään muuten missään rajoissa.
Ja jos toisen vanhempi on tuollainen rajaton, sen rajattoman lapsen pitää suojella sitä puolisoaan ja perhettään. Ei jäädä miettimään että mitä tässä nyt tapahtuu. Sitä se ap mieheltään odottaa.
Nostit esiin asian mitä mietin.. välien katkaisun ymmärrän täysin jos muu ei auta eikä sitä vuosikaupalla mietitä.
Mutta tuo, että rajattoman lapsen pitää suojella puolisoa ja perhettä - miksi? Miksi aikuinen ihminen ei huolehdi itsestään vaan odottaa, että se puoliso huolehtii? Ei ihmissuhteita huolehdita jonkun puolesta, ei ainakaan aikuisten eikä kukaan ole mikään toisen tunteiden tulkki vaan itse pitää suojella itseään ja perhettään. Vierastan ajatusta, että ap piiloutuisi miehensä selän taakse ja huutelisi sieltä, että sano äidillesi, puolusta minua, sano sitä ja tätä. Ei tuossa mitään fyysistä väkivaltaa ole niin mikä estää sanomasta itse mikä sopii ja mikä ei. Puoliso voi olla aika jähmettynyt omien syidensä vuoksi niin miksi juuri hänen pitää tilanne ratkaista. Voiko sen ratkaista erikseen tai yhdessä.
Rajattoman ihmisen kanssa on vain pakko valita puoli. Ei hänen kanssaan ole mahdollista elää missään normaalissa suhteessa.
Tätä eivär tajua ne jotka ei vaan tajua koska eivät ole eläneet tällaisen ihmisen kanssa.
Esim minun mieheni ja veljeni vaimo ovat molemmat olleet alussa jopa sitä mieltä että äitini on väärin ymmärretty.
He tavallaan ”leikkivät tulella” tajuamatta ollenkaan ettei se höpsöksi söpöksi mummeliksi heittäytyvä nainen ole ihana, leppoisa tai vaan vahingossa uhri.
Veljeni vaimo oli menettää koko lapsensa ennen kuin tajusi.
Ja kysymys että ”mikset itse sano” on lapsellisuudessaan jo riemukas. Ihan niin kuin rajattomalle mitään edes kannattaisi sanoa.
Niin no, minä kirjoitin kommentin ap:n tilanteeseen ja sinä kirjoitat omasta tilanteestasi niin ei ihan kohtaa jutut. Sanoin ottaa etäisyyden tai sanoa suoraan miten ollaan. Kai tekin olette keskustelleet ennen etäisyyttä. Ja ei siinä ole mitään lapsellista, että sanoo mitä ajattelee tai tuntee. Ethän sinä voi mitätöidä kaikkien muiden kokemuksia tai mielipiteitä vaikka omasi on mitä on.
Sinä kirjoitit kommentin ihmisenä joka ei tiedä asiasta mitään.
Minä kirjoitin kommentin ihmisenä joka tietää asiasta kaiken.
Eihän mitään ongelmia edes olisi jos tuo anoppi olisi ihminen jolle voisi jotain sanoa niin että hän kuuntelisi. Joten aika naiivia ihmetellä että "mikset sano". Onko anoppi mielestäsi kuunnellut?
Eikö itsestäsikin olisi rasittavaa jos toinen tietämättä mitään toisesta ihmisestä sanoo "sinä et voi ymmärtää mitä minä olen kokenut". Se on aika typerää käytöstä olettaa ja tuohan menee kahteen suuntaan, sinä et tiedä mitään minusta ja minun kokemuksistani.
Minulla on tapana miettiä miten tilanteessa olisi parasta toimia. Ja olen ottanut, osaan ottaa etäisyyden. Mutta minusta hienointa on, että löysin puolison, joka ei vaadi minua taistelemaan hänen taisteluitaan eikä pitämään hänen puoltaan, sanoittamaan hänen tunteitaan. Hän tekee sen ihan itse ja se on suunnaton vapautus minulle. Sitä tarkoitin mutta sinä et muuten sitä koskaan pysty ymmärtämään koska et ilmeisesti pysty ajattelemaan oman napasi ympäriltä.
Ja kyllä, ihmiset eivät ole telepaatteja, heille on sanottava asiat suoraan, olivat he kuuntelumoodissa tai eivät.
Voi hyvä ihminen sentään kun eihän tuollaiset ihmiset kuuntele. On siis aivan tyhmää edes miettiä että mitä pitää sanoa tai miten tai kuka.
Sinä et tajua nyt ollenkaan mistä tässä on edes kyse.
Tässä on kyse vaarallisista ihmisistä joilta pitää suojella viattomia.
Ei kyse ole siitä että joku sanoo vähän pahasti kahvijonossa ja siihen sitten pitäisi aviomiehen lehahtaa ritarina paikalle.
Ai anteeksi, en tajunnut että tarkoitit teidän olohuoneeseen veitset hampaissa ryntäävää merirosvojoukkoa, ei ne varmaan kuuntele. Tai merirosvomummo? Ja ettei kannata koskaan sanoa että ei käy, lähde, poistu, ei siis sanoa mitään koskaan vaan mennä vaikka sohvan taakse kun ei ne mummot kuuntele.
Ja et sinäkään kyllä "kuuntele" pointti oli ettei siinä kahvijonossakaan tarvitse puolison lehahdella ritarillisesti paikalle kun aikuinen osaa mielestäni hoitaa tilanteen ihan itse.
Antaapa olla, en minä jaksa keskustella tyypin kanssa joka aloittaa "voi hyvä ihminen" se ei ole käypä keskustelun aloitus, sillä yritetään hallita toista ihmistä kuin lasta että älä sinä mitään yritä kun et tiedä etkä ymmärrä etkä osaa etkä tajua ja on tyhmää miettiä..
Katkaise se mitätöinnin ketju äläkä toista sitä mitä sinulle on tuputettu, älä ylläpidä huonoa asennetta. Tuo meinaan näkyy ulosannissasi.
Sinä et kuuntele. Et suostu ottamaan tietoa vastaan.
Vänkytät jostain omasta väärästä tulkinnastasi ja paasaat asiasta, joka on sinulle selkeästi täysin outo.
Esim ap:n tapauksessa se vaara ei suinkaan ole mikään ”merirosvomummo” vaan siellä oman kulttuurin keskuudessa elelevä hyvinkin verkostoitunut ihminen jolla on kontaktit ja lonkerot ties minne.
Hän pystyy tekemään ulkoa muuttaneen miniänsä elämästä helvettiä halutessaan. Lastensuojeluasiakkaan ja täydellisen hylkiön.
Joka ei voi lähteä koska sillpin ei saa lasta mukaan ja joka joutuu elämään siellä anopin säännöillä jos haluaa lapsensa pitää.
Ainoa suoja joka miniällä voi siellä olla on se oma puoliso.
Tämä oli kieltämättä ufo mielipide. Ehkä en suosittelisi luotettavana tietolähteenä.
Täysin pätevä arvio.
Nythän ne appivanhemmat on jo kiristäneet ja painostaneet tunnetasolla ja taloudellisesti. Seuraavaksi tulee viranomaisiin turvautuminen.
Jep, dramatisointiin taipuvan kyökkipsykologin arvio. En kritisoi sitä etteikö isovanhemmat yrittäisi, tuskin mutta ehkä. Mutta kritisoin kovasti sitä ajatusta ja pelon lietsonta, että nyt yön selkään ap ja muuta heti ja pelasta viaton lapsesi heti kun muuten se viedään sinulta... ahaa? Normaali perhe, ei mitään poikkeamia ja vanhemmat käy täysillä, ei riippuvaisuuksia. Että noinkohan käy?
Appivanhemmathan on jo ilmaisseet huolia ap:n mielentervrydestä ja ns jaksamisesta.
Anopin kiintymys ja mielenkiinto lasta kohtaan sairasta.
Kaske siitä.
Niin että riittää sun mielestä huostaanottoon? Että nyt on lastensuojeluviranomaiset tulossa hakemaan lapsen pois vanhempien luota, niinkö? Ja sijoittamaan lapsen isovanhemmille, niinkö?
Tällaistahan en ole kirjoittanut.
Jos puoliso ei ole ap:n puolella vaan pysyy siellä anopin helmoissa ja valitsee tämän ja ottaa eron, hän saa lapsen ja sitä kautta se lapsi päätyy joka tapauksessa anopin hallintaan sitten.
Jaa et vai? Lainaan
"Sinä et kuuntele. Et suostu ottamaan tietoa vastaan. Vänkytät jostain omasta väärästä tulkinnastasi ja paasaat asiasta, joka on sinulle selkeästi täysin outo. Esim ap:n tapauksessa se vaara ei suinkaan ole mikään ”merirosvomummo” vaan siellä oman kulttuurin keskuudessa elelevä hyvinkin verkostoitunut ihminen jolla on kontaktit ja lonkerot ties minne. Hän pystyy tekemään ulkoa muuttaneen miniänsä elämästä helvettiä halutessaan. Lastensuojeluasiakkaan ja täydellisen hylkiön. Joka ei voi lähteä koska sillpin ei saa lasta mukaan ja joka joutuu elämään siellä anopin säännöillä jos haluaa lapsensa pitää. Ainoa suoja joka miniällä voi siellä olla on se oma puoliso."
Niin. Missä tossa muka sanotaan että lapsi huostaanotetaan?
Lastensuojelun asiakas ja jos haluaa lapsensa pitää. Mitä muuta sillä tarkoitit? Pitäisikö sinun opetella kirjoittamaan selkeämmin mitä tarkoitit? Turha pelolla lietsominen ei auta ihmistä rauhoittumaan ja ajattelemaan järkevästi. Siksi puutuin kirjoitukseesi.
Lastensuojelun asiakas joka leimautuu huonoksi äidiksi joka eron yhteydessä menettää lapsensa isälle ja appivanhemmille.
Äiti jolla haviattu jaksamisongelmia ja kiintymyssuhdeongelmia jne ja jonka lastenkasvatus on anopin varassa. Jne.
Kyllä se verkostoitunut mukava anoppi saa sen miniänsä mustamaalattua. Appi ja muu lähipiiri säestää.
Pitäisikö sinun opetella lukemaan? Jos tarkoittaisin huostaanottoa, siinä lukisi huostaanotto. Älä kohkaa.
Joopa joo ja tosi realistista ap:n tapauksessa :D
Lähtikö sulla vähän lapasesta.. kannattaa rauhoittua.Neuvottele sinä vasn rajattoman mt-potilaan kanssa ja katso mihin se johtaa.
Olenhan minä tässä saanut sinunkin mielenkiintosi pysymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo ap:n anopin uusi lähentymisyritys osoittanut minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi koko tilanne on päässyt edes syntymään. Lasta on edelleen haluttu retuuttaa kuin käsinukkea anopin tunteet ja halut edellä. Käytännössä anoppi yritti jatkaa kanssakäymistä ihan muuttumattomilla pelisäännöillä, kirsikkana kakun päällä vielä se halvatun kuusimatto.
Tuo poroilla kiristäminenkin noudattelee täysin rajattoman ihmisen tyypillistä käyttäytymistä. Tehdään niin kuin minä sanon, hyvällä tai pahalla. Valitettavasti noin pienellä paikkakunnalla pelkään, että pahin on vielä edessä. Anoppi kyllä keksii vielä uutta kiusaa. Onneksi ap ja mies ovat samassa veneessä ja toivottavasti anoppi ei pääse iskemään kiilaa väliin myöskään tulevilla tempauksilla.
Täällä ehdotettua sietämistä ja vastaan tulemista en suosittele. Ei tehoa tuohon ihmistyyppiin ja johtaa vain samaan kurjuuden kehään mistä tämä ketju alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se eka kulttuurierot maininnut 1975 (vau mikä ketju!), enkä puhunut mitään kritiikittömästä hyväksymisestä. Totesin vain että varmaan osaltaan aiheuttavat kitkaa. Kiistämätöntä kuitenkin on, että ne ovat osa miehen perhetaustaa. Tosiaan - eikö vanhemmat _yhdessä_ päätä mitä arvoja lapselleen välittävät?! Ei kai äiti voi vaan sanella että näillä mennään?! Nyt ap puhuu jo erosta ja vaatii mieheltään aika rajuja liikkeitä nopeasti. En väheksy apn kärsimyksiä mutta onhan se aika raju ja lopullinen liike. Ekö miestä - ei niinkään appivanhempia - olisi hyvä vielä kuulla. Sanelu ei yleensä auta asioiden ratkaisussa vaikka olisi kuinka oikeassa.
Minä olin se toinen maltillinen kulttuurierot ymmärtävä tyyppi. Aika tuttua av-kamaa, että maltilliset yritetään kivittää. Tai alapeukuttaa, hui kauhistus. En minäkään lähtisi eroamaan jos välit on parilla muuten kunnossa. Ap taitaa painostaa miestä liikaa pesäeroon. Luulisi siinä vaiheessa ymmärtävän kun lähtee pohjoiseen ettei se mitään ruusuista ole, ihmiset ovat epäluuloisia ja osa sitten huonolla tuurilla tuuliheittoja.
En repisi miestä erilleen suvustaan, en asettaisi jyrkkiä ehtoja, selkeät rajat riittää. En itse eristyisi suvusta tai eristäisi lasta. Mutta kontrolloidut tapaamiset eikä kovin tiuhaan. Parempi laiha sopi kuin lihava riita.
Ja ehdottomasti lujittaisin itseni ettei kukaan ota minulta lasta sylistä tai sano miten minä olen. Hermostumatta, dramatisoimatta, ihan lujasti vaan. Jos ei se auta niin etäisyys auttaa.
Rajattomien ihmisten kanssa ei välttämättä saa aikaan laihaa sopua. Minun äitini on tuollainen rajojen ylittelijä, eikä mikään muu onnistu kuin välien katkaisu. Hän ei pysy mitenkään muuten missään rajoissa.
Ja jos toisen vanhempi on tuollainen rajaton, sen rajattoman lapsen pitää suojella sitä puolisoaan ja perhettään. Ei jäädä miettimään että mitä tässä nyt tapahtuu. Sitä se ap mieheltään odottaa.
Nostit esiin asian mitä mietin.. välien katkaisun ymmärrän täysin jos muu ei auta eikä sitä vuosikaupalla mietitä.
Mutta tuo, että rajattoman lapsen pitää suojella puolisoa ja perhettä - miksi? Miksi aikuinen ihminen ei huolehdi itsestään vaan odottaa, että se puoliso huolehtii? Ei ihmissuhteita huolehdita jonkun puolesta, ei ainakaan aikuisten eikä kukaan ole mikään toisen tunteiden tulkki vaan itse pitää suojella itseään ja perhettään. Vierastan ajatusta, että ap piiloutuisi miehensä selän taakse ja huutelisi sieltä, että sano äidillesi, puolusta minua, sano sitä ja tätä. Ei tuossa mitään fyysistä väkivaltaa ole niin mikä estää sanomasta itse mikä sopii ja mikä ei. Puoliso voi olla aika jähmettynyt omien syidensä vuoksi niin miksi juuri hänen pitää tilanne ratkaista. Voiko sen ratkaista erikseen tai yhdessä.
Rajattoman ihmisen kanssa on vain pakko valita puoli. Ei hänen kanssaan ole mahdollista elää missään normaalissa suhteessa.
Tätä eivär tajua ne jotka ei vaan tajua koska eivät ole eläneet tällaisen ihmisen kanssa.
Esim minun mieheni ja veljeni vaimo ovat molemmat olleet alussa jopa sitä mieltä että äitini on väärin ymmärretty.
He tavallaan ”leikkivät tulella” tajuamatta ollenkaan ettei se höpsöksi söpöksi mummeliksi heittäytyvä nainen ole ihana, leppoisa tai vaan vahingossa uhri.
Veljeni vaimo oli menettää koko lapsensa ennen kuin tajusi.
Ja kysymys että ”mikset itse sano” on lapsellisuudessaan jo riemukas. Ihan niin kuin rajattomalle mitään edes kannattaisi sanoa.
Niin no, minä kirjoitin kommentin ap:n tilanteeseen ja sinä kirjoitat omasta tilanteestasi niin ei ihan kohtaa jutut. Sanoin ottaa etäisyyden tai sanoa suoraan miten ollaan. Kai tekin olette keskustelleet ennen etäisyyttä. Ja ei siinä ole mitään lapsellista, että sanoo mitä ajattelee tai tuntee. Ethän sinä voi mitätöidä kaikkien muiden kokemuksia tai mielipiteitä vaikka omasi on mitä on.
Sinä kirjoitit kommentin ihmisenä joka ei tiedä asiasta mitään.
Minä kirjoitin kommentin ihmisenä joka tietää asiasta kaiken.
Eihän mitään ongelmia edes olisi jos tuo anoppi olisi ihminen jolle voisi jotain sanoa niin että hän kuuntelisi. Joten aika naiivia ihmetellä että "mikset sano". Onko anoppi mielestäsi kuunnellut?
Eikö itsestäsikin olisi rasittavaa jos toinen tietämättä mitään toisesta ihmisestä sanoo "sinä et voi ymmärtää mitä minä olen kokenut". Se on aika typerää käytöstä olettaa ja tuohan menee kahteen suuntaan, sinä et tiedä mitään minusta ja minun kokemuksistani.
Minulla on tapana miettiä miten tilanteessa olisi parasta toimia. Ja olen ottanut, osaan ottaa etäisyyden. Mutta minusta hienointa on, että löysin puolison, joka ei vaadi minua taistelemaan hänen taisteluitaan eikä pitämään hänen puoltaan, sanoittamaan hänen tunteitaan. Hän tekee sen ihan itse ja se on suunnaton vapautus minulle. Sitä tarkoitin mutta sinä et muuten sitä koskaan pysty ymmärtämään koska et ilmeisesti pysty ajattelemaan oman napasi ympäriltä.
Ja kyllä, ihmiset eivät ole telepaatteja, heille on sanottava asiat suoraan, olivat he kuuntelumoodissa tai eivät.
Voi hyvä ihminen sentään kun eihän tuollaiset ihmiset kuuntele. On siis aivan tyhmää edes miettiä että mitä pitää sanoa tai miten tai kuka.
Sinä et tajua nyt ollenkaan mistä tässä on edes kyse.
Tässä on kyse vaarallisista ihmisistä joilta pitää suojella viattomia.
Ei kyse ole siitä että joku sanoo vähän pahasti kahvijonossa ja siihen sitten pitäisi aviomiehen lehahtaa ritarina paikalle.
Ai anteeksi, en tajunnut että tarkoitit teidän olohuoneeseen veitset hampaissa ryntäävää merirosvojoukkoa, ei ne varmaan kuuntele. Tai merirosvomummo? Ja ettei kannata koskaan sanoa että ei käy, lähde, poistu, ei siis sanoa mitään koskaan vaan mennä vaikka sohvan taakse kun ei ne mummot kuuntele.
Ja et sinäkään kyllä "kuuntele" pointti oli ettei siinä kahvijonossakaan tarvitse puolison lehahdella ritarillisesti paikalle kun aikuinen osaa mielestäni hoitaa tilanteen ihan itse.
Antaapa olla, en minä jaksa keskustella tyypin kanssa joka aloittaa "voi hyvä ihminen" se ei ole käypä keskustelun aloitus, sillä yritetään hallita toista ihmistä kuin lasta että älä sinä mitään yritä kun et tiedä etkä ymmärrä etkä osaa etkä tajua ja on tyhmää miettiä..
Katkaise se mitätöinnin ketju äläkä toista sitä mitä sinulle on tuputettu, älä ylläpidä huonoa asennetta. Tuo meinaan näkyy ulosannissasi.
Sinä et kuuntele. Et suostu ottamaan tietoa vastaan.
Vänkytät jostain omasta väärästä tulkinnastasi ja paasaat asiasta, joka on sinulle selkeästi täysin outo.
Esim ap:n tapauksessa se vaara ei suinkaan ole mikään ”merirosvomummo” vaan siellä oman kulttuurin keskuudessa elelevä hyvinkin verkostoitunut ihminen jolla on kontaktit ja lonkerot ties minne.
Hän pystyy tekemään ulkoa muuttaneen miniänsä elämästä helvettiä halutessaan. Lastensuojeluasiakkaan ja täydellisen hylkiön.
Joka ei voi lähteä koska sillpin ei saa lasta mukaan ja joka joutuu elämään siellä anopin säännöillä jos haluaa lapsensa pitää.
Ainoa suoja joka miniällä voi siellä olla on se oma puoliso.
Tämä oli kieltämättä ufo mielipide. Ehkä en suosittelisi luotettavana tietolähteenä.
Täysin pätevä arvio.
Nythän ne appivanhemmat on jo kiristäneet ja painostaneet tunnetasolla ja taloudellisesti. Seuraavaksi tulee viranomaisiin turvautuminen.
Jep, dramatisointiin taipuvan kyökkipsykologin arvio. En kritisoi sitä etteikö isovanhemmat yrittäisi, tuskin mutta ehkä. Mutta kritisoin kovasti sitä ajatusta ja pelon lietsonta, että nyt yön selkään ap ja muuta heti ja pelasta viaton lapsesi heti kun muuten se viedään sinulta... ahaa? Normaali perhe, ei mitään poikkeamia ja vanhemmat käy täysillä, ei riippuvaisuuksia. Että noinkohan käy?
Appivanhemmathan on jo ilmaisseet huolia ap:n mielentervrydestä ja ns jaksamisesta.
Anopin kiintymys ja mielenkiinto lasta kohtaan sairasta.
Kaske siitä.
Niin että riittää sun mielestä huostaanottoon? Että nyt on lastensuojeluviranomaiset tulossa hakemaan lapsen pois vanhempien luota, niinkö? Ja sijoittamaan lapsen isovanhemmille, niinkö?
Tällaistahan en ole kirjoittanut.
Jos puoliso ei ole ap:n puolella vaan pysyy siellä anopin helmoissa ja valitsee tämän ja ottaa eron, hän saa lapsen ja sitä kautta se lapsi päätyy joka tapauksessa anopin hallintaan sitten.
Jaa et vai? Lainaan
"Sinä et kuuntele. Et suostu ottamaan tietoa vastaan. Vänkytät jostain omasta väärästä tulkinnastasi ja paasaat asiasta, joka on sinulle selkeästi täysin outo. Esim ap:n tapauksessa se vaara ei suinkaan ole mikään ”merirosvomummo” vaan siellä oman kulttuurin keskuudessa elelevä hyvinkin verkostoitunut ihminen jolla on kontaktit ja lonkerot ties minne. Hän pystyy tekemään ulkoa muuttaneen miniänsä elämästä helvettiä halutessaan. Lastensuojeluasiakkaan ja täydellisen hylkiön. Joka ei voi lähteä koska sillpin ei saa lasta mukaan ja joka joutuu elämään siellä anopin säännöillä jos haluaa lapsensa pitää. Ainoa suoja joka miniällä voi siellä olla on se oma puoliso."
Niin. Missä tossa muka sanotaan että lapsi huostaanotetaan?
Lastensuojelun asiakas ja jos haluaa lapsensa pitää. Mitä muuta sillä tarkoitit? Pitäisikö sinun opetella kirjoittamaan selkeämmin mitä tarkoitit? Turha pelolla lietsominen ei auta ihmistä rauhoittumaan ja ajattelemaan järkevästi. Siksi puutuin kirjoitukseesi.
Lastensuojelun asiakas joka leimautuu huonoksi äidiksi joka eron yhteydessä menettää lapsensa isälle ja appivanhemmille.
Äiti jolla haviattu jaksamisongelmia ja kiintymyssuhdeongelmia jne ja jonka lastenkasvatus on anopin varassa. Jne.
Kyllä se verkostoitunut mukava anoppi saa sen miniänsä mustamaalattua. Appi ja muu lähipiiri säestää.
Pitäisikö sinun opetella lukemaan? Jos tarkoittaisin huostaanottoa, siinä lukisi huostaanotto. Älä kohkaa.
Joopa joo ja tosi realistista ap:n tapauksessa :D
Lähtikö sulla vähän lapasesta.. kannattaa rauhoittua.Neuvottele sinä vasn rajattoman mt-potilaan kanssa ja katso mihin se johtaa.
Olenhan minä tässä saanut sinunkin mielenkiintosi pysymään.
???
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ap:n anopin uusi lähentymisyritys osoittanut minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi koko tilanne on päässyt edes syntymään. Lasta on edelleen haluttu retuuttaa kuin käsinukkea anopin tunteet ja halut edellä. Käytännössä anoppi yritti jatkaa kanssakäymistä ihan muuttumattomilla pelisäännöillä, kirsikkana kakun päällä vielä se halvatun kuusimatto.
Tuo poroilla kiristäminenkin noudattelee täysin rajattoman ihmisen tyypillistä käyttäytymistä. Tehdään niin kuin minä sanon, hyvällä tai pahalla. Valitettavasti noin pienellä paikkakunnalla pelkään, että pahin on vielä edessä. Anoppi kyllä keksii vielä uutta kiusaa. Onneksi ap ja mies ovat samassa veneessä ja toivottavasti anoppi ei pääse iskemään kiilaa väliin myöskään tulevilla tempauksilla.
Täällä ehdotettua sietämistä ja vastaan tulemista en suosittele. Ei tehoa tuohon ihmistyyppiin ja johtaa vain samaan kurjuuden kehään mistä tämä ketju alkoi.
Viisaita sanoja. Jos tuollaisessa tilanteessa alkaa sietämään tai tulemaan vastaan, niin saa olla anopin kynnysmattona kunnes anopista tai itsestä aika jättää. Noiden rajattomien kanssa ei ole kultaista keskitietä, ainoastaan ääripäät. Mä valitsin vuosien yrittämisen, sietämisen ja pahan olon jälkeen itseni ja perheeni. Onhan siitä tullut pskaa niskaan, mutta parempi mulle ja perheelleni näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ap:n anopin uusi lähentymisyritys osoittanut minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi koko tilanne on päässyt edes syntymään. Lasta on edelleen haluttu retuuttaa kuin käsinukkea anopin tunteet ja halut edellä. Käytännössä anoppi yritti jatkaa kanssakäymistä ihan muuttumattomilla pelisäännöillä, kirsikkana kakun päällä vielä se halvatun kuusimatto.
Tuo poroilla kiristäminenkin noudattelee täysin rajattoman ihmisen tyypillistä käyttäytymistä. Tehdään niin kuin minä sanon, hyvällä tai pahalla. Valitettavasti noin pienellä paikkakunnalla pelkään, että pahin on vielä edessä. Anoppi kyllä keksii vielä uutta kiusaa. Onneksi ap ja mies ovat samassa veneessä ja toivottavasti anoppi ei pääse iskemään kiilaa väliin myöskään tulevilla tempauksilla.
Täällä ehdotettua sietämistä ja vastaan tulemista en suosittele. Ei tehoa tuohon ihmistyyppiin ja johtaa vain samaan kurjuuden kehään mistä tämä ketju alkoi.
Viisaita sanoja. Jos tuollaisessa tilanteessa alkaa sietämään tai tulemaan vastaan, niin saa olla anopin kynnysmattona kunnes anopista tai itsestä aika jättää. Noiden rajattomien kanssa ei ole kultaista keskitietä, ainoastaan ääripäät. Mä valitsin vuosien yrittämisen, sietämisen ja pahan olon jälkeen itseni ja perheeni. Onhan siitä tullut pskaa niskaan, mutta parempi mulle ja perheelleni näin.
Täysin samaa mieltä. Minä olisin myös mielelläni ottanut laihan sovun, mutta se ei vaan rajattomien kanssa onnistu. Ne jotka täällä ketjussa siihen kehottavat, eivät ole joutuneet tekemisiin täysin rajattoman ihmisen kanssa. On vaikea tehdä kompromisseja yksin tai olla sovussa hukkaamatta itseään, kun toinen ei joko tule milliäkään vastaan tai vetää kehiin itkupotkumarttyyriraivarit. Meillä katkaistiin välit. Harmittaa, että siihen piti mennä, mutta on tämä rauha sen arvoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Vierailija kirjoitti:
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Isosiskoni on pahin. Lapseton lapsen omija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi porotokka-ap:n nimimerkki (hjälpp) on eri kuin aloittaja-ap:n (hjälp)?
Vierailija kirjoitti:
Miksi porotokka-ap:n nimimerkki (hjälpp) on eri kuin aloittaja-ap:n (hjälp)?
Viesti 1955 (ehkä sivulla 130).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Anoppi
Vierailija kirjoitti:
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Miehen ex. Mies on tekemisissä pakolliset lapsiinsa liittyvät asiat, ei muuten. Minä en ole enää tekemisissä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Anoppi
Vierailija kirjoitti:
Kuka teille on rajaton ihminen, ap:lla anoppi, itsellä oma vanhempi sisko - kuka teille on?
Ei kukaan siksi tätä keskustelua on erittäin vaikea hyväksyä/ymmärtää.
Tuli ihan puskista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole edes tavannut anoppiani, eikä voisi vähempää kiinnostaa hänen asiat tai kuka on .
en anopin kanssa mennyt naimisiin.
Ap:n miehellä on vielä opittavaa, hän ei selvästikään ymmärrä millä tavalla narsisti ajattelee ja kommunikoi. Tuo tulkinta siitä että villahaalari on tehty sovinnon eleenä on täysin väärä, sen oikea tarkoitus on palauttaa anopin valta-asema. Nuo tuommoiset eleet konfliktien jälkeen eivät ole anteeksipyyntöjä, ne ovat _anteeksiantoja_, siis tässä tapauksessa Ap:ta ja hänen miestään kohtaan.
Haalari viestittää ”MINÄ olen valmis antamaan kokemani loukkaukset anteeksi, ja unohtamaan tämän teidän hölmöilynne aikaansaaman riidan, sillä MINÄ olen sentään kohtuullinen ja jalomielinen ihminen, ja MINÄ osaan ajatella sitä että MINÄ olen lapselle elintärkeä.”
Noin se sisäinen puhe suunnilleen menee. Tämä on helppo tietää sillä narsistilla on kehittymätön oma minuus, joten he toimivat ja ajattelevat kaikki suht kaavamaisesti, narsistin tavoin, ei yksilöllisen persoonallisuuden tavoin.
On omakohtaista kokemusta, todella tiedän mistä puhun. Ap:n miehelle suosittelen kirjoja narsistin lapsena kasvamisesta, mm Janne Viljakainen on kirjoittanut aiheesta suomeksi.
Oikein paljon tsemppiä teille, näitä ”haalareita” ja ”poroja” tulee vielä, mutta kun katkotte lankoja yksi kerrallaan niin ehkä rauha löytyy. Ap:n mies on rajussa tilanteessa, hänen silmänsä aukeavat sille etteivät hänen vanhempansa olekaan toimineet rakkaudesta, ja hän joutuu kirjoittamaan osan lapsuudestaan uudestaan. Lapsi uskoo omasta vanhemmastaan aina vain hyvää, se on psyykkeen suojamekanismi, ja tuota kuvaa voi olla vaikea murtaa. Netistä löytyy sivu nimeltä ”out of the fog” -joka on suunnattu persoonallisuushäiriöisten vanhempien lapsille, siellä kuvataan hyvin ”lightbulb moment” jolloin lapsen illuusio vanhemmasta särkyy ja hänen näkee tämän todellisen luonteen.
Vierailija kirjoitti:
en ole edes tavannut anoppiani, eikä voisi vähempää kiinnostaa hänen asiat tai kuka on .
en anopin kanssa mennyt naimisiin.
Mua kyllä kiinnostaa, millainen ihminen on mun miehen kasvattanut. Selittää kyllä monta asiaa. Tekemisissä anopin kanssa en juurikaan ole, koska hän on kovin ikävä ihminen. Poikansa ei onneksi ole.
Up, kiinnostaa ap:n kuulumiset
Ap, tule kertomaan kuulumisia. Me fanitetaan sua ❤️
Onkohan ap miettinyt miehensä kanssa muuttoa toiseen kuntaan, kauemmaksi appivanhemmista? Sen verran lähelle, että porot pystyy hoitamaan? Mä pelkäisin tuollaista anoppia, yksin miettii jotain suurempaa kostoa miniälleen.
Neuvottele sinä vasn rajattoman mt-potilaan kanssa ja katso mihin se johtaa.