Miehen vähäinen kiinnostus seksiin kanssani harmittaa lähes päivittäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama tilanne. Vaimo kieltäytyy systemaattisesti jos teen aloitteen, säälistä hän sitten joskus ehdottaa.

Aloin kieltäytymään itse, hyvä porno on parempaa kuin sääliseksi. Nyt hän on tosin alkanut valittamaan miksei kelpaa minulle, olisi kannattanut miettiä aikaisemmin miltä minusta tuntuu kun ei huvita.

Sama täällä. Minä ainakin opin olemaan niin hyvin ilman että jätän aloitteet naiselle ja saatan kieltäytyä välillä hänen käytöksen tai sanomien takia. Mieli tekis kylläkin vaikka joka päivä. 36v

Ihan kamala suhde. Miksi et lähde vaan 'koulutat' naistasi?

Suhteessamme on paljon muutakin seksi sekä ei ole oikein tiedossa pontentteaalisja ja halukasta korvaajaakaan hänelle.

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Kamala tilanne, mutta eihän seksi liity rakkauteen vaan seksuaalisiin tarpeisiin. Eli puoliso voi ihan hyvin rakastaa vaikka ei haluaisikaan seksiä. Jostakin syystä hänellä ei tällä hetkellä ilmeisesi juurikaan ole seksuaalisia tarpeita. Pettämiseen tai eroon ei kannata ryhtyä.

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Aina ei haluta, ja silloin kyse ei ole siitä, että "no eeeehkä, jos nuolet ensin", vaan silloin seksi tuntuu yhtä houkuttelevalta kuin juurihoito. Itsensä saa pakottaa siihen ja siitä jää jälkikäteen paha ja raiskattu olo, vaikka toinen olisi kuinka rakas ja ihana. Tällaisten kokemusten jälkeen seksi on entistä vaikeampaa, koska keho muistaa tuollaiset tilanteet jälkeenpäin.

Ymmärrän, että enemmän haluavalle tilanne ottaa varmasti koville. Mutta niin se ottaa sille toisellekin. Ei toinen (jos todella on haluton) tee sitä kiduttaakseen, vaan siksi, että suostuminen haluttomana on väkivaltaa itseä kohtaan. Varmasti suurimmalle osalle on todella kova paikka sanoa omalle rakkaalle, että "ei nyt, minä en kykene".

Anteeksi nyt mutta naisena sanon että valehtelet. Juurihoito on oikeasti kivuliasta. Jos seksi koskee on joku vika tai fyysinen ongelma minkä voi korjata. Et ole rehelllinen. Jos minun rakkaani pyytäisi tekemään jotain edes kerran kuussa joka ei kuitenkaan aiheuta fyysistä kipua niin sen tekemättä jättäimen olisi kyllä minulta tahallista pahoinpitelyä. Vaikka pyytäisi vietkö roskat kun ne haisee? Ja en haluaisi. Tekisin sen ihan piruuttani. En koska se olisi jotenkin ylivoimaista.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli mies, joka halusi korkeintaan kahden viikon välein. Tuli aika yllätyksenä, koska oli kovassa naistenmiehen maineessa ja yhden yön juttuja oli vaikka kuinka takana. Sanoi, että suhteessa hänelle riittää muu läheisyys. Tiedä sitten mitä tuossa oli taustalla, mutta aiheutti kyllä minussa itseinhoa ja yritin tottua tilanteeseen, koska eihän ketään saa pakottaa seksiin, mutta olin kyllä onnellinen tuonkin vuoksi kun suhde päättyi. Päätin, ettei enää ikinä tuollaista.

Syy on selkeä: naisten valloittaminen on kiintoisampaa kuin yhden kanssa pelehtiminen. Alkaa se ohrapuuron syöntikin ottaa päähän, jos sitä joka päivä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Aina ei haluta, ja silloin kyse ei ole siitä, että "no eeeehkä, jos nuolet ensin", vaan silloin seksi tuntuu yhtä houkuttelevalta kuin juurihoito. Itsensä saa pakottaa siihen ja siitä jää jälkikäteen paha ja raiskattu olo, vaikka toinen olisi kuinka rakas ja ihana. Tällaisten kokemusten jälkeen seksi on entistä vaikeampaa, koska keho muistaa tuollaiset tilanteet jälkeenpäin.

Ymmärrän, että enemmän haluavalle tilanne ottaa varmasti koville. Mutta niin se ottaa sille toisellekin. Ei toinen (jos todella on haluton) tee sitä kiduttaakseen, vaan siksi, että suostuminen haluttomana on väkivaltaa itseä kohtaan. Varmasti suurimmalle osalle on todella kova paikka sanoa omalle rakkaalle, että "ei nyt, minä en kykene".

Anteeksi nyt mutta naisena sanon että valehtelet. Juurihoito on oikeasti kivuliasta. Jos seksi koskee on joku vika tai fyysinen ongelma minkä voi korjata. Et ole rehelllinen. Jos minun rakkaani pyytäisi tekemään jotain edes kerran kuussa joka ei kuitenkaan aiheuta fyysistä kipua niin sen tekemättä jättäimen olisi kyllä minulta tahallista pahoinpitelyä. Vaikka pyytäisi vietkö roskat kun ne haisee? Ja en haluaisi. Tekisin sen ihan piruuttani. En koska se olisi jotenkin ylivoimaista.

Kyllähän seksi ilman omaa halua ja kostumista voi sattua. Naisen on tarkoitus kiihottua ja kostua ennen yhdyntää.

Hei valittakaa vasta sitten kun alle 10prosenntia aloituksistanne torjutaan. Muulloin teillä on asiat paljon paremmin kuin valtaosalla miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Onko se nyt sitten pihtaamista, ettei mies suostu seksiin minun mielikseni minun tehdessä aloitteen? Ap

Ei. Pihtaamisessa on kyse vallankäytöstä tyyliin "et ole siivonnut, joten seksiä ei tipu". Se että ei tee mieli tai oma luontainen rytmi on eri kuin puolisolla, ei ole pihtaamista

Vierailija kirjoitti:

Seksiä on parhaimmillaan pari kertaa viikossa, mutta melkein kuukaudenkin taukoja saattaa tulla. Seksiä on kun mies haluaa ja tekee aloitteen, minun ei kannata niitä tehdä koska pakit ovat osoittautuneet todennäköisimmäksi seuraukseksi jo monen vuoden ajan. Itse haluaisin voida luottaa siihen että seksiä olisi varmasti edes viikottain. Kun ei ole, mieleen tulee ajatuksia etten välttämättä halua elää näin tyytymättömänä tähän itselleni todella tärkeään elämänalueeseen loppuikääni. Nuorin lapsi on vielä päiväkoti-ikäinen. Ja ei, en ole lakannut huolehtimasta vartalostani ja ulkonäöstäni pitkän suhteen ja lasten myötä.

Tulet mun kanssa panemaan jos panettaa, meillä akkaan ei saa edes koskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Aina ei haluta, ja silloin kyse ei ole siitä, että "no eeeehkä, jos nuolet ensin", vaan silloin seksi tuntuu yhtä houkuttelevalta kuin juurihoito. Itsensä saa pakottaa siihen ja siitä jää jälkikäteen paha ja raiskattu olo, vaikka toinen olisi kuinka rakas ja ihana. Tällaisten kokemusten jälkeen seksi on entistä vaikeampaa, koska keho muistaa tuollaiset tilanteet jälkeenpäin.

Ymmärrän, että enemmän haluavalle tilanne ottaa varmasti koville. Mutta niin se ottaa sille toisellekin. Ei toinen (jos todella on haluton) tee sitä kiduttaakseen, vaan siksi, että suostuminen haluttomana on väkivaltaa itseä kohtaan. Varmasti suurimmalle osalle on todella kova paikka sanoa omalle rakkaalle, että "ei nyt, minä en kykene".

Mies voi viedä ne roskat itsekin. Jos haluaa naisesta roskakuskin, silloin kannattaa vaihtaa kumppania.

Minulle tuntuisi melkein helpommalta antaa miehen lyödä itseäni kuin suostua seksiin silloin kun ei haluta.

Täällä myös yksi halujensa kanssa jo vuosikymmenen taistellut nainen. Aluksi ajattelin että koska muuten menee hyvin niin en erilaisten seksihalujen vuoksi halua erota vaan varmaan sopeudun asiaan. Nyt, lukemattomien pakkien ja ehkä joka toinen viikko saadun intohimottoman sääliseksin jatkuttua vuosia en enää itsekään halua miestäni yhtään. Pitäköön tunkkinsa stana.

Muilta miehiltä tulee kyllä ehdotuksia ja kieltäytyminen tuntuu jo todella vaikealta. Mitä tässä nyt tekee kun perhettä ei haluaisi rikkoa ja avoimeen suhteeseen ei mies suostu vaan käyttäytyy kuin kakara joka ei itse halua lelua mutta kukaan muukaan ei saa siihen koskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian moni suhde on epäsuhtainen halujen suhteen. Jos puoliso pihtaa niin kyllä kannattaa lähteä. Meillä on vain yksi ainoa elämä. Lapset on paljon paremmassa jamassa kuin mitä pelkäsin kun eropäätöksen tein. Kun asiat hoidetaan lapsen etu edellä, he eivät mene erosta rikki. Ilottoman ja alakuloisen äidin tilalle ovat saaneet äidin joka nauraa ja on energinen.

Pihdata on kyllä aivan hirveä sana tässä yhteydessä. Pihtaaminen on seksistä puhuttaessa mielestäni sitä, että seksiä käytetään kiristämisen ja vallankäytön välineenä, vaikka itselläkin tekisi mieli. Se, että ihminen on oikeasti haluton ja siten hänellä ei ole seksuaalista pääomaa mistä käyttää on aivan eri asia. Vaikka hän kuinka tahtoisi antaa kumppanille mitä tämä haluaa, hänen kukkaronsa on tyhjä, hänellä ei ole mitä antaa.

Hei, älä viitti. Sitä vallankäyttöähän te naiset teette tällä tavalla verhoillen sen väsymyksen, ajankohdan tms. piikkiin tai ylipäätään asiaan joka harmittaa ja joka monesti on mies, miehen käytös, miehen mielipiteet, miehen tekemättömyys, miehen liika tekeminen, miehen unohtelu, miehen liian hyvä muisti, miehen ymmärtämättömyys, miehen logiikka, miehen kanssa puuttuu läheisyyttä, läheisyyttä on liikaa jne., jotta mies ymmärtäisi kuinka vaikea on keskittyä edes tuohon seksiin, kun niin moni asia on pielessä. Pieni osa taitaa olla myös muita, ihan hyviä syitä kuten kuukautiset, ei rakasta miestä tai ei tunne vetovoimaa eli on aika ottaa ero, haluaa sen eron jostain mystisestä syytä, jota ei voi paljastaa, kun elämä on muutenkin niin vaikeaa eli mahdollisesti on jo toinen mies, mies pettänyt eli kannattaa erota, inhoaa miestä eli kannatta erota, mies haisee eli kannattaa erota, jos pysyvää, on syystä tai toisesta seksiin liittyvä trauma, joka vaatisi oikeasti keskustelemista ammattilaisen kanssa, muuten kannattaa taas miettiä sitä eroa, läheisen kuolema, joka siis on läheisempi kuin naapurin Liisan mummo, joka kerran toi itsepoimittuja mustikoita ja oli niin herttainen, mutta nyt poissa, tauti alapäässä/yläpäässä/jokapaikassa tai sairaus yleensä ja sitä rataa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös yksi halujensa kanssa jo vuosikymmenen taistellut nainen. Aluksi ajattelin että koska muuten menee hyvin niin en erilaisten seksihalujen vuoksi halua erota vaan varmaan sopeudun asiaan. Nyt, lukemattomien pakkien ja ehkä joka toinen viikko saadun intohimottoman sääliseksin jatkuttua vuosia en enää itsekään halua miestäni yhtään. Pitäköön tunkkinsa stana.

Muilta miehiltä tulee kyllä ehdotuksia ja kieltäytyminen tuntuu jo todella vaikealta. Mitä tässä nyt tekee kun perhettä ei haluaisi rikkoa ja avoimeen suhteeseen ei mies suostu vaan käyttäytyy kuin kakara joka ei itse halua lelua mutta kukaan muukaan ei saa siihen koskea.

Tuo tilanne oli minullakin, tajusin että vieraat miehet osoittavat halua mua kohtaan useammin kuin oma mies! No kerran sitten vastaan tulikin mies johon tunsin liian suurta vetovoimaa, välillämme sellainen elokuvien kemia. Nyt olemme naimisissa.

Vuosia sitä jaksaa olla uskollinen ja haluaa pitää perheen ehjänä. En minä sitäkään ajanjaksoa kadu. Ehtivätpä lapset kasvaa isommiksi. En kadu liittoani enkä todellakaan kadu eroani mutta nautin todella suunnattomasti tämän hetken tilanteesta, tänäänkin olemme mieheni kanssa olleet kotona etätöissä ja rakastelleet kahdesti.

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös yksi halujensa kanssa jo vuosikymmenen taistellut nainen. Aluksi ajattelin että koska muuten menee hyvin niin en erilaisten seksihalujen vuoksi halua erota vaan varmaan sopeudun asiaan. Nyt, lukemattomien pakkien ja ehkä joka toinen viikko saadun intohimottoman sääliseksin jatkuttua vuosia en enää itsekään halua miestäni yhtään. Pitäköön tunkkinsa stana.

Muilta miehiltä tulee kyllä ehdotuksia ja kieltäytyminen tuntuu jo todella vaikealta. Mitä tässä nyt tekee kun perhettä ei haluaisi rikkoa ja avoimeen suhteeseen ei mies suostu vaan käyttäytyy kuin kakara joka ei itse halua lelua mutta kukaan muukaan ei saa siihen koskea.

No kyseessä on selkeä valintatilanne. Vinkki: ei ihmiset oikeasti välitä siitä, mitä päätät tehdä, ja vaikka vähän aikaa välittäisivätkin, ei heillä ole oikeutta sinua siitä tuomita - ei etenkään loppuelämäksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian moni suhde on epäsuhtainen halujen suhteen. Jos puoliso pihtaa niin kyllä kannattaa lähteä. Meillä on vain yksi ainoa elämä. Lapset on paljon paremmassa jamassa kuin mitä pelkäsin kun eropäätöksen tein. Kun asiat hoidetaan lapsen etu edellä, he eivät mene erosta rikki. Ilottoman ja alakuloisen äidin tilalle ovat saaneet äidin joka nauraa ja on energinen.

Pihdata on kyllä aivan hirveä sana tässä yhteydessä. Pihtaaminen on seksistä puhuttaessa mielestäni sitä, että seksiä käytetään kiristämisen ja vallankäytön välineenä, vaikka itselläkin tekisi mieli. Se, että ihminen on oikeasti haluton ja siten hänellä ei ole seksuaalista pääomaa mistä käyttää on aivan eri asia. Vaikka hän kuinka tahtoisi antaa kumppanille mitä tämä haluaa, hänen kukkaronsa on tyhjä, hänellä ei ole mitä antaa.

Hei, älä viitti. Sitä vallankäyttöähän te naiset teette tällä tavalla verhoillen sen väsymyksen, ajankohdan tms. piikkiin tai ylipäätään asiaan joka harmittaa ja joka monesti on mies, miehen käytös, miehen mielipiteet, miehen tekemättömyys, miehen liika tekeminen, miehen unohtelu, miehen liian hyvä muisti, miehen ymmärtämättömyys, miehen logiikka, miehen kanssa puuttuu läheisyyttä, läheisyyttä on liikaa jne., jotta mies ymmärtäisi kuinka vaikea on keskittyä edes tuohon seksiin, kun niin moni asia on pielessä. Pieni osa taitaa olla myös muita, ihan hyviä syitä kuten kuukautiset, ei rakasta miestä tai ei tunne vetovoimaa eli on aika ottaa ero, haluaa sen eron jostain mystisestä syytä, jota ei voi paljastaa, kun elämä on muutenkin niin vaikeaa eli mahdollisesti on jo toinen mies, mies pettänyt eli kannattaa erota, inhoaa miestä eli kannatta erota, mies haisee eli kannattaa erota, jos pysyvää, on syystä tai toisesta seksiin liittyvä trauma, joka vaatisi oikeasti keskustelemista ammattilaisen kanssa, muuten kannattaa taas miettiä sitä eroa, läheisen kuolema, joka siis on läheisempi kuin naapurin Liisan mummo, joka kerran toi itsepoimittuja mustikoita ja oli niin herttainen, mutta nyt poissa, tauti alapäässä/yläpäässä/jokapaikassa tai sairaus yleensä ja sitä rataa.

Ei tuo pidä paikkaansa. Jos naisella ei ole halua, niin yhdyntä ei tunnu hyvältä. Asia ei liity mitenkään rakkauteen, sillä seksuaalinen tarve on ihan tarve, ei esim rakkauden osoitus. Voi tuntea miestään kohtaan myös yleisesti ottaen vetovoimaa, mutta ei haluta juuri sillä hetkellä. Vähän sama kuin ruuan kanssa. Jos on jo ihan ähkynä, ei saa enempää enää alas, vaikka olisi herkkuruokaa tarjolla. Naisella on ihan samanlaista fyysisestä seksuaalista halua kuin miehelläkin, turha sitä on mitenkään "henkistää". Eihä mieskään kykene yhdyntään jos ei ole halua. Eli mies käyttää valtaa kun ei kykene saamaan erektiota?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni puutteessa oleva ja torjutuksi jatkuvasti tuleva lopulta sanoo puolisolleen, että "tähän asiaan on tultava muutos, muuten aloitan joko seksisuhteen jonkun kanssa, tai sitten erotaan, mieti asiaa ja sitten keskustellaan."

Eikö tuo olisi selkeintä ja rehellisintä, puoliso saisi mahdollisuuden miettiä asiaa ennen kuin petetään, tai jätetään, voisi vaikka avioliitto pelastua? Tai sitten ei, mutta eipähän tarvitsisi elää sellaista elämää johon ei ole tyytyväinen.

Aika harva varmaan tietoisesti päättää pettävänsä, mutta jatkuva puutteessa oleminen altistaa houkutuksille. itse koen olevani aina se aloitteen tekijä, väkisinkin käy itsetunnon päälle kuunnella aina tekosyitä jos miestä kiinnostaa enemmän jatkaa television katselua tai somettamista. En haluaisi erota enkä pettää, mutta joskus on mukavaa kuulla olevansa haluttava - olkoonkin sitten joltain toiselta mieheltä. Siksi en tiedäkään miten pitkään jaksan vastustaa kiusausta.

On kykyä ja halua. Jos kyky puuttuu (ei kostu, ei nouse, ei himota), parisuhteen jatkumoon vaikuttaa oleellisesti halu eli haluaako yrittää korjata, miten suhtautuu asiaan vai evvk ja näpit irti.

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Ja tosi harvoin puhutaan pihtaavista miehistä. Itselläni on sellainen mutta tuntuu että olen harvinaisuus sillä kaikkien muiden miehet tuntuvat haluavan seksiä jatkuvasti.

Onko kyseessä pihtaaminen vai haluttomuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni puutteessa oleva ja torjutuksi jatkuvasti tuleva lopulta sanoo puolisolleen, että "tähän asiaan on tultava muutos, muuten aloitan joko seksisuhteen jonkun kanssa, tai sitten erotaan, mieti asiaa ja sitten keskustellaan."

Eikö tuo olisi selkeintä ja rehellisintä, puoliso saisi mahdollisuuden miettiä asiaa ennen kuin petetään, tai jätetään, voisi vaikka avioliitto pelastua? Tai sitten ei, mutta eipähän tarvitsisi elää sellaista elämää johon ei ole tyytyväinen.

Aika harva varmaan tietoisesti päättää pettävänsä, mutta jatkuva puutteessa oleminen altistaa houkutuksille. itse koen olevani aina se aloitteen tekijä, väkisinkin käy itsetunnon päälle kuunnella aina tekosyitä jos miestä kiinnostaa enemmän jatkaa television katselua tai somettamista. En haluaisi erota enkä pettää, mutta joskus on mukavaa kuulla olevansa haluttava - olkoonkin sitten joltain toiselta mieheltä. Siksi en tiedäkään miten pitkään jaksan vastustaa kiusausta.

Missä asut, ikä, tavataanko jossain jos et asu kauhean kaukana?

Vierailija kirjoitti:

Hei valittakaa vasta sitten kun alle 10prosenntia aloituksistanne torjutaan. Muulloin teillä on asiat paljon paremmin kuin valtaosalla miehistä.

Useampaan vuoteen seksiä ei ole kertaakaan seurannut minun tekemästäni aloitteesta. Ap

Mitä miehesi on kertonut syyksi, kun olette puhuneet asiasta perinpohjaisesti?