Miehen vähäinen kiinnostus seksiin kanssani harmittaa lähes päivittäin

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Entäpä terapia? Erittäin varteenotettava vaihtoehto, todennäköisesti saisitte apua, etkä olisi sika <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian moni suhde on epäsuhtainen halujen suhteen. Jos puoliso pihtaa niin kyllä kannattaa lähteä. Meillä on vain yksi ainoa elämä. Lapset on paljon paremmassa jamassa kuin mitä pelkäsin kun eropäätöksen tein. Kun asiat hoidetaan lapsen etu edellä, he eivät mene erosta rikki. Ilottoman ja alakuloisen äidin tilalle ovat saaneet äidin joka nauraa ja on energinen.

Pihdata on kyllä aivan hirveä sana tässä yhteydessä. Pihtaaminen on seksistä puhuttaessa mielestäni sitä, että seksiä käytetään kiristämisen ja vallankäytön välineenä, vaikka itselläkin tekisi mieli. Se, että ihminen on oikeasti haluton ja siten hänellä ei ole seksuaalista pääomaa mistä käyttää on aivan eri asia. Vaikka hän kuinka tahtoisi antaa kumppanille mitä tämä haluaa, hänen kukkaronsa on tyhjä, hänellä ei ole mitä antaa.

Hei, älä viitti. Sitä vallankäyttöähän te naiset teette tällä tavalla verhoillen sen väsymyksen, ajankohdan tms. piikkiin tai ylipäätään asiaan joka harmittaa ja joka monesti on mies, miehen käytös, miehen mielipiteet, miehen tekemättömyys, miehen liika tekeminen, miehen unohtelu, miehen liian hyvä muisti, miehen ymmärtämättömyys, miehen logiikka, miehen kanssa puuttuu läheisyyttä, läheisyyttä on liikaa jne., jotta mies ymmärtäisi kuinka vaikea on keskittyä edes tuohon seksiin, kun niin moni asia on pielessä. Pieni osa taitaa olla myös muita, ihan hyviä syitä kuten kuukautiset, ei rakasta miestä tai ei tunne vetovoimaa eli on aika ottaa ero, haluaa sen eron jostain mystisestä syytä, jota ei voi paljastaa, kun elämä on muutenkin niin vaikeaa eli mahdollisesti on jo toinen mies, mies pettänyt eli kannattaa erota, inhoaa miestä eli kannatta erota, mies haisee eli kannattaa erota, jos pysyvää, on syystä tai toisesta seksiin liittyvä trauma, joka vaatisi oikeasti keskustelemista ammattilaisen kanssa, muuten kannattaa taas miettiä sitä eroa, läheisen kuolema, joka siis on läheisempi kuin naapurin Liisan mummo, joka kerran toi itsepoimittuja mustikoita ja oli niin herttainen, mutta nyt poissa, tauti alapäässä/yläpäässä/jokapaikassa tai sairaus yleensä ja sitä rataa.

Ei tuo pidä paikkaansa. Jos naisella ei ole halua, niin yhdyntä ei tunnu hyvältä. Asia ei liity mitenkään rakkauteen, sillä seksuaalinen tarve on ihan tarve, ei esim rakkauden osoitus. Voi tuntea miestään kohtaan myös yleisesti ottaen vetovoimaa, mutta ei haluta juuri sillä hetkellä. Vähän sama kuin ruuan kanssa. Jos on jo ihan ähkynä, ei saa enempää enää alas, vaikka olisi herkkuruokaa tarjolla. Naisella on ihan samanlaista fyysisestä seksuaalista halua kuin miehelläkin, turha sitä on mitenkään "henkistää". Eihä mieskään kykene yhdyntään jos ei ole halua. Eli mies käyttää valtaa kun ei kykene saamaan erektiota?

Villakoiran ydin on se halu, joka laimenee johtuen luettelmistani syistä. Ei pääse yli näistä listan asioista, jotta haluaisi. Esimerkki on tehty karrikoiden, mutta pohjimmiltaan nuo syyt vievät halun ja ml. tuo miehen käytös yms. Ja jos luettelon asia(t) eivät muutu, niin halu ei palaa. Esimerkiksi voihan se mies olla todella vetovoimainen, mutta samalla hetkellä harmittaa, kun ei ole tarpeeksi läheisyyttä eli halut ovat menneet läheisyyden puutteen vuoksi. Jos mies antaa tarpeeksi läheisyyttä ilman taka-ajatuksia, halut palavaat, mutta silloin tämä on sitä vallan käyttöä, jotta saadaan mies käyttäytymään oman mieltymyksen mukaan, vaikka mies ei ole koskaan ollut halailija, pussaaja tms..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole mitä antaa, ei ole ehkä ihminen jonka tulisi olla parisuhteessa? Ketään ei voi tietenkään pakottaa seksiin ja ihan yhtä vakavasti pitää ottaa se ettei ketään voi pakottaa seksittömyyteen.

Tämä!!!

Kummassakaan tapauksessa eroaminen ei ole "väärin" ketään kohtaan, ei puolisoa, eikä lapsia.

Ai ei ole väärin lapsia kohtaan? "Äiti ei saanut seksiä tarpeeksi isältä niin otin eron, kai nyt te lapset ymmärrätte että niin kovasti panettaa niin oli oikein ottaa ero?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian moni suhde on epäsuhtainen halujen suhteen. Jos puoliso pihtaa niin kyllä kannattaa lähteä. Meillä on vain yksi ainoa elämä. Lapset on paljon paremmassa jamassa kuin mitä pelkäsin kun eropäätöksen tein. Kun asiat hoidetaan lapsen etu edellä, he eivät mene erosta rikki. Ilottoman ja alakuloisen äidin tilalle ovat saaneet äidin joka nauraa ja on energinen.

Pihdata on kyllä aivan hirveä sana tässä yhteydessä. Pihtaaminen on seksistä puhuttaessa mielestäni sitä, että seksiä käytetään kiristämisen ja vallankäytön välineenä, vaikka itselläkin tekisi mieli. Se, että ihminen on oikeasti haluton ja siten hänellä ei ole seksuaalista pääomaa mistä käyttää on aivan eri asia. Vaikka hän kuinka tahtoisi antaa kumppanille mitä tämä haluaa, hänen kukkaronsa on tyhjä, hänellä ei ole mitä antaa.

Hei, älä viitti. Sitä vallankäyttöähän te naiset teette tällä tavalla verhoillen sen väsymyksen, ajankohdan tms. piikkiin tai ylipäätään asiaan joka harmittaa ja joka monesti on mies, miehen käytös, miehen mielipiteet, miehen tekemättömyys, miehen liika tekeminen, miehen unohtelu, miehen liian hyvä muisti, miehen ymmärtämättömyys, miehen logiikka, miehen kanssa puuttuu läheisyyttä, läheisyyttä on liikaa jne., jotta mies ymmärtäisi kuinka vaikea on keskittyä edes tuohon seksiin, kun niin moni asia on pielessä. Pieni osa taitaa olla myös muita, ihan hyviä syitä kuten kuukautiset, ei rakasta miestä tai ei tunne vetovoimaa eli on aika ottaa ero, haluaa sen eron jostain mystisestä syytä, jota ei voi paljastaa, kun elämä on muutenkin niin vaikeaa eli mahdollisesti on jo toinen mies, mies pettänyt eli kannattaa erota, inhoaa miestä eli kannatta erota, mies haisee eli kannattaa erota, jos pysyvää, on syystä tai toisesta seksiin liittyvä trauma, joka vaatisi oikeasti keskustelemista ammattilaisen kanssa, muuten kannattaa taas miettiä sitä eroa, läheisen kuolema, joka siis on läheisempi kuin naapurin Liisan mummo, joka kerran toi itsepoimittuja mustikoita ja oli niin herttainen, mutta nyt poissa, tauti alapäässä/yläpäässä/jokapaikassa tai sairaus yleensä ja sitä rataa.

Ei tuo pidä paikkaansa. Jos naisella ei ole halua, niin yhdyntä ei tunnu hyvältä. Asia ei liity mitenkään rakkauteen, sillä seksuaalinen tarve on ihan tarve, ei esim rakkauden osoitus. Voi tuntea miestään kohtaan myös yleisesti ottaen vetovoimaa, mutta ei haluta juuri sillä hetkellä. Vähän sama kuin ruuan kanssa. Jos on jo ihan ähkynä, ei saa enempää enää alas, vaikka olisi herkkuruokaa tarjolla. Naisella on ihan samanlaista fyysisestä seksuaalista halua kuin miehelläkin, turha sitä on mitenkään "henkistää". Eihä mieskään kykene yhdyntään jos ei ole halua. Eli mies käyttää valtaa kun ei kykene saamaan erektiota?

Villakoiran ydin on se halu, joka laimenee johtuen luettelmistani syistä. Ei pääse yli näistä listan asioista, jotta haluaisi. Esimerkki on tehty karrikoiden, mutta pohjimmiltaan nuo syyt vievät halun ja ml. tuo miehen käytös yms. Ja jos luettelon asia(t) eivät muutu, niin halu ei palaa. Esimerkiksi voihan se mies olla todella vetovoimainen, mutta samalla hetkellä harmittaa, kun ei ole tarpeeksi läheisyyttä eli halut ovat menneet läheisyyden puutteen vuoksi. Jos mies antaa tarpeeksi läheisyyttä ilman taka-ajatuksia, halut palavaat, mutta silloin tämä on sitä vallan käyttöä, jotta saadaan mies käyttäytymään oman mieltymyksen mukaan, vaikka mies ei ole koskaan ollut halailija, pussaaja tms..

Kun on otettu väärä puoliso, on kolme vaihtoehtoa: erota, tehdä yhdessä töitä jotta kumpikin muuttaa itseään toimivan yhteiselon vuoksi tai kärsiä.

Itsellä kokemus pihtarimiehestä, joka kontrolloi sillä ettei antanut nautintoa. Samalla miehen mustasukkaisuus kasvoi valtaviin sfääreihin, koska hän uskotteli itselleen, että se läheisyyden- ja nautinnontarve hoidetaan sitten muualla (tai hoiti itse ja kuvitteli minun tekevän samoin).

Vierailija kirjoitti:

Mitä miehesi on kertonut syyksi, kun olette puhuneet asiasta perinpohjaisesti?

Mies kokee aloitteeni vaatimuksina tai ei ylipäätään halua seksiä muulloin kuin silloin kun itse haluaa, eikä halua enää ryhtyä mielikseni seksiin. Sellainen vaihe oli vuosia sitten jolloin hän jokusen kerran teki niin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole mitä antaa, ei ole ehkä ihminen jonka tulisi olla parisuhteessa? Ketään ei voi tietenkään pakottaa seksiin ja ihan yhtä vakavasti pitää ottaa se ettei ketään voi pakottaa seksittömyyteen.

Tämä!!!

Kummassakaan tapauksessa eroaminen ei ole "väärin" ketään kohtaan, ei puolisoa, eikä lapsia.

Ai ei ole väärin lapsia kohtaan? "Äiti ei saanut seksiä tarpeeksi isältä niin otin eron, kai nyt te lapset ymmärrätte että niin kovasti panettaa niin oli oikein ottaa ero?

Ero toimimattomasta liitosta ei ole väärin lapsia kohtaan. Väärin on kertoa eron syyt lapsille liian yksityiskohtaisesti. Se ei kuulu heille. ”Äiti ja isi yrittivät saada liiton onnistumaan mutta se ei toiminut joten ero on nyt ainoa ratkaisu, tulemme aina olemaan teille isi ja äiti ja rakastamaan teitä ja olemaan vanhempanne kuten tähänkin asti vaikka me kaksi emme enää pystykään asumaan yhdessä”

Aika sairasta alkaa kertomaan lapsille yksityiskohtia eron syistä, olivat ne mitä hyvänsä! Lapselle puhutaan toisesta vanhemmasta kunnioittavasti myös eron jälkeen eikä mitään syitä heille aleta tilittämään.

En usko, että yhdestäkään hyvästä liitosta erotaan pelkön seksin vuoksi, koska hyvässä liitossa siihen etsittäisiin ratkaisua.

Mä olen tavallaan "aina" halukas nainen. Jos en nyt ihan kuoleman väsynyt ole, niin illalla on vaan ihana saada seksiä ennen nukkumaan menoa. Flunssa tai kuukautisetkaan eivät ole syy olla harrastamatta sitä, koska seksistä tulee vaan niin hyvä olo. Olenko sitten aina kiihottunut, nopeasti kostuva tms.? En! Mun kumppanin pitää ymmärtää, että vaikka teen aloitteen ja alan hyväilemään häntä, en välttämättä ole itse vielä lähellekään valmis varsinaiseen yhdyntään. Joskus riittää, kun näen miehen kiihottuvan kosketuksistani, joskus tarvitaan kunnolla liukkaria, että homma lähtee käyntiin.

Mitä yritän sanoa? Luin joltain seksuaaliterapeutilta kommentin, että ero halukkaiden ja haluttomien välillä on se, että halukas lähtee ei-niin-halukkaanakin hommaan mukaan, koska tietää, että se on kuitenkin aika mukavan tuntuista touhua. Haluttomalta taitaa siis puuttua positiivinen itsesuggestio... mitenkähän sitä voisi tukea? Ehdottomasti myös leluja mukaan -itse en vaivautuisi arki-iltana väsyneenä välttämättä hommiin, jos ei olisi tarvittaessa vibraa käden ulottuvilla avittamaan huipulle pääsyä nopeasti.

Minulle seksi on oleellinen osa parisuhdetta. Käytin kymmenen vuotta elämästäni miehen kanssa, joka nakersi itsetuntoani pihtaamalla. Haluan että parisuhdeseksi on kahden aikuisen välistä leikkiä, seikkailua, stressinpurkamista, iloa ja syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seksi on minulle yksi tärkeimmistä syistä olla parisuhteessa, sillä parisuhteen ulkopuolelta en saa seksistä niitä elementtejä, mitä siltä toivon. Fyysisenä ihmisenä koen myös osoittavani rakkautta, hellyyttä ja intohimoa puolisolleni seksin kautta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavallaan "aina" halukas nainen. Jos en nyt ihan kuoleman väsynyt ole, niin illalla on vaan ihana saada seksiä ennen nukkumaan menoa. Flunssa tai kuukautisetkaan eivät ole syy olla harrastamatta sitä, koska seksistä tulee vaan niin hyvä olo. Olenko sitten aina kiihottunut, nopeasti kostuva tms.? En! Mun kumppanin pitää ymmärtää, että vaikka teen aloitteen ja alan hyväilemään häntä, en välttämättä ole itse vielä lähellekään valmis varsinaiseen yhdyntään. Joskus riittää, kun näen miehen kiihottuvan kosketuksistani, joskus tarvitaan kunnolla liukkaria, että homma lähtee käyntiin.

Mitä yritän sanoa? Luin joltain seksuaaliterapeutilta kommentin, että ero halukkaiden ja haluttomien välillä on se, että halukas lähtee ei-niin-halukkaanakin hommaan mukaan, koska tietää, että se on kuitenkin aika mukavan tuntuista touhua. Haluttomalta taitaa siis puuttua positiivinen itsesuggestio... mitenkähän sitä voisi tukea? Ehdottomasti myös leluja mukaan -itse en vaivautuisi arki-iltana väsyneenä välttämättä hommiin, jos ei olisi tarvittaessa vibraa käden ulottuvilla avittamaan huipulle pääsyä nopeasti.

Minulle seksi on oleellinen osa parisuhdetta. Käytin kymmenen vuotta elämästäni miehen kanssa, joka nakersi itsetuntoani pihtaamalla. Haluan että parisuhdeseksi on kahden aikuisen välistä leikkiä, seikkailua, stressinpurkamista, iloa ja syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seksi on minulle yksi tärkeimmistä syistä olla parisuhteessa, sillä parisuhteen ulkopuolelta en saa seksistä niitä elementtejä, mitä siltä toivon. Fyysisenä ihmisenä koen myös osoittavani rakkautta, hellyyttä ja intohimoa puolisolleni seksin kautta.

Hyvä, että sinulla on kumppani, jonka kanssa halut yhtenevät! Minä taas mieluummin käytän raskaan työpäivän jälkeen yhteisen ajan rupatteluun ja sylikkäin olemiseen, kumppanin kanssa nauramiseen. Seksi ei houkuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavallaan "aina" halukas nainen. Jos en nyt ihan kuoleman väsynyt ole, niin illalla on vaan ihana saada seksiä ennen nukkumaan menoa. Flunssa tai kuukautisetkaan eivät ole syy olla harrastamatta sitä, koska seksistä tulee vaan niin hyvä olo. Olenko sitten aina kiihottunut, nopeasti kostuva tms.? En! Mun kumppanin pitää ymmärtää, että vaikka teen aloitteen ja alan hyväilemään häntä, en välttämättä ole itse vielä lähellekään valmis varsinaiseen yhdyntään. Joskus riittää, kun näen miehen kiihottuvan kosketuksistani, joskus tarvitaan kunnolla liukkaria, että homma lähtee käyntiin.

Mitä yritän sanoa? Luin joltain seksuaaliterapeutilta kommentin, että ero halukkaiden ja haluttomien välillä on se, että halukas lähtee ei-niin-halukkaanakin hommaan mukaan, koska tietää, että se on kuitenkin aika mukavan tuntuista touhua. Haluttomalta taitaa siis puuttua positiivinen itsesuggestio... mitenkähän sitä voisi tukea? Ehdottomasti myös leluja mukaan -itse en vaivautuisi arki-iltana väsyneenä välttämättä hommiin, jos ei olisi tarvittaessa vibraa käden ulottuvilla avittamaan huipulle pääsyä nopeasti.

Minulle seksi on oleellinen osa parisuhdetta. Käytin kymmenen vuotta elämästäni miehen kanssa, joka nakersi itsetuntoani pihtaamalla. Haluan että parisuhdeseksi on kahden aikuisen välistä leikkiä, seikkailua, stressinpurkamista, iloa ja syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seksi on minulle yksi tärkeimmistä syistä olla parisuhteessa, sillä parisuhteen ulkopuolelta en saa seksistä niitä elementtejä, mitä siltä toivon. Fyysisenä ihmisenä koen myös osoittavani rakkautta, hellyyttä ja intohimoa puolisolleni seksin kautta.

Hyvä, että sinulla on kumppani, jonka kanssa halut yhtenevät! Minä taas mieluummin käytän raskaan työpäivän jälkeen yhteisen ajan rupatteluun ja sylikkäin olemiseen, kumppanin kanssa nauramiseen. Seksi ei houkuta.

Unelmatilanne sinulla! Meillä rytmi on yleensä sellainen, että vasta illalla pääsee pysähtymään kahdestaan. Toivottavasti et ymmärtänyt viestiäni niin, että meillä naidaan rupattelun ja nauramisen kustannuksella. Sylikkäin oleminen kyllä saa kädet väkisinkin vaeltelemaan... ei vaan mahda mitään!

Nelikymppisenä miehenä olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen että oli sitä seksihalua paljon tai vähän niin, vika on aina miehessä eli minussa. Jopa samassa parisuhteessa on ensin tullut valitusta liian suuresta libidosta ja kun on vähentänyt aloitteiden tekemistä, niin sitten olen pihdannut. Aivan kuin asiassa olisi vain yksi ainoa totuus ja se on naisen mielipide. Ap:kin oli lopettanut kokonaan omien aloitteiden tekemisen eli seksialoitteet olivat vain miehen vastuulla ja miehen olisi pitänyt osata lukea naisen ajatukset ja olla valmis aina kun naista kiinnostaa. Kuulostaa epäonnistumiseen tuomitulta suunnitelmalta.

Mies tietää että haluan seksiä koska tahansa enkä edellytä edes lämmittelyjä tms joten minkä ihmeen takia minun pitäisi lainkaan tehdä aloitteita ja ottaa kolhuja itsetuntooni ottamalla pakkeja vastaan enää koskaan? Onko se muka jotenkin epäreilua että aloitteet tekee aina se, joka ei koska tahansa halua ja joka myös tietää että pakkeja ei saa? Ap

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä miehenä olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen että oli sitä seksihalua paljon tai vähän niin, vika on aina miehessä eli minussa. Jopa samassa parisuhteessa on ensin tullut valitusta liian suuresta libidosta ja kun on vähentänyt aloitteiden tekemistä, niin sitten olen pihdannut. Aivan kuin asiassa olisi vain yksi ainoa totuus ja se on naisen mielipide. Ap:kin oli lopettanut kokonaan omien aloitteiden tekemisen eli seksialoitteet olivat vain miehen vastuulla ja miehen olisi pitänyt osata lukea naisen ajatukset ja olla valmis aina kun naista kiinnostaa. Kuulostaa epäonnistumiseen tuomitulta suunnitelmalta.

Meillä oli ongelmaa aiheesta x. Mies alkoi suhtautua minuun nyreästi ja vihamielisestikin, kun valitin asiasta. Hän sanoi, etten minäkään aina toimi kuten hän toivoisi mutta ei valita. Selitin hänelle, että minulle valittaminen on tapa nostaa asia ratkaistavaksi enkä minä osaa korjata omaa toimintaani, jos hän vain puree hammasta.

Hän sai palautettua mieleensä, että yritän korjata asioita myös hänen hyväkseen kunhan niistä kommunikoidaan ja on tunne, että olemme samalla puolella. Nyt ollaan saatu solmut auki ja menee taas hyvin.

M kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksiä on parhaimmillaan pari kertaa viikossa, mutta melkein kuukaudenkin taukoja saattaa tulla. Seksiä on kun mies haluaa ja tekee aloitteen, minun ei kannata niitä tehdä koska pakit ovat osoittautuneet todennäköisimmäksi seuraukseksi jo monen vuoden ajan. Itse haluaisin voida luottaa siihen että seksiä olisi varmasti edes viikottain. Kun ei ole, mieleen tulee ajatuksia etten välttämättä halua elää näin tyytymättömänä tähän itselleni todella tärkeään elämänalueeseen loppuikääni. Nuorin lapsi on vielä päiväkoti-ikäinen. Ja ei, en ole lakannut huolehtimasta vartalostani ja ulkonäöstäni pitkän suhteen ja lasten myötä.

Tulet mun kanssa panemaan jos panettaa, meillä akkaan ei saa edes koskea.

Epäilen, ettei kukaan muukaan nainen halua sinun koskevan itseensä. Suosittelen asennemuutosta naistasi ja yleensä ottaen kaikkia naisia kohtaan, saatat yllättyä;)

Moni puolustelee sillä, että onhan liitossa paljon muutakin kuin seksi.

Tottakai, mutta kun seksi ei toimi saattaa käydä niin, että ne muukaan asiat eivät enää toimi.

Tai toimiikin, kun haluaa niin itselleen niin uskotella, koska ei haluta jostain syystä erota. Usein se on taloudellinen puoli joka pitää yhdessä. Joskus kun pelkää olla yksin, niin seksitönkin liitto on parempi kuin ero.

Mutta melkein aina kuvaan tulee katkeruutta, vallankäyttöä, huonommuudentunnetta tai vain yleensä tyytymättömyyttä.

Sillon ei auta, vaikka muut asia toimii, jos toinen kärsii haluttomuudesta ja toinen kärsii kun ei saa seksiä tarpeeksi.

Jos luulee, että seksin puute vaivaa vain toista, niin ei kannata erota, niin onhan sekin väärin, haittaahan se sitä suhdetta ja sitä ihmistä?

Joko tosiaan pariskunta tekee asialle jotain, tai sitten eroaa.

Tai sitten jää kärvistelemään siihen liittoon, mutta hyväksyy asian.

Joskus mikään ei asiaan enää auta, joten silloinkin on parempi erota, kuin tulla katkerakai.

Lapset kyllä huomaavat, että joku kalvaa aikuisten välejä.

Ei se ole hyvä lapsillekaan, jos vanhempien välit ovat kovin viileät ja hellyyttä ei näytetä keskenään.

En nimittäin kovin helpolla usko, että jos seksi ei toimi, että silloin kovin lämpöiset välit vanhemmilla on silloin muutenkaan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä miehenä olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen että oli sitä seksihalua paljon tai vähän niin, vika on aina miehessä eli minussa. Jopa samassa parisuhteessa on ensin tullut valitusta liian suuresta libidosta ja kun on vähentänyt aloitteiden tekemistä, niin sitten olen pihdannut. Aivan kuin asiassa olisi vain yksi ainoa totuus ja se on naisen mielipide. Ap:kin oli lopettanut kokonaan omien aloitteiden tekemisen eli seksialoitteet olivat vain miehen vastuulla ja miehen olisi pitänyt osata lukea naisen ajatukset ja olla valmis aina kun naista kiinnostaa. Kuulostaa epäonnistumiseen tuomitulta suunnitelmalta.

Miten tämä nyt on sukupuolisidonnainen asia? Ihan samalla tavalla omassa suhteessani on mennyt; ensin valitettiin kun halusin liikaa ja nyt kun en jaksa enää vaivautua tekemään niitä alotteita niin valitetaan kun pihtaan(?). Olen nainen. Parisuhteessa on aina molempien osapuolien oma totuus kun ei osata nähdä syy-seuraus-suhteita ja omaa osallisuutta niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian moni suhde on epäsuhtainen halujen suhteen. Jos puoliso pihtaa niin kyllä kannattaa lähteä. Meillä on vain yksi ainoa elämä. Lapset on paljon paremmassa jamassa kuin mitä pelkäsin kun eropäätöksen tein. Kun asiat hoidetaan lapsen etu edellä, he eivät mene erosta rikki. Ilottoman ja alakuloisen äidin tilalle ovat saaneet äidin joka nauraa ja on energinen.

Pihdata on kyllä aivan hirveä sana tässä yhteydessä. Pihtaaminen on seksistä puhuttaessa mielestäni sitä, että seksiä käytetään kiristämisen ja vallankäytön välineenä, vaikka itselläkin tekisi mieli. Se, että ihminen on oikeasti haluton ja siten hänellä ei ole seksuaalista pääomaa mistä käyttää on aivan eri asia. Vaikka hän kuinka tahtoisi antaa kumppanille mitä tämä haluaa, hänen kukkaronsa on tyhjä, hänellä ei ole mitä antaa.

Juuri näin. Pihtaaminen on vallan väärinkäyttöä, mutta haluttomuus on paljon syvempi asia.

Täällä kanssa on sillätavoin, että vaikka ei seksiä ajattelisikaan, niin se sylikkäinolo, rupattelu, nauraminen ja muu johtaa usein seksiin.

Usein kun juttelimme lähekkäin miehen kanssa saatan ottaa häntä kädestä.

Se tuntuu usein niin kivalta, että tulee sellainen lämmin tunnelma toista kohtaan.

Se vaan sitten melko usein menee sitten suukotteluksi jne.

Kun lähellä on hyvä olla niin luontevasti se menee rakasteluun saakka. Ei nyt ihan aina, mutta aika usein, kun se on niin kivaa.

Siksi minun on vaikea ymmärtää niitä, jotka sanovat, että on kyllä läheisyyttä ja suukottelua, mutta ei seksiä.

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Ja tosi harvoin puhutaan pihtaavista miehistä. Itselläni on sellainen mutta tuntuu että olen harvinaisuus sillä kaikkien muiden miehet tuntuvat haluavan seksiä jatkuvasti.

Kaikki miehet eivät halua seksiä jatkuvasti, se on vain myytti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M. 35 kirjoitti:

Haluaisin todella ymmärtää "pihtaajan" ajatusmaailmaa.

Jos todella on kyseessä ihminen jota rakastat ja jonka kanssa haluaa yhdessä elää niin miten pihtaaja pystyy toistuvasti torjumaan toisen vaikka näkee miten paha olo siitä toiselle tulee.

Tottakai seksistä saa kieltäytyä, eikä aina tarvitse haluttaa mutta mielestäni vuosien ajan järjestelmällinen torjuminen on sairasta kun kuitenkin sanotaan että rakastaa ja yms yms.

Näin miehenä ja isänä ei hirveesti hyviä vaihtoehtoja jää.

joko petät ja olet kusipää sika, jätät ja olet kusipää sika tai vuosi vuodelta murennat omaa itsetuntoasi ja mietit miksi en kelpaa.

Ja tosi harvoin puhutaan pihtaavista miehistä. Itselläni on sellainen mutta tuntuu että olen harvinaisuus sillä kaikkien muiden miehet tuntuvat haluavan seksiä jatkuvasti.

Kaikki miehet eivät halua seksiä jatkuvasti, se on vain myytti.

Ja se kun mies tietää naisensa haluavan seksiä koska tahansa, ei todellakaan lisää miehen kiinnostusta seksiin ko. naisen kanssa! Ap