Kälyni sairastaa ortoreksiaa - olen huolestunut, mitä voin tehdä?

Vierailija

22.08.2018 | 18:15

Hän täytti vasta 20, on aina ollut normaalipainoinen ja naiseksi aika pitkä, päälle yli 170 cm. Kun aloin seurustella mieheni kanssa, niin tämä sisko oli vielä alaikäinen ja huomasin että alkoi pikkuhiljaa hieman oirehtia painostaan. Korostan vielä ettei hän siis ole koskaan ollut ollenkaan lihava tai tukeva tms, vaan ihan normaalipainoinen, ei tarvetta laihduttaa. Mutta kun on noin pitkä niin pituuden puolesta on toki “isompi” (siis hyvällä tavalla näyttävä) eikä sen takia voi olla samalla tavalla ns. “bambimaisen” siro kuin vaikka joku 150 senttinen kaverinsa. Siitä hänelle nyt ilmeisesti on alkanut vähitellen tulla ongelmaa, tuntuu olevan kamalaa jos joutuu ottamaan kaupasta m-koon vaatteen ja kaveri on xs-kokoa.

Aluksi alkoi tarkkailemaan syömisiä; jätti herkut ja limsat pois, ei tosin aiemminkaan käyttänyt niitä paljoa. Sitten alkoi tippua ihan kaikki herkuttelu; ei enää ollenkaan mitään herkkuja, ei edes yhtenä päivänä viikossa, paheksuu myös, jos joku muu syö kakkua tai karkkia tms ja huomaan vaikka juhlissa, että hänenkin tekisi mieli, muttei silti syö. Loppui myös liharuokien syönti, samoin jotkut maitotuotteet ja nykyään kananmunastakin kelpaa vain valkuainen kun “keltuaisessa on liikaa kaloreita.”

Miehen äiti/anoppini tekee tälle ruuat kun asuu vielä heillä, ja hirveä vääntö, jos anoppi vahingossa on hakenut / tehnyt salaatin väärällä salaattikastikkeella tai tehnyt jonkun vastaavanlaisen pienen mokan. Mietin jo aiemmin, että alkaa vaikuttaa aika ortorektiselta käytökseltä tuo todella tarkka ruoan kontrollointi ja kaiken terveellisen ihannointi jo liiallisuuksiin asti. Hänellä on tarkka ruokasuunnitelma, mitä syö ruuaksi ja noudattaa sitä lähes orjallisesti päivittäin. Siitä poikkeaminen on mahdotonta. Ei tulisi kuuloonkaan, että vaikka jonkun syntymäpäivänä voisi mennä ravintolaan tai grillata kaikille, vaan hänelle pitää erikseen ostaa salaatti ja siihenkin voi laittaa vain tiettyjä aineksia. Joskus haimme salaatit mieheni kanssa ja tarjouduimme hakemaan samalla hänellekin. Erehdyimme sitten parista ainesosasta kun emme olleet kysyneet ihan sanatarkkaan mitä salaattiin piti tulla, ja no, se olikin viimeinen kerta kun mieheni tarjoutui siihen hommaan. (Sanotaan nyt vaikka että kanasalaatissa piti olla lisäksi porkkanaa ja kurkkua ja me olimme tilanneet siihen jonkun vakio tomaatti+ananasta ja siitä sitten kiukustui miehelleni. Ei siis mitään allergioita, vaan ihan kalorisyistä välttelee noita.) Kaiken pitäisi myös nykyään olla vegaanista, vaikkei hän muuten vegaani olekaan (saattaa joskus harvoin syödä isänsä tekemää pyttipannua ihan vain koska tykkää siitä, joten ei ole kyse ideologisesta vegaaniuudesta.)

Hän käy salilla myös joka päivä, ja jos treenit jäävät väliin, sekin on maailmanloppu. Menee sinne myös kipeänä ja sekin on sellainen ns “ylpeilyn” aihe tai kehuskelee urheilusuorituksillaan muille.

Kuulostaako tämä muidenkin korvaan syömishäiriöltä ja/tai ortoreksialta? Anoreksiaa se nyt ei liene kun kuitenkin syö jotain vaikka todella paljon liikkuukin ja laskee kaloreita. Luin hieman netistä ortoreksiasta ja ortoreksialle tyypillistä on ilmeisesti juurikin tuo hirveän tarkka kontrollointi ja se että ihan kaiken on oltava terveellistä, oikein sellaista pakonomaista syödä aina vain terveellisemmin ja terveellisemmin. Lisäksi luin, että tyypillistä ortoreksialle on myös se, että tuntee olevansa muita parempi syödessään terveellisesti ja saarnaa siitä usein muille. Nyt kun luin tuon, niin sitäkin tosiaan tapahtuu usein, että piikittelee muille, jos muut syövät ravintolassa pihvin tai ranskalaisia tms. Minulle ei toki kehtaa, mutta esim. miehelleni tai vanhemmilleen usein kommentoi jotain sellaista.

Vastaa

Tapahtumat

Kälyni sairastaa ortoreksiaa - olen huolestunut, mitä voin tehdä?

Kommentit (45)