Kaipaan Anttilaa

Kärkkäinen myös pääkaupunkiseudulle, kiitos.

Anttila ja verkkokauppa takas!

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävä päähänpinttymä joillakin vanhoista, ei niin miellyttävistä, suht kalliista kaupoista. On niitä parempia ja yhtä hyviä. Jopa paremmalla sijainnilla.

No nimeä pari.

Anttilaa kaipaan kun oli kaupunkimme keskustassa, Cittari toisella puolella kaupunkia, Prisma lähempänä mutta nykyään niin iso ettei huvita polven nivelrikon takia sinne mennä.

Liikkeet yleensä lopetetaan jos ei kauppa käy, miksi Anttilan tavaratalot lopetettiin kun taisi olla suosituin ostospaikka?

Anttilan joulukuvastoja oli kiva selata 🥹🥲

Vierailija kirjoitti:

Anttilan kuvastoja:

https://fi.pinterest.com/elluleena/anttilan-kuvasto-muistoja/

Muistelen Anttilaa hyvällä. Sieltä löytyi kokonaan puuvillaa olevia hyviä vaatteita. Lopussa tuli keinokuidut ja silloin jäi ostamatta. Ostin myös käyttötavaraa ja kankaita. 

Anttilan suurin ongelma oli se, että se ei kyennyt uudistumaan tarpeeksi, ja asiakkaat kaikkosivat. Heidän verkkokauppansa oli todella surkea. Se kelpasi siihen, että katselit valikoimaa, mutta itse myymälään oli pakko mennä tekemään ostokset. Monet liikkeet olivat onnistuneet saamaan luotua toimivat verkkokaupat, ja ihmiset alkoivat käyttää niitä. Moni alkoi tehdä ostoksensa myös ulkomaisista nettikaupoista. Itse asuin suht lähellä Vantaan Porttipuiston Anttilaa/Kodin1:stä. Ei siellä loppua kohden ihan hirveästi asiakkaita näkynyt. Vaikka se oli lähellä, niin aika vähän sieltä tuli ostettua mitään. Lähinnä jotain sellaista tuli ostettua, mikä piti saada heti käyttöön.

Kävin usein Kampin Anttilassa, entisen linja-autoaseman kupeessa. Paljon tuli ostettua sieltä kenkiä, vaatteita ja äänilevyjä 90-luvulla. Ja sitten bussilla Klaukkalaan maanpinnalla olevalta päätepysäkiltä, eikä maan uumenista, kuten nykyään. 

Minä kaipaan Turun Länsikeskuksen Kodin Ykköstä. Se oli niin korkea ja ilmava ja osassa rakennusta oli lasikatto, se tunnelma oli niin erikoinen, ei oikeastaan tuntenut, että oli jossain "ostosparatiisissa". Osastot olivat loogisessa järjestyksessä niin ala- kuin yläkerrassakin, ja yläkerrassa oli samaan tapaan sisustettu "huoneita" kuin Ikeassakin. Kaikkea kivaa sisustukseen siinä kaupassa oli, yhteen aikaan lähes kaikki sisustamiseen liittyvä juttu tuli ostettua sieltä, kävelymatkan päässä sieltä kun asuimme 13 vuotta. Ja CD:t ja DVD:t, sitä ennen VHS:t, ja tulostuspaperit ja erilaiset kaapelit ja muut tietokoneeseen liittyvät jutut. Ensimmäisen digikamerani ostin sieltä, samoin kuin kaulassa nauhan avulla roikkuvan mp3-soittimeni, jonka vieläkin haen aina esiin, kun esim. imuroin tai pesen käsin pyykkiä. Musiikki korvissa tekee puuduttavasta hommasta ihan mukavaa. Viimeinen kuvaputkitelkkarikin tuli meille juuri Länsikeskuksen Kodin Ykkösestä, 32-tuumainen Panasonic, joka painoi n. 70 kiloa tai jotain... 

Sitten Kesko ikuisessa viisaudessaan päätti rakentaa uuden Kodin Ykkösen Raisioon Itäniityntielle. Muutaman kerran siellä kävin, mutta ei siinä ollut samaa tunnelmaa, se oli kolho ja kolkko ja sinne piti aina erikseen autolla lähteä, ei enää pystynyt vain pistäytymään. Sieltä on peräisin neljä vuoritettua sinistä koria, joissa on kynttilöitä ja muuta pikkusälää olohuoneen pöydän alatasolla ja valokuvakehys, jossa on edesmenneiden vanhempieni valokuva. Ne ja pari aluslakanaa taisin vain ostaa niinä muutamana hassuna vuotena, joina Kodin Ykkönen Raisiossa oli ennen kuin Kesko veti siltä plugin irti. Ei se ollut enää minun kauppani Raision vuosinaan.