Syntyvyys rajussa laskussa - syynä uupumus - EIPÄ IHME !

Miehenä on vähän vaikea tehdä tälle syntyvyyden laskulle mitään. Oishan se perhe tosi jees, mutta alkaa tuntua joka kuukausi yhä epätodennäköisemmältä, että sellaista koskaan tule itsellä olemaan. Ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erikoista. Suomessa on todella maailman parhaat tukitoimet lasten tekemiseen: äitiyslomat ennen synnytystä ja jälkeen, neuvolasysteemi, puhdasta vettä, koneita, koulutusta, tietoa, ravintoa, hoitoa. Ja silti niiin vaikeaa. Joku mättää tässä yhtälössä.

Yhteisöllisyyden puute. Mieti jos teillä olisi iso omakotitalo jossa asuisi vaikka teidän perheen lisäksi siskosi perhe sekä sinun vanhempasi? Saisit varmasti aina apua kun tarvitset, näin on useassa maassa mutta Suomessa ei. Kukaan ei jää siellä yksin, varsinkaan lasten kanssa.

Olisi kamalaa. Unohdat sen, että yhteisöllisyys ei ole pelkkää "saamista" vaan siinä joutuu itsekin auttaaman ja antamaan itsestään muille yhteisöllisyyden nimissä. Eli silloin kun itse tarvitsee apua, on kiva että sitä saa ja se on lähellä. Sitten tulee se hetki, että vaikka se samassa taloudessa asuva sisko tarvitsee apua niin sitä pitä auttaa ja hoitaa omat jutu siinä sivussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja nykyään järkyttyneitä miten lasten kasvatus 70-luvullakaan ollut vielä mitään rakettitiedettä ja tietty ajan rentous sitten järkytys.

Se on kyllä totta, että lapsen kasvatuskin on nykyään todella stressaavaa. Itse huomaan huolehtivani mm. sanavalintoja, joita olen käyttänyt lapsen kanssa, koska tutkimusten mukaan aiheuttaa traumoja. Tuollaisia asioita tuskin pohdittiin ennen netin yleistyttyä. Siis että mitä saa ja ei saa sanoa lapselle.

Opettakaa myös lapsenne siihen, mitä voi puhua kodin ulkopuolella, koulussa, terveydenhoitajalle, kenelle tahansa. Kertokaa rehellisesti, että vääristä puheista voi tulla väärinymmärrys ja lapset voidaan viedä kotoa. Tässä pitää osata toimia, kuten aikoinaan Itä-Saksassa Stasin tarkkaillessa kaikkia kätyriensä kautta. Sielläkin ihmiset oppivat varomaan sanojaan. Iman neuvontaa lapset voivat liioitella ja jopa laskea luikuria ihan vain huomiota hakeakseen. Sosiaalikoneisto ei sellaista ymmärrä, he ottavat kaiken tosissaan ja harhalyöntejä tulee paljon. Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta se on tätä päivää. Lapsia lähtee jatkuvasti perheistä väärinkäsitysten ja puutteellisten selvitysmenetelmien ja faktojen puutteen vuoksi. Jos on mahdollista, kannattaa muuttaa maasta pois lasten suojelemiseksi. Eikä missään tapauksessa tehdä lapsia tähän maahan. Ja tätä tietoisuutta on syytä lisätä. 

Liian vähän fyysistä tekemistä ja siitä luonnollista uupumista nykyään . Seurauksena henkinen uupuminen.

Olen sairaanhoitaja ja rakastan työtäni, mutta en todellakaan jaksaisi hoitaa enää perhettä tässä sivussa! En missään nimessä, ei tulisi kysymykseenkään! Huhhuh. Alusta alkaen ollut selvää etten voi lapsia tehdä. Ei yksinkertaisesti mahdollista.

Työelämä on ihan sairasta nykyään. Töissä on pakko käydä joten luonnollisesti jää sitten lapset tekemättä. Kaikki voimat menee työhön ja töistä palautumiseen..

Varmasti työ on yksi suurimmista tekijöistä. Valmistun tässä syksyn mittaan yliopistosta, ja oma tulevaisuus näyttää työllistymisen suhteen aika synkältä. Vaatimukset ovat hirveän kovat ja hakijoita valtavat määrät. Lisäksi tarjolla on lähinnä sijaisuuksia ja lyhyitä projekteja unohtamatta provisiopalkkamallista puhelinmyyntiä. On todella vaikea suunnitella omaa elämäänsä tälläisessa tilanteessa. Rahat on koko ajan tiukilla ja aina saa pelätä, että jokin vempele menee rikki ja talous romahtaa. Asuntolainasta ja lomamatkoista voi vain haaveilla. Itse tarvitsisin silmälääkäriä, mutta hinta on niin kova, että joutuu lykkäämään kunnes on tarpeeksi ylimääräistä. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja lähikuukausille kuin akuuteissa tilanteissa. Koulutuksesta leikataan. Hinnat nousevat ja vuokra-asunnoista huutava pula. Sosiaaliturvaa heikennetään. Kuka hullu tällaiseen yhteiskuntaan vielä lapsia tekisi, kun elämä on jatkuvaa sinnittelyä?

Eli rankan työpäivän jälkeen pitäisi mennä kotiin missä odottaa uusi työmaa? Olen sinkku, teen ma-pe normaalia työaikaa ja olen aivan loppu! Töiden jälkeen käyn lenkillä, siivoan, teen ruokaa ja makaan sohvalla. En missään nimessä jaksaisi perhe-elämää työni lisäksi vaikka perheen ehkä haluaisinkin. Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdoton ajatus. Ihan hirveä tunne joutua luopumaan ajatuksesta saada omia lapsia, mutta tähän on tultu.

Vuorotyöläiset vasta onkin juttu erikseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan (parikymmentä vuotta sitten) kaveri vei sisarensa päiväkotiin ja haki koulusta päästyään. Itse kuljin avain kaulassa ja lämmitin ruokani, huolehdin vaatteeni, sukset, jne seuraavaksi aamuksi. Näin esimerkkinä.

Mitenköhän kyseiset asiat menee nykyään?

Itse sain marmatusta päiväkodilta, että haen lapseni liian myöhään heidän mielestään. Tein siis normaalia työaikaa ja livahdin itseasiassa monesti etuajassa, jotta vältin ruuhkan. Ei ollut lähelläkään päiväkodin sulkemisaika.

Eskarilainen ei saa enää kulkea kotiin yksin, vaikka asuisi naapurissa. Täytyy siis herättää vauva päikkäreiltä ja syöttää ja pukea, jotta voi hakea toisen lapsen kadun toiselta puolelta.

Näitä esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla. Nykyisin kaikki pitää tehdä täysin oikein, samalla tuki lapsiperheiltä on viety pois. Tällä tarkoitan sukulaisia, kotiapua, jne. Ja vyön nyöriä pitää kiristää koko ajan.

Muistan, että viisi vuotiaana käytiin itse puistossa kavereiden kanssa. Käveltiin autotietä pitkin kaveria hakemaan ja kun aika oli vanhemmat kävi etsimässä lapset kotiin. Tämä 80- luvulla pääkaupunkiseudulla.

60 -luvulla me käytiin viiden vanhana kilometrin päässä kyläkaupalla ostamassa karkkia ja jäätelöä, kun saatiin viikkorahaa. Tämä tietenkin maalla. 70 -luvulla varhaisteininä oltiin keskenään himassa pikkukaupungissa, kun vanhemmat oli yövuorossa tai tansseissa. Ei tullut traumoja, oli ihan parasta aikaa ja säälittiin niitä "herrojen" kakaroita, joilla piti aina olla joku nanny paapomassa, jos vanhemmat ei olleet kotona. Meistä tuli toimeliaampia paljon nuorempana kuin noista vahdituista lapsista, opittiin kaikkea kivaa paljon nopeammin, vähän tietysti kolttosiakin, mutta harmittomia. Siihen aikaan ei ollut mopoajokorttia, vaan eipä tarvinnutkaan, kun mopolla osattiin ajaa jo 12-13 vuotiaana, ei niitä haavereita silti sattunut, koska kyllähän sen ikäinen on sen verran fiksu, että ajelee sivummalla ainakin niin kauan, kun taidot ja liikennesäännöt on hanskassa. 

Nyt katsoo säälien pienten lasten vanhempia, kun he ovat suurennuslasin alla, h...tillistä kyttäämistä, ilmiantoja ja hyvin suppea sallittu kasvatusmetodi, jos siitä poikkeaa eikä noudata tarkasti isonveljen ohjeita, niin kyllä joku ilmiantaa, kun niitä tulee aiheettakin ja sitten on ihan arpapeliä, oletko kusessa, jotkut sosionomilapset, jotka ovat itse pumpulissa kasvaneet, tulevat kertomaan aikuisille ihmisille, miten oppikirjan mukaan lasta pitää kasvattaa. 

Tämä. Laittakaa oikeesti mammat vaikka addressi pystyyn, jossa ette vaadi mitään mutta keräätte nimiä julistukseen, jossa kerrotte että nykyinen syntyvyyden lasku on vasta alkusoittoa, koska rupeatte lasten teko lakkoon. Ja kerrotte, että syynä on juuri se, että 80 -luvun vaitiolovelvollisen kotihoidon ja tukea antavan neuvolan tilalle on luotu kymmenen vuotta sitten kyttäysyhteiskunta, joka valvoo suurennuslasilla tavallisten perheiden elämää ja vaatii pikkutarkasti noudattamaan tiukkoja normeja, osallistumaan kaikkeen turhaan päiväkodista lähtien läpi kouluajan ja raportoimaan kaiken maailman perheasioista lomakkeilla  valvovalle koneistolle. Eihän sellaista kukaan jaksa. Ihan oikeasti. Perheet tarvitsevat rentoa aikaa ja vapautta olla omalla tavallaan, liikkumatilaa. Ei sillä ole mitään tekemistä lasten kaltoin kohtelun kanssa. 

Selviydyn juuri ja juuri työelämästä. Pakko painaa töitä täysillä elääkseen ja saadakseen siedettävää palkkaa.. välillä paljon ylitöitä rahan toivossa.

Koska en jaksa sitä naisiin kohdistuvaa painetta. Mun mielestä naiset äiteinä osaavat itse kasvattaa lapsensa omalla tyylillänsä ja piste. Ainakin pääosin jokainen nainen on se parhain äiti omalle lapselleen. Toki poikkeuksia on mutta jos nyt ei ajatella niitä. Vi*tuttaa se naisiin/äiti kohdistuva paine ja yhteiskunnan odotukset. Kyttäys. Ei ihme ettei naiset halua enää lapsia. Eihän niitä saa edes kasvattaa enää rauhassa?

Vierailija kirjoitti:

Selviydyn juuri ja juuri työelämästä. Pakko painaa töitä täysillä elääkseen ja saadakseen siedettävää palkkaa.. välillä paljon ylitöitä rahan toivossa.

Ylitöistä kannattaa kieltäytyä aina ja keksiä jotain sanottavaa ettei tarvitse tehdä niitä. Parempi sitkutella kuin alistua riistoon.

Ylityöstä hyötyy vain se joka tekee sinulla voittoa. Tarvitaan laaja kenttä ja mahdollisimman monet kieltäytymään ylitöistä. Vain siten saadaan lisää työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska en jaksa sitä naisiin kohdistuvaa painetta. Mun mielestä naiset äiteinä osaavat itse kasvattaa lapsensa omalla tyylillänsä ja piste. Ainakin pääosin jokainen nainen on se parhain äiti omalle lapselleen. Toki poikkeuksia on mutta jos nyt ei ajatella niitä. Vi*tuttaa se naisiin/äiti kohdistuva paine ja yhteiskunnan odotukset. Kyttäys. Ei ihme ettei naiset halua enää lapsia. Eihän niitä saa edes kasvattaa enää rauhassa?

Olet niin oikeassa. Mutta luotu järjestelmä lähtee siitä, että jokainen äiti ja perhe on potentiaalinen uhka lapselle ja kaikkia epäilläään sekä valvotaan. Ei sellaista kukaan jaksa. 

Onneksi tuli tehtyä lapset "teininä". Eli heti lukion perään noin 18 vuotta sitten. Silloin ei ollut vielä tällaista kyttäyskoneistoa kuin nykyään. En missään tapauksessa suostuisi tähän maahan lapsia tekemään niillä tiedoilla mitä minulla on nyt. Jossain vaiheessa se iltatähden tekeminen tuntui houkuttelevalta, mutta onneksi tulin järkiini. Enhän minä siitä olisi ihmistä osannut kasvattaa kun nykyään kaikki on kiellettyä tai suositustenvastaista ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Moni vanhempi hakee saikkaria "työuupumukseen", vaikka todellisuudessa on perheenhoitoon uupunut.

Se vaan on mahdoton yhtälö hoitaa työ ja perhe kunnialla yhtä aikaa ilman uupumusta.

Ei kiitti.

Ei kukaan työssä oleva hae saikkua työuupumukseen. Tuosta saikusta ei nimittäin saa sairausajan palkkaa.

Surkuhupaisaa, miten moni tässä ketjussa itkee sitä, että nykypäivän vaatimukset vanhemmille kohtuuttomia.

Tällä palstalla kun teette itse ihan samaa, itse opin heti vauvan saatuani, ettei apuja kannata ainakaan tältä palstalta kysyä (mikä vielä surkuhupaisampaa, vauva-foorumi kun on).

Esimerkiksi siitä kysyin, kun parikuiseni itki jatkuvasti, olin päivät yksin kotona ja pohdin, miten saan lämpimän lounaan valmistettua, eineksillä ja snäkseillä kun ei viitsisi koko vauva-aikaa elää. Ongelma siis oli, miten saan rauhoitettua alati itkevää vauvaa ja samaan aikaan valmistettua ruokaa. On muuten univelassa hitonmoinen yhtälö, niinkuin oieastaan mikä tahansa asia, kun olet nukkunut pari kuukautta tunnin pätkissä.

Ja mitä sain vastaukseksi? No minut haukuttiin pystyyn täysin uusavuttomaksi ja kehotettiin ottamaan yhteys sosiaalitoimeen jotta (suora lainaus) "joku voisi tulla vähän seurailemaan arkenne sujuvuutta".

Nimiteltiin p*skaksi äidiksi ja miten lapsen saamisen edellytyksenä pitäisi olla toimuva maalaisjärki (niin, monellako se maalaisjärki toimii parin kuukauden valvomisen jälkeen?).

Ja tämä vain kun kysyin, miten muut ovat järkänneet tuon yhtälön. Jos joku kysyisi tuota nyt minulta, niin kehottaisin hommaan vaikka sisävaunut, jossa voi heijailla itkevää vauvaa turvallisen välimatkan päässä kuumasta hellasta, kun itse teet ruokaa.

Mutta ei, edes tällaiseen kysymykseen ei osattu vastata asiallisesti ja ilkeilemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selviydyn juuri ja juuri työelämästä. Pakko painaa töitä täysillä elääkseen ja saadakseen siedettävää palkkaa.. välillä paljon ylitöitä rahan toivossa.

Ylitöistä kannattaa kieltäytyä aina ja keksiä jotain sanottavaa ettei tarvitse tehdä niitä. Parempi sitkutella kuin alistua riistoon.

Ylityöstä hyötyy vain se joka tekee sinulla voittoa. Tarvitaan laaja kenttä ja mahdollisimman monet kieltäytymään ylitöistä. Vain siten saadaan lisää työvoimaa.

Ylitöitä tehdään aloilla joilla työkuorma on epätasainen ja työn tekeminen vaatii pitkän perehdyttämisen. Helppoihin duuneihin voi aina palkata apua lyhyeksi ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi somali ei uuvu vaan väkertää lapsia huimaan tahtiin?

Ahkerampia. Samoin kuin lestadiolaiset, hekin ovat kovia tekemään töitä sen lisäksi että ovat kovia tekemään lapsia.

Keskimääräinen suomalaisnuori on melko vetelä velliperse. Aika suurelle osalle jo opiskelukin on liian rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi somali ei uuvu vaan väkertää lapsia huimaan tahtiin?

Heiltä ei taideta kysyä uuvuttaako. Ja kun kaikki kanssasisaretkin on ikuisia kotiäitejä, niin on ainakin seuraa päivisin. Heillä on ihan omat tapansa kasvattaa (ei todellakaan länsimaiset - huippuunsa hiotut normistot) ja heille suorastaan tyrkytetään ilmaista päivähoitoa "integroitumisen" nimissä.

Suomalainen nainen hoitaa ja kasvattaa lapsensa yksin. Päivähoitoon jos viet niin a. maksat siitä koska mies on työssäkäyvä b. saat huonon äidin leiman koska päivähoidossa ei ole mitään jota et voisi kotona tarjota. Toisaalta jos olet kauan kotona voit siitäkin saada jonkun kivan "kotiloisi" - leiman ja kaikki muistaa aina muistuttaa sinua p*skasta eläkkeestä ja siitä miten mies jättää sut kun 40 tulee mittariin. Suomalaisäidille on myös asetettu isot tavoitteet ja ohjeistukset lapsen kasvatukseen ja hoitoon jo neuvolassa, joiden toteutumista ja joista suoriutumista kyllä koko naapurusto seuraa auliisti; lasunteko-ohjeet jääkaapin ovessa odottaen.

Sama ongelma taitaa sitten olla lastenhoitaja puolella, mikä vaivaa koirien puolella? Ei tahdo löytyä LUOTETTAVAA hoitajaa jolla olisi taustat kunnossa, aikaa ja taustaa. Yhden hyvän löysin, mutta kuten arvata saattaa hänet on buukattu ihan tukkoon. Hyvässä lykyssä saan hänet ulkoiluttamaan pari kertaa viikossa. Tässä olisi ilmainen vinkki jollekin työttömälle perheelliselle jolla sattuu olemaan tyhjä tontti/maatila. Perusta hoiva alan yritys joka tarjoaa lastenhoito-/lemmikkien hoitoa (tietenkin erillisissä tiloissa) 

Vannon hyvän saavan itselleen piiitkän leivän ja hyvän maineen eläkeikään saakka! Ai niin ja saat itse määritellä taksasi josta varmasti maksetaan.