Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jolta vanhempi kuoli, kun olit lapsi,
20.08.2018 |
miten selvisit? Hanna-Riikan tyttären kohtalosta tuli mieleeni...
Oma äitini jäi täysorvoksi. Äiti kuoli ollessaan 6-v ja isä, kun 12. Olivat kuin huutolaisia ja äiti hajonnut. Mut kaikille ei käy tietenkään näin. .
Kommentit (11)
Molemmat vanhemmat kuolivat kolarissa kun olivat ostamassa uusia joulukuusen sähkökynttilöitä. Minulla oli täysi työ huolehtia kaksi vuotta nuoremmasta sisaruksestani. Meidät sysättiin sukulaiselle, jota hyvinvointimme eikä muukaan kiinnostanut tippaakaan. Muutin pois heti kun pystyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat kuolivat kolarissa kun olivat ostamassa uusia joulukuusen sähkökynttilöitä. Minulla oli täysi työ huolehtia kaksi vuotta nuoremmasta sisaruksestani. Meidät sysättiin sukulaiselle, jota hyvinvointimme eikä muukaan kiinnostanut tippaakaan. Muutin pois heti kun pystyin.
Otan osaa. Kuinka vanha olit kun vanhempasi kuolivat?
Ihan järkyttävää!
Miten lapsi pääsee eroon surusta?
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 10v. ,kun isä kuoli kolarissa. Meitä jäi viisi alaikäistä lasta.
Näin jälkeenpäin, kun mietin niin äiti hoiti isänkin poissaolon ettei
sitä oikein huomannutkaan ja mikä parasta sisarukset tukivat toisiaan.
Ja näinhän se oli, että aika tekee tehtävänsä.
Mulla periaatteessa sama, mutta muut asiat meni täysin päinvastoin: Äiti hoiti isän poissaolon niin että se huomasi tilanteissa missä ei välttämättä muuten olisi huomannut (suureleinen itkeminen "Voi, kunpa isäs olisi vielä tämänkin saanut nähdä!") ja me sisarukset oltiin jo entuudestaan huonoissa väleissä ja nykyään ei ole välejä lainkaan..
Mutta, niinhän se on, aika tekee tehtävänsä. Minusta kasvoi itsenäinen ja periksiantamaton. Ja ennen kaikkea: onnellinen.
Olin 12 kun äiti teki itsemurhan. Selvittiin miten selvittiin. Nyt 23 v myöhemmin tulee haikeus silloin tällöin ja saatan miettiä miten toisenlaista elämä olisi voinut olla... ryyppäsin 13 v lähtien ja liikuin vanhempien miesten seurassa.... varastelinkin.
Onneksi järki voitti ja parikymppisenä olin jo suht " kunnollinen " ja normaali nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini kuoleman aikoihin ajattelin vain että tuo toinen vielä niin tämä painajainen loppuu...
Olin -0 vuotias kun isäni kuoli.
Äitini kanssa asuimme kahdestaan.
Olin kyllä Isän tyttö, mutta miksi kaikki suru jäi kuitenkin leikkien alle.
En muista, että olisin kovasti surrutkaan.
Aikuisena paljon enemmän.
Lapsi käsittelee asiat ilmeisesti eritavalla.
Siitä on jo monta vuosikymmentä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini jäi itse täysorvoksi 2-vuotiaana ja hänen tätinsä kasvatti hänet. Äiti kuoli, kun olin 12. Äidin tytölle se oli kova paikka ja isän kanssa en tullut juttuun ollenkaan. Koulunkin jouduin lopettamaan kesken, kun isälle tuli kiire viettää poikamieselämää - yli 5kymppisenä!
Elämäni olisi mennyt toisin ilman äidin liian aikaista kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin 10v. ,kun isä kuoli kolarissa. Meitä jäi viisi alaikäistä lasta.
Näin jälkeenpäin, kun mietin niin äiti hoiti isänkin poissaolon ettei
sitä oikein huomannutkaan ja mikä parasta sisarukset tukivat toisiaan.
Ja näinhän se oli, että aika tekee tehtävänsä.