Ei voi ymmärtää. Kaveri sai kk sitten vauvan ja nyt sit isompi vauva (1,5v) aloittaa päiväkodissa.
Jotenkin sulatan sen, että isompi lapsi tarhassa jos isompi todella on isompi, mutta tuollainen 1,5-vuotias on ihan vauva vielä. Tuntuu niin pahalta sen puolesta. Miksi niitä lapsia pitää tehdä niin pienellä ikäerolla jos niitä ei jaksa sitten itse hoitaa. Oikeesti.
Kommentit (401)
Koti on paras paikka lapselle!
Oma äiti tai isä ja se kodin ilmapiiri.
Siihenhän on kautta aikain lapset syntyneet.
Mikä kumma voi olla päiväkodissa parempaa kuin kotona?
Kyllä lapsi oppii kotonakin aivan samat perusasiat kuin päiväkodissakin.
Suurperheen äitinä sanon, että kaikki oli kouluikään asti kotona ja kukaan ei koskaan sanonut, että olisivat jääneet jälkeen kehityksen suhteen.
Yhdellä tutulla lapset 3 kpl, 6v - 1 v. Kaikki on tuupattu hoitoon 9 kk ikäisinä heti äitiysloman loputtuaja esikoisen jälkeen syntyneet sisarukset on tuupattu hoitoon äidin uuden äitiysloman ajaksi, siis jo silloin kun uusi vauva on vielä syntymättä (eli äitiysloman ekan 4 viikon aikana) ..samainen tyyppi ei myöskään ole imeyttänyt yhtäkään lataan vaan päätti jo ennakolta että pullolla mennään. No ehkä se on parempi että ovat hoidossa pitkää päivää (8-16 joka päivä) jos itse ei jaksa, on kyllä täydellinen kasvattaja omasta mielestään, esim ihan omaa ansiota on se että kaikki lapset ovat nukkuneet lähes heti täysiä öitä. Ihannoi mediassa uutisoitua ranskalaista kasvatustapaa, lapset eivät saa häiritä normaalia elämää. Kuulostaa karikatyyriäidiltä mutta ei ole, ihan totista totta ja on itse ylpeä tästä.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tutulla lapset 3 kpl, 6v - 1 v. Kaikki on tuupattu hoitoon 9 kk ikäisinä heti äitiysloman loputtuaja esikoisen jälkeen syntyneet sisarukset on tuupattu hoitoon äidin uuden äitiysloman ajaksi, siis jo silloin kun uusi vauva on vielä syntymättä (eli äitiysloman ekan 4 viikon aikana) ..samainen tyyppi ei myöskään ole imeyttänyt yhtäkään lataan vaan päätti jo ennakolta että pullolla mennään. No ehkä se on parempi että ovat hoidossa pitkää päivää (8-16 joka päivä) jos itse ei jaksa, on kyllä täydellinen kasvattaja omasta mielestään, esim ihan omaa ansiota on se että kaikki lapset ovat nukkuneet lähes heti täysiä öitä. Ihannoi mediassa uutisoitua ranskalaista kasvatustapaa, lapset eivät saa häiritä normaalia elämää. Kuulostaa karikatyyriäidiltä mutta ei ole, ihan totista totta ja on itse ylpeä tästä.
Tuntemani pulloruokitut lapset ovat täysin normaaleja käytökseltään sekä terveitä. Vanhempansa myös jaksoivat ok hyvin pikkulapsia ilman, kun imettäminen ei häirinnyt unta, vaan lapset nukkuivat jo muutaman kilometrin iässä täyden yön heräämättä.
Marttyyriäitien toisia kohtaan osoittama halveksunta on kyllä iljettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin 2,9v jatkaa hoidossa kun vauva syntyy. Voooiii eeiii... :)
Kuinka vanha on 2,9v???🤣
2v 9kk tietysti?
Itse asiassa koska vuodessa on 12 kk eikä kymmenen, 2,9 v on 2 v 10 kk ja 23,5 päivää vanha.
Näkee taas keskustelijan älykkyysosamäärän. Empatiakyky sitäkin heikompi.
Itseasiassa sanotaan kuitenkin että lapsi on 2,5v vaikka oikeasti on 2v 6kk. Aika tyhmä saa olla jos ei tajua kuinka vanhaa tarkoitetaan 2,9 vuotiaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi valmiiksi suunnitella, vauvalla voi olla vaikka kolikkia tai äiti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Ei ole kummastakaan maininnut. Toki väsymystä on valitellut, mutta luulisi senkin olleen jo tiedossa ennalta, että kahden vauvan kanssa voi joskus väsyttää. Kaikkea ei voi valmiiksi suunnitella, mutta ikäeroa ei ole pakko noin pieneksi tehdä.
Jos vähättelet jo toisen avautumista väsymyksestä, luuletko olevasi niiden joukossa jolle kerrotaan isommistakaan ongelmista, olethan jo tehnyt selväksi, ettei tukea sinulta heru.
Hoitopaikkaa pitää hakea 4 kk etukäteen eli ei ole voinut tietää ennen toista lasta sairastuvansa masennukseen.
Eli joko on vain paska mutsi tai sitten tuossa on lastensuojelu puuttunut.
Tekee ihan hyvää taaperoille opetella pikkuhiljaa olemaan muuallakin kuin äidin helmoissa. 2 vuotias alkaa jo kaivata muita lapsia.
Minulla on nyt 2kk vauva ja haluaisin vielä toisen lapsen. Mutta, ajatus taaperosta tässä lisänä kauhistuttaa. Päivisin ehdin osiin jaettuna syödä mikroaterian ja hyvällä tuurilla lastaamaan astianpesukoneen. Vauva nukkuu vain sylissä ja herää parissa minuutissa muualla ja alkaa huuto. Jos ei saa tarpeeksi unta alkaa huuto.
Elämä on leppoisaa kyllä, kun vauva nukkuu suloisesti sylissä, mutta miten tässä kenenkään muun tarpeita huolehtisi miehen töissä olon aikana?
Voi olla jaksamisen kanssa haasteita, äidillä itsellään siis. Emme aina voi tietää, mikä on taustalla. Itselleni puhkesi synnytyksen jälkeinen masennus, kun vauva oli jo 7kk ikäinen ja esikoinen 2,5v. Meille tuli kodinhoitaja (silloinen nimitys) kuukauden ajaksi klo 8-16 joka päivä ja esikoinen vietti päivät perhepäivähoidssa. Tämä järjestely oli se, joka nosti minut "elävien kirjoihin". Olen siitä ikuisesti kiitollinen.
Jokainen taivastelija voi itse pyöräyttää muksut noin lyhyellä välillä niin ymmärrystä rupeaa löytymään. Oma keskimmäinen oli todella huono nukkuja ja kuopus koliikkivauva. Käytännössä toinen valvoi ja parkui koko ajan. Pahimmallaan kaksi itki lohduttomasti yhtäaikaa. Kun ei kuukausiin nuku kuin muutaman kymmenen minuutin pätkän per yö, niin kokeilkaapa itse miten arki sujuu. Miestä tämä huutokonsertti ei saanut hereille. Lopulta hän otti palkatonta vapaata, että pystyi jeesaamaan pahimman yli. Kuopuksen kolmesta ensimmäisestä vuodesta ei ole muistikuvia. Se meni väsymyksen sumussa.
Minua taas ihmetyttää, kuinka tyrmätään ne perheet, jotka vievät esikoisen päiväkotiin äidin jaksamisen vuoksi, mutta samanaikaisesti isän piittaamattomuus lastenhoitoon tai jopa raha on ihan täydellisen hyvä syy viedä puolitoistavuotias hoitoon. Sinne samalle meluisalle pienten puolelle.
Jos joku sanoo, että ei ollut varaa olla kotona, kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi. Juu. Ei raha puussa kasva. Luulisi, että rahaongelmiin olisi paljon helpompi varautua etukäteen kuin jaksamisongelmiin. Mutta ei. Pitäähän se töihin mennä, se on sitä oikeaa elämää. Ja sekin on parempi, että pienten lasten äiti sanoo menevänsä töihin lepäämään kuin että hän lepäisi kotona.
Kertoo ehkä jotain kulttuuristamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin 2,9v jatkaa hoidossa kun vauva syntyy. Voooiii eeiii... :)
Kuinka vanha on 2,9v???🤣
2v 9kk tietysti?
Itse asiassa koska vuodessa on 12 kk eikä kymmenen, 2,9 v on 2 v 10 kk ja 23,5 päivää vanha.
Näkee taas keskustelijan älykkyysosamäärän. Empatiakyky sitäkin heikompi.Itseasiassa sanotaan kuitenkin että lapsi on 2,5v vaikka oikeasti on 2v 6kk. Aika tyhmä saa olla jos ei tajua kuinka vanhaa tarkoitetaan 2,9 vuotiaalla.
2,5 vuotta ja 2 v 6 kk onkin sama asia. Kutsuitko sinä juuri toisia tyhmiksi?
Minulla on nuorin lapsi 2.5v ja omasta mielestäni ihan vauva vielä! On pph:lla osa-aikaisena, itse teen opintoja loppuun vähän himmaillen, ettei toisen päivät olisi niin pitkiä vielä.
Kun isommat lapseni olivat vauva ja 2v 4kk, en laittanut isompaa hoitoon. Joo, kyllä välillä väsytti ja välillä tuntui siltä että seinät kaatuu päälle. Mutta sellaista se on, ja siinä sitten keksi omiin ja lasten päiviin jotain mielekkyyttä ja erilaista tekemistä että jaksoi. Minusta tämä alkaa olla naurettavaa, että käytetään sitä päivähoitoa tällä tavalla. Sinne kotiin ei ole pakko homehtua, ja vaihtoehtoja on. Mutta ei.
Siihen voisi olla joku ikäraja, että minkä ikäisen voi viedä päivähoitoon. Vaikka kolmevuotiaan. Ja siitäkin pitäisi sitten ihan oikeasti maksaa omasta pussista.
Vauvan äiti kirjoitti:
Minulla on nyt 2kk vauva ja haluaisin vielä toisen lapsen. Mutta, ajatus taaperosta tässä lisänä kauhistuttaa. Päivisin ehdin osiin jaettuna syödä mikroaterian ja hyvällä tuurilla lastaamaan astianpesukoneen. Vauva nukkuu vain sylissä ja herää parissa minuutissa muualla ja alkaa huuto. Jos ei saa tarpeeksi unta alkaa huuto.
Elämä on leppoisaa kyllä, kun vauva nukkuu suloisesti sylissä, mutta miten tässä kenenkään muun tarpeita huolehtisi miehen töissä olon aikana?
Usko pois, että sen toisen kanssa on paaaljon helpompaa. :) Sitä vain miettii, että miten sen yhden vauvan kanssa kaikki tuntui niin haastavalle ja koko elämän täyttävälle.
Vierailija kirjoitti:
Vauvan äiti kirjoitti:
Minulla on nyt 2kk vauva ja haluaisin vielä toisen lapsen. Mutta, ajatus taaperosta tässä lisänä kauhistuttaa. Päivisin ehdin osiin jaettuna syödä mikroaterian ja hyvällä tuurilla lastaamaan astianpesukoneen. Vauva nukkuu vain sylissä ja herää parissa minuutissa muualla ja alkaa huuto. Jos ei saa tarpeeksi unta alkaa huuto.
Elämä on leppoisaa kyllä, kun vauva nukkuu suloisesti sylissä, mutta miten tässä kenenkään muun tarpeita huolehtisi miehen töissä olon aikana?Usko pois, että sen toisen kanssa on paaaljon helpompaa. :) Sitä vain miettii, että miten sen yhden vauvan kanssa kaikki tuntui niin haastavalle ja koko elämän täyttävälle.
No, ei se nyt ihan oikeasti ole sama asia olla esikoisen kanssa kotona vauva-aikana kuin olla vauvan ja taaperon kanssa kotona. Toinen ei mene siinä missä se yksikin, ja koko perhe sopeutuu uuteen arkeen kun toinen vauva syntyy. Ei se välttämättä ole vaikeaa, en sano sitä, mutta ei se yhtä helppoa ole.
Mutta silti olen enemmän sen kannalla, että joko kannustettaisiin isompiin ikäeroihin, tai sitten kannustettaisiin vanhempia luottamaan siihen, että tavallinen arki on just hyvä niille pienille isosisaruksillekin.
Kotihoidontuki on ihan syystä siihen 3 ikävuoteen saakka,koska on tutkittu, että siinä iässä lapsi on yleisesti ottaen valmis päivähoitoon. Osa vähän aiemmin, osa myöhemmin. Tokihan kaikki ei millään siihen saakka pysty olemaan kotona, mutta hyvähän se ois. :) Meillä pienempi oli just täyttäny 3, ku päiväkoti alkoi. Ekat 2kk sano värisevällä äänellä heippa, mutta lähti kuitenki reippaasti leikkimään.. sen ikäinen jo ymmärtää äidin tai isän tulevan takaisin, ja aikakäsityskin hieman hallussa.
Minun tuttavani esikoinen oli 1v 4kk, kun jäi äitiyslomalle uudesta vauvasta. Vanhemmat ovat aidosti sitä mieltä, että tämä isosisarus tarvitsee virikkeitä ja kavereiden seuraa... On siis täysipäiväisenä päiväkodissa. :(
Meillä lapsilla ikäero 1.5v. Isompi oli haastava lapsi, ja on sitä yhä edelleen. Pienempi joustavampi ja "katselijavauva" Oli raskasta joo, 4kk ajanjakso kun nukuin vain pari tuntia yössä.. mutta sitä selvis kun ajatteli, että se ei oo sen isomman lapsen vika, että me päädyttiin pieniin ikäeroihin ja nyt täytyy vain jaksaa, kohta se on ohi. Ihminen jaksaa yllättävän pitkälle, jos ottaa sellaisen asenteen, että kyllä me jaksetaan (ellei kyse ole masennuksesta.).
Sisaruksista kasvoi upea pari, ja nyt 5 ja 3.5 veenä ovat todella läheiset. Riitaakin tietysti on, mutta heidän välinen suhde on todella ihana. Isompi luuli pienempänä heidän olevan kaksosia, kun ei muistanut aikaa ennen siskoa.
Enkä sano tätä syyllistäen, jokainen tekee omat ratkaisunsa oman jaksamisen mukaan! Mutta monesti siihen auttaa realistinen asenne lapsiperheen arjesta, ja optimismi tulevaisuudesta.
Olen vähän sitä mieltä, että kun tällainen mahdollisuus kuin virike hoito on, moni äiti asennoituu siihen jo raskausaikana että sinne vain se isompi, niin ei tarvitse jaksaakaan mitään yhtään enempää. Vähän surullista niiden pienten lasten takia, ei se päiväkoti monessakaan paikassa autuaaksi tee.
Jos on varaa valita, voi tietysti valita ryhmäperhepäivähoitajan, tai jonkun yksityisen päiväkodin jossa on pienet ryhmät ja oikeasti aikaa. Mutta valitettavasti suurin osa Suomen päiväkodeista on hätää kärsimässä kun lapsia on paljon ja hoitajat ei jaksa. Ja sinne te sitten viette ne pienet ja lähdette itse vauvan kanssa kotiin nauttimaan vauva-arjesta toisen kerran. Tai kolmannenkin.
Itse asiassa koska vuodessa on 12 kk eikä kymmenen, 2,9 v on 2 v 10 kk ja 23,5 päivää vanha.
Näkee taas keskustelijan älykkyysosamäärän. Empatiakyky sitäkin heikompi.