Säälittävin tapa päättää seurustelusuhde?

Juha lähetti sähköpostia.

(Oli sitä ennen varmistanut, että Katjalle kelpaa.)

"Älä enää ota yhtettä "

Ei mitään muuta :(

Eipä se jätetyksi tuleminen tule yhtään helpommaksi kestää sillä, että asiasta puhutaan ja puhutaan. Etenkin jos mukana on jo uusi, ei jätetyn oloa yhtään helpota keskustelu naamakkain, ottaisin itse sen tekstiviestin ennen kuin selostuksen, miten uusi on ihana ja kaikin tavoin parempi.

Toi äitinsä laittaminen asialle on jo sellainen, että tulisi mieleen että hyvä kun suhde loppui.

Olin lähdössä jouluksi reissuun. Silloinen treffailukumppani ei vaikuttanut pitävän tapaamista joulukiireiden alla kovin tärkeänä, joten en ottanut asiasta paineita oman kiireisen aikataulun vuoksi. Matkalla viestintä ns. sammui, enkä käsittänyt, missä mätti. Palasin uudeksivuodeksi kotiin. Jossain siinä sitten hän lopulta vastasi, että enpä sitten ollut pitänyt häntä yhtään tärkeänä, kun ei voitu tavata ennen joulua. No anteeksi, yksinkö olin asiasta vastuussa ja ajatustenlukijako olisi pitänyt olla? Itse olin ollut loukkaantunut yhtäkkisestä hiljaisuudesta. No, asiasta ei voitu keskustella, koska hän oli jo ennen matkaani päättänyt, miten asiat ovat. Tämä siis selvisi lopulta tekstareilla. Ihan aikuisia oltiin iän puolesta.

Työkaverimies jätti Skype-viestillä viereisestä työhuoneesta käsin. Jätti kertomatta, että oli jo ehtinyt aloittaa suhteen toiseen työkaveriin, mikä paljastui minulle asiakastapaamisen illanvietossa.

Olisi halunnut silti pitää minut parhaana kaverinaan, kun olin edelleen hänestä tosi ihana ihminen.

Jatkoa: matka oli buukattu jo ennen tutustumista, eikä oltu vielä ehditty seurustella kauan.

No, olin seurustellut kuusi vuotta erään miehen kanssa, olimme etäsuhteessa, mutta olimme muuttamassa yhteen parin kuukauden kuluttua. Olin ollut käymässä miehen luona ja nousin eräänä marraskuisena sunnuntaina junaan, kun mies just silloin ilmoitti, että hän jättää minut. Vanhemmilleen (asuin melkein heidän naapurissaan tuolloin) kertoi, että "yhdessä olemme päättäneet erota". 

Miehellä oli jotain tavaroitaan luonani, joita hän kysyi itselleen näin: "Voitko jättää sukseni ja luistimeni ovesi taakse, niin käyn ne siitä hakemassa". (no en todellakaan jättänyt, myin kirppiksellä).

Tuo oli säälittävin tapa minkä osaan kuvitella, elämä kyllä romahti vähäksi aikaa, mutta onneksi tuostakin on jo 15 vuotta.

Parin vuoden seurustelun jälkeen exä lähti ihan yllättäen kavereidensa kanssa mökille dokaamaan.

Kun soittelin hänelle, hän huusi ja haukkui minut ja kerskui kuinka montaa miestä oli nussinut mökkilomansa aikana.

Mökkireissun jälkeen alkoi seukkaamaan jonkun miehen kanssa, joka yllätysyllätys, oli kova vetämään viinaa, kamaa ja hakkaamaan naisia.

Minä olin ilmeisesti niin pöljä ja sokea kun luulin, että meillä meni suhteessamme ihan Ok. Näköjään ei.

Kesän loputtua exä soitteli minulle että, ”eikö voitais alkaa oleen taas, olemmehan molemmat kasvaneet ihmisinä jnejne”

Sanoin arvon neidille että sitä saa mitä tilaa, onnea ja menestystä sinulle ja uudelle miehellesi..

Oli maanantai, ja olin sopinut poikaystäväni, jonka kanssa olin seurustellut puoli vuotta, ja joka asui toisessa kaupungissa, sopinut tulevani hänen luokseen Tampereelle viikonlopuksi ja että juhlistaisimme seuraavan viikon alussa tulevaa syntymäpäivänäni menemällä esim leffaan ja ravintolaan. Soitin hänelle maanantai-iltana, hän olisilloin kaverinsa luona kylässä, lupasi soittaa takaisin kunhan palaa kotiin. Ei kuitenkaan soittanut. Tiistaina soitin hänelle uudestaan, ei vastannut eikä yrittänyt soittaa takaisin. Keskiviikkona soitin taas pari kertaa, ei vastausta. Torstaina laitoin tekstarin, jossa kysyin, että voinhan Mä tulla hänen luokseen viikonlopuksi niin kuin oltiin sovittu. Hän vastasi, että hän haluaa olla yksin viikonloppuna. Sunnuntaina soitin hänelle, hän vihdoinkin vastasi, kysyin, onko hän jättänyt minut, ja hän vastasi, että on. Kysyin, miksei hän voinut ilmottaa siitä minulle, hän vastasi, että ”no kyllä Mä vähän ajattelinkin, että pitäisi varmaan ilmoittaa”.

Ja jättäminen tapahtui siis juuri silloin kun meidän piti juhlistaa mun synttäreitä. Mietin vaan, että jättiköhän hän meitsin tarkoituksella just silloin jotta hänen ei tarvitsisi ostaa minulle synttärilahja, että hän säästäisi senkin rahan, eli 30-40 euroa.

Ajalta ennen matkapuhelimia ja jolloin lankapuhelimiakaan ei ollut joka talossa: ex vain jätti tulematta treffeille. Olin opiskelemassa toisella paikkakunnalla ja tulin viikonlopuksi vanhempieni luokse. Ex ei tullut paikalle vaikka edelliskerralla oltiin sovittu. Heillä ei ollut puhelinta. Ironista oli se, että olisin lopettanut meidän seurustelun tuolloin -minulla olisi ollut kanttia tehdä se kasvotusten. Meillä oli mennyt huonommin jo tovin, ja epäilin hänellä olleen toisen naisen.

Jätetty m35 kirjoitti:

Parin vuoden seurustelun jälkeen exä lähti ihan yllättäen kavereidensa kanssa mökille dokaamaan.

Kun soittelin hänelle, hän huusi ja haukkui minut ja kerskui kuinka montaa miestä oli nussinut mökkilomansa aikana.

Mökkireissun jälkeen alkoi seukkaamaan jonkun miehen kanssa, joka yllätysyllätys, oli kova vetämään viinaa, kamaa ja hakkaamaan naisia.

Minä olin ilmeisesti niin pöljä ja sokea kun luulin, että meillä meni suhteessamme ihan Ok. Näköjään ei.

Kesän loputtua exä soitteli minulle että, ”eikö voitais alkaa oleen taas, olemmehan molemmat kasvaneet ihmisinä jnejne”

Sanoin arvon neidille että sitä saa mitä tilaa, onnea ja menestystä sinulle ja uudelle miehellesi..

Ja sitten heräsit ei sinulla mitään naista ole ollut. Epäuskottava stoori palstan ulisevalta ikineitsyeltä.

Ex-avopuoliso ilmoitti hankkineensa toiselta paikkakunnalta yksiön ja uuden työpaikan, ja muutto olisi kuukauden päästä. Seurustelua ei halunnut enää jatkaa, mutta seksiä voisimme kuulemma mielellään harrastaa hänen muuttoonsa asti.

Minä jätin joskus sähköpostilla. Silloin ei vielä kauheasti ollut kännyköitä. Olin jo miettinyt eroa, kun lähdin useamman kuukauden ulkomaan reissulle. Olin suunnitellut miettiä asiaa reissun ajan, katsoa miltä tuntuu kun pääsen kotiin. Päästyäni kuitenkin lentokoneesta ulos, ensimmäinen tunne oli valtava helpotus siitä, että siellä vieraassa maassa en ainakaan törmää poikaystävääni. Totesin, että mitä sitä poikaa turhaan roikottaa siinä näitä kuukausia, olkoon vapaa ja etsiköön uuden tyttöystävän. En edelleenkään kadu, sähköposti oli silloin ainoa mahdollisuus pitää yhteyttä, mutta tiedän, että poikaystävästäni se oli varmasti kamala tapa hoitaa asia.

Siis ihan oikeasti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En halua seurustelusuhdetta kanssasi. Olemme liian erilaisia. Mutta mitä jos oltaisiin kavereita, jotka harrastavat seksiä yhdessä?"

Siis mitä, tämähän on melko symppis ja ilmeisesti suht rehellinen herrasmies, joka kertoi mitä toivoo. Eli sellainen osa-aika rakkaus olisi ihan jees, ei muuta.[/quote

Ei seksi ole rakkautta se on vain himojen tyydyttämistä.

Mä jätin kerran kirjeellä, vanhanaikaisella postikirjeellä. Ajalla ennen sähköposteja muistaakseni. Puolustukseksi on sanottava että olin 16-vuotias ja kirje oli lapsellisen naiivi. Liitin loppuun Eppu Normaalin biisin Tahroja paperilla sanat. Oh sweet sixteen.

Hakata puoliso.

Vaihtoi Facebookissa tilansa "parisuhteessa" mitään ennakolta ilmoittamatta tilaan "sinkku". Siten että minä ja kaikki muut sen näkivät uutisvirrassa. Mitään ei ollut tapahtunut, eikä mitenkään kertonut ennakolta. Myöhemmin selvisi että oli jo toinen kierroksessa. 

Oma kokemukseni jokunen vuosi sitten:

Mies: ”Voisit huomenna tulla luokseni.”

Minä: ”Se sopii! Mutta mihin aikaan? Minulla on huomenna ihotautilääkärillä käynti klo X, joten sen jälkeen joskus.”

Mies: ”Ihotautilääkärillä? Miksi ihmeessä?”

Minä: ”Aknen takia. Olen aika riemuissani, että saan vihdoinkin apua ja mahdollisesti tetrasykliinikuurin.”

Mies: ”Hyi akne. :/ Tää tais olla tässä. Et voi tulla luokseni.”

Minä: ”Et ole tosissasi? Tää taitaa olla vitsi? :D”

——-

Ihan tosi juttu ja kyseessä normaali työssäkäyvä kolmikymppinen mies. Kumma, ettei jo kasvotusten noteerannut iho-ongelmaani, joka ei edes ollut pahimmasta päästä. Mies on sitten jälkeenpäin katunut, mutta luonnollisesti sai minulta vain ilkeää kuittailua takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni jokunen vuosi sitten:

Mies: ”Voisit huomenna tulla luokseni.”

Minä: ”Se sopii! Mutta mihin aikaan? Minulla on huomenna ihotautilääkärillä käynti klo X, joten sen jälkeen joskus.”

Mies: ”Ihotautilääkärillä? Miksi ihmeessä?”

Minä: ”Aknen takia. Olen aika riemuissani, että saan vihdoinkin apua ja mahdollisesti tetrasykliinikuurin.”

Mies: ”Hyi akne. :/ Tää tais olla tässä. Et voi tulla luokseni.”

Minä: ”Et ole tosissasi? Tää taitaa olla vitsi? :D”

——-

Ihan tosi juttu ja kyseessä normaali työssäkäyvä kolmikymppinen mies. Kumma, ettei jo kasvotusten noteerannut iho-ongelmaani, joka ei edes ollut pahimmasta päästä. Mies on sitten jälkeenpäin katunut, mutta luonnollisesti sai minulta vain ilkeää kuittailua takaisin.

Kuulostaa ihan tv-sarjan sketsiltä. Uskomaton äijä! 😫

3 vuotta suhdetta takana minkä hyvinvoinnin puolesta minä tein 95% kaikesta. Mies erittäin huonosti aloitteellinen missään.

Vähäisten erimielisyyksien ja pienen riidan jälkeen mies veti radiohiljaisuudelle eikä koskaan vastannut yhteenkään viestiini.

Suunnitteilla oli yhteenmuutto, lomamatka muutaman viikon sisään, lemmikin hankinta, ties mitä muuta.

Tästä 4 vuotta aikaa enkä koskaan kuullut miehestä mitään jälkeenpäin enkä nähnyt häntä koskaan enää.

Olen pysytellyt sinkkuna tästä lähtien ja keskittynyt omaan elämääni. Luottamus muihin ihmisiin poissa varmaan lopun ikänsä.