Säälittävin tapa päättää seurustelusuhde?

Tekstiviesti mieheltä: Olet ihana, älykäs plaaplaaplaa.... En ansaitse sinua. Lopetetaan suhde.

5 vuotta olin tyttöystävän kanssa yhdessä. Olin työmatkalla 3 päivää ja kun palasin kotiin, niin oli lappu jätetty oveen. Oli omat tavarat ottanut ja jättänyt avaimen pöydälle. Lähti toisen matkaan. Puolen vuoden päästä tuli textiviesti, että voistaisko jutella jos alotettais alusta. En vastannut yhtään mitään. Juu ei jatketa.

Selkärangaton sluibailu.

Mikä voi olla ettei kykene vain sanomaan jotain tyyliin 'Pahoillani, en tunne samoin / ei tästä varmaan tuu mitään / ei ole kemiaa' vaan sen sijaan yhä luvataan kaikenlaista, mutta odota kunhan loma ohi / saan ajatukset selkiintymään / joku muu meriselitys.

Minut on jätetty myös tekstiviestillä. Ja koen sen 1000 x reilummaksi tavaksi, kuin yllämainittu p**ka.

4 v seurustelua takana - ei onneksi yhteistä asuntoa. Mies lähti ulkomaille tapaamaan sukulaisia. Tuli takaisin hyvin poissaolevana, seurani ei entiseen tapaan kiinnostanut, viihtyi netissä öiseen aikaan ja valitti kun reissulla kului yli 2000 rahaa mutta oli kivaa - ei olisi kuulemma vielä halunnut tulla takaisinkaan.  Lipsautti sitten olleensa Pattayalla.

Lopetin yhteydenpidon siihen. En vastannut enää puheluihin enkä posteihin. Niitä tuli n. 2 kk vielä mutta sitten uskoi. Ei olla sen jälkeen puhuttu eikä tavattu. Eikä kiinnosta.

Mies lähti viemään roskia eikä tullut takaisin enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin 2,5 vuotta, ja mielestäni meillä meni ihan hyvin. Mieskin vaikutti ihan tyytyväiseltä suhteeseen. Hänellä on oma asunto, mutta majaili suurimmaksi osaksi luonani. Nyt heinäkuun alussa lähdin eräänä aamuna töihin, annoin vielä suukon kun mies jäi nukkumaan. Töistä tultuani huomasin, että hän oli vienyt suurimman osa tavaroistaan ja kuulemma paennut veneelleen nukkumaan. Siellä hän on edelleen, eikä juuri vastaa puheluihin tai viesteihin, Tällä viikolla hän oli salaa hakenut loputkin tavaransa töissä ollessani. Avaimeni on hänellä, samoin parkkihallin lätkä ja kulkulupa (jotka on pakko palauttaa pikaisesti). Stressaa kovasti, miten saankaan ne takaisin. Minusta tuollainen pakeneminen on säälittävää, olis vaan reilusti sanonut että tämä ei toimi enää. Ja säälittävää on myös salavierailu asunnollani tavaroita hakemassa, kyllä mä ne ryysyt olisin ihan suosiolla antanut paikalla ollessanikin. :(

Alkoi ihan fyysisesti oksettaa kun aloin miettiä, että mies haluaa pitää sua jossain otteessa pitämällä sun tavaroita. Sairas tyyppi.

Kiitos tästä kommentista ja samoin kiitos sille toiselle, joka kirjoitti että älä ota takaisin. Mä olen niin miettinyt, että mitäs jos hän pyrkiikin takaisin syksyn tultua, kun veneessä ei enää voi asua. Hän on mulle rakas edelleenkin, muistelen haikeana menneitä ihania kesiä ja matkoja. Muistan sen arjen yhteiselon, johon luotin.  Mutta  en käsitä tuota hänen toimintaansa. Ensimmäinen tehtävä nyt tietysti on yrittää saada häneltä tuo avain ja parkkijutskat. Mutta please antakaa mulle voimaa, sanokaa että sitä ei tosiaan kannata ottaa takaisin. Minua haavoittaa ja stressaa suunnattomasti, ja en halua joutua kokemaan sitä enää toiste.

Ihme tyyppi jos lymyää veneessään. Mutta mene ihmeessä nyt käymään siellä veneellä ja hae tavarasi pois.

Exä jätti mut seuraavanlaisella tekstiviestillä: "Palaan perheeni luo. Ei tästä opiskelusi takiakaan olisi tullut mitään. Rakastan perhettäni, pahoittelen." Tuota sitten selvitellessä kävi ilmi, että häiskä olikin jo naimisissa venäläisen naisen kanssa! Oli vain asumuserossa. Ja heillä oli myös lapsi, josta en tiennyt. Olin opiskelun takia muuttamassa Etelä-Karjalasta Hesaan, joten oli helppo vielä vetää opiskelut syyksi. Myöhemmin satuin kuulemaan, että loppujen lopuksi exälleni ja hänen vamoilleen tuli ero. Mutta minulla on Kymenlaaksossa asuva poikaystävä, jota ei välimatka Hesaan haittaa.

Olin töissä kesäkioskilla,silloinen poikaystäväni ajoi työpaikkani ohi uusi tyttöystävä kyydissään.

Ei sentään tulleet kahville.

Oli paska päivä olla töissä.

Tulin vaihdetuksi lennossa toiseen.

Täytyy myöntää, että olen kerran itse sortunut ghostaamiseen, eli lakannut vastaamasta viesteihin ja soittoihin ilman että mitään selityksiä. Tämä johtui siitä, että tapailemastani miehestä kävi ilmi eräs asia, minkä johdosta aloin pitää häntä niin vastenmielisenä, että en yksinkertaisesti pystynyt olemaan missään tekemisissä. En ole ylpeä itsestäni, mutta halveksin ja inhosin miestä niin paljon että en halunnut uhrata sekuntiakaan häneen.

Hän tuli jättämään 2pv ennen vuosipäivää jota varten olin lähes 2kk järjestänyt yllätystä. Sanoi vain että "tää suhde  oli tässä, sä et edes yrittänyt, tajusin ettei siitä suhteesta ollut mihinkään." ja lähti ovet paukkuen menemään, vaikka oli juuri paria päivää aikaisemmin halunnut muuttaa yhteen, hankkia lapsia, ja vannoi kuinka täydellinen poikaystävä hänelle olin. Olin korvia myöten rakastunut häneen, ja luulin että hänkin.

Tästä on jo 12v, eikä ole enää ollut mitään mielenkiintoa uuteen parisuhteeseen hänen jälkeen. Tulee vain aina mieleen tuo "tajusin ettei siitä suhteesta ollut mihinkään", enkä halua enää kenenkään aikaa tuhlata.

Katoaminen. Kerran olin yli kuukauden treffaillut yhtä miestä kun hän vaan katosi eikä vastannut viesteihin. Oltiin viestitelty aiemmin tiiviisti päivittäin. Faceja ja instaa kyllä päivitti muttei ollut muka huomannut mun viestiä, kun kolmen viikonpäästä vihdoin vaivautui vastaamaan. Oli kiireinen kuulemma mutta edelleen kiinnostunut. Sit tuli taas kahden viikon hiljaisuus jonka aikana itellä kiinnostus vihdoin lopahti ja ilmoitin asiasta niin vastaus oli viesti jossa ummet ja lammet selitti ja kuinka on kiinnostunut itse edelleen musta. En silti enää lämmennyt. Tästä pari viikon päästä hänellä olikin jo parisuhde päivitys facessa. Oli kai sitten yrittänyt pitää mua varalla että jos asiat ei menekään hyvin sen leidin kanssa tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoi Facebookissa tilansa "parisuhteessa" mitään ennakolta ilmoittamatta tilaan "sinkku". Siten että minä ja kaikki muut sen näkivät uutisvirrassa. Mitään ei ollut tapahtunut, eikä mitenkään kertonut ennakolta. Myöhemmin selvisi että oli jo toinen kierroksessa. 

Mun exä teki saman exälleen. Tätä ennen päätti seurustelun mun kanssa, mutta unohti vain kertoa siitä mulle. Petti ollessaan reissuhommissa kun itse olin kotona lasten kanssa luullen kaiken olevan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin 2,5 vuotta, ja mielestäni meillä meni ihan hyvin. Mieskin vaikutti ihan tyytyväiseltä suhteeseen. Hänellä on oma asunto, mutta majaili suurimmaksi osaksi luonani. Nyt heinäkuun alussa lähdin eräänä aamuna töihin, annoin vielä suukon kun mies jäi nukkumaan. Töistä tultuani huomasin, että hän oli vienyt suurimman osa tavaroistaan ja kuulemma paennut veneelleen nukkumaan. Siellä hän on edelleen, eikä juuri vastaa puheluihin tai viesteihin, Tällä viikolla hän oli salaa hakenut loputkin tavaransa töissä ollessani. Avaimeni on hänellä, samoin parkkihallin lätkä ja kulkulupa (jotka on pakko palauttaa pikaisesti). Stressaa kovasti, miten saankaan ne takaisin. Minusta tuollainen pakeneminen on säälittävää, olis vaan reilusti sanonut että tämä ei toimi enää. Ja säälittävää on myös salavierailu asunnollani tavaroita hakemassa, kyllä mä ne ryysyt olisin ihan suosiolla antanut paikalla ollessanikin. :(

Alkoi ihan fyysisesti oksettaa kun aloin miettiä, että mies haluaa pitää sua jossain otteessa pitämällä sun tavaroita. Sairas tyyppi.

Kiitos tästä kommentista ja samoin kiitos sille toiselle, joka kirjoitti että älä ota takaisin. Mä olen niin miettinyt, että mitäs jos hän pyrkiikin takaisin syksyn tultua, kun veneessä ei enää voi asua. Hän on mulle rakas edelleenkin, muistelen haikeana menneitä ihania kesiä ja matkoja. Muistan sen arjen yhteiselon, johon luotin.  Mutta  en käsitä tuota hänen toimintaansa. Ensimmäinen tehtävä nyt tietysti on yrittää saada häneltä tuo avain ja parkkijutskat. Mutta please antakaa mulle voimaa, sanokaa että sitä ei tosiaan kannata ottaa takaisin. Minua haavoittaa ja stressaa suunnattomasti, ja en halua joutua kokemaan sitä enää toiste.

Ihme tyyppi jos lymyää veneessään. Mutta mene ihmeessä nyt käymään siellä veneellä ja hae tavarasi pois.

Mulle tulee sellaiset vibat tosta kotiavaimesta, kulkukortista ja parkkilapusta (mitkä on erittäin henkilökohtaisia), niiden pimittämisestä mieleen, et mies joka vie kaikessa hiljaisuudessa omat tavaransa ja jättää palauttamatta nämä naisen tavarat, ajattelee, että "otan/haen omani ja pidän nämä, koska oikeastaan kaikki mikä hänelle (naiselle) kuuluu", kuuluu minulle". Pitää jonkinlaista omisusta yllä. Vai mikä muu vinksahdus taustalla voi olla?

Sinun oma ei ole sinun vaan minun. Sinä et voi viedä minulta mitään, et edes sitä mikä on sinun omaasi, sinulla ei ole oikeutta.

Tuollainen mies ottaa, muttei todellakaan luovuta takaisin mitään. Pahimmillaan se on joku rais☆kaaja, joka ottaa mitä haluaa, koska hänellä on oikeus. Jos Ap olisi jättänyt miehen, eikä toisinpäin, kopputulos olis voinut olla mikä vaan "minua ei jätetä" lopputuloksineen.

Mulla kilkattaa kaikki kellot, vaikka ap kertoin miehestä aika vähän. En usko, että tässä oli kaikki outous, mikä äijästä on paljastunut.

Vierailija kirjoitti:

Mies ilmoitti yhtäkkiä eräänä juhannusaattona, että nyt hän lähtee,eikä tule ikinä takaisin. Ja niin kävi. Olimme naimisissa. Mistään mahdollisista ongelmista ei oltu aiemmin keskusteltu.

Vaikea uskoa, että näissä tapauksissa eletty onnellista perhearkea, kunnes toinen yhtäkkiä vain pakkaa kamansa ja huikkaa "morjens!".

Yhdessäkin perheessä tällä hetkellä vedetty koko perhearki niin raskaaksi ja kurjaksi, mutta silti nainen ihmettelee miksi mies on alkanut käyttäytyä kylmästi. Taitaa "ylläriero" joku päivä käydä sielläkin.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan oikeasti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En halua seurustelusuhdetta kanssasi. Olemme liian erilaisia. Mutta mitä jos oltaisiin kavereita, jotka harrastavat seksiä yhdessä?"

Siis mitä, tämähän on melko symppis ja ilmeisesti suht rehellinen herrasmies, joka kertoi mitä toivoo. Eli sellainen osa-aika rakkaus olisi ihan jees, ei muuta.[/quote

Ei seksi ole rakkautta se on vain himojen tyydyttämistä.

Friends with benefits-suhteessa ei ole mitään vikaa. Pelkässä seksisuhteessa on.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoi Facebookissa tilansa "parisuhteessa" mitään ennakolta ilmoittamatta tilaan "sinkku". Siten että minä ja kaikki muut sen näkivät uutisvirrassa. Mitään ei ollut tapahtunut, eikä mitenkään kertonut ennakolta. Myöhemmin selvisi että oli jo toinen kierroksessa. 

Minulle kävi hieman samalla tavalla. Poikaystävä vaihtoi Facebookissa parisuhdetilakseen seurustelevansa "Maijan" kanssa. En itse edes tätä ensin huomannut, mutta ystävä tuli kysymään että olemmeko eronneet kun "Matti" ja Maija ovat Facebookissa julkistaneet parisuhteensa. No, tuon kuultuani ainakin olimme! Mitään merkkejä ei siis näkynyt etukäteen ja oli vielä yhteisiä suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen. Silloin itketti, nykyisin naurattaa noin munaton veto. 

Jätin tekstarilla, en jaksanut sitä jatkuvaa draamaa ja itkemistä. Olen hyvin onnellinen päätöksestäni, vaikka nainen yritti takaisin pyydellä.

Ja eikun kauhistelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekstari ollut se pahin, mutta toisaalta siinä oli pointtinsa. Kun seurustelin monta vuotta aiemmin tämän naisen siskon kanssa (tunsin molemmat jo pitemmältä ajalta), niin tämä toinen oli odottanut ties kuinka kauan, että suhde hänen siskonsa kanssa olisi tarpeeksi "jäähtynyt" eromme jälkeen. Sitten hän houkutteli minut tekosyyllä luokseen ja kertoi olevansa kiinnostunut. Tavattiin pari kertaa ja hyvin nopeasti hän kertoi haluavansa seurustella kanssani. Olin hieman ihastunut, jot

Älä viitsien mikäpä siinä. Vielä samana päivänä hypättiin sänkyyn ja seuraavana päivänä tuli viesti, ettei hän haluakaan suhdetta. Perustelu oli yllättävä - hän halusi vain kerran panna kunnolla, mutta ei koskaan harrasta seksiä suhteen ulkopuolella :D.

Erityisesti jäin kaipaamaan hänen suudelmiaan... kukaan muu ei ole suudellut yhtä intohimoisesti ja samalla tyylillä kuin minäkin. 

Treenaatko jotain pehmopornonovellia varten?

Älä viitsi, virtuoosimaisia suutelijoita on harvassa. Itse olen törmännyt tasan kahteen elämäni aikana.

Jos et tästä mitään tajua, et ole törmännyt yhteenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekstiviesti tuli. Raukkamaista. Pidin häntä kuitenkin miehenä sitä ennen. Surkimus oli sittenkin.

Mulle nainen laittoi viestin et tää oli tässä. Seurustelua takana neljä vuotta

Mikä oli syy erolle?

Vierailija kirjoitti:

3 vuotta suhdetta takana minkä hyvinvoinnin puolesta minä tein 95% kaikesta. Mies erittäin huonosti aloitteellinen missään.

Vähäisten erimielisyyksien ja pienen riidan jälkeen mies veti radiohiljaisuudelle eikä koskaan vastannut yhteenkään viestiini.

Suunnitteilla oli yhteenmuutto, lomamatka muutaman viikon sisään, lemmikin hankinta, ties mitä muuta.

Tästä 4 vuotta aikaa enkä koskaan kuullut miehestä mitään jälkeenpäin enkä nähnyt häntä koskaan enää.

Olen pysytellyt sinkkuna tästä lähtien ja keskittynyt omaan elämääni. Luottamus muihin ihmisiin poissa varmaan lopun ikänsä.

Mitä luulit että noin saamaton tyyppi tekisi... Hoitaisi eron hyvin, jos ei itse suhdettakaan hoitanut? Ei olisi pitänyt yllätyksenä tulla kyllä tuossa tapauksessa.